Kerroksellisia istutuksia ja vehreitä seinämiä – Lauran hyvin suunniteltu piha tuntuu kokoaan suuremmalta
Lauran kevätpiha Helsingissä on täynnä kasveja kaikissa vihreän eri sävyissä. Vaikka tila alkaa jo tulla vastaan, aina joukkoon mahtuu jokin uusi hurahdus.
Kuuniljan lehdet nousevat maasta muhkeina tötteröinä Laura Renkonen-Sinisalon suojaisassa kaupunkipihassa Helsingissä. Sen varret ovat erityisen rotevat, sillä kyseessä on Hostien jättiläinen, muhkealehtinen ja yli metrin korkuiseksi kasvava lajike.
– ’Empress Wu’ on ehkä tyhmä valinta näin pienelle pihalle, mutta en halua tänne vain pieniä kasveja. Isokokoisia kasveja tarvitaan joukkoon tuomaan mittakaavan vaihtelua, Laura perustelee.
Valkoiseksi rapatun kivitalon sekä kahdelta sivultaan lauta- ja tuija-aidan rajaama piha pursuaa kasveja erikoisista perennoista ja köynnöksistä japaninvaahteroihin ja rungollisiin pensaisiin. Tiiviistä tunnelmasta huolimatta 520 neliön piha tuntuu selvästi kokoaan isommalta. Kerrokselliset istutukset ja vehreät seinämät sekä ympärillä kohoava kasvillisuus hämärtävät käsityksen siitä, mitkä kasveista ovat Lauran puutarhan puolella, mitkä taas naapurustossa.
Metsäinen tunnelma ja viereisten pihojen korkeat puut olivat myös syy siihen, miksi Laura ja hänen miehensä Juha Sinisalo valitsivat tontin uudistalonsa rakennuspaikaksi parikymmentä vuotta sitten.
– Muistan myös ajatelleeni, että maaperä näytti hedelmälliseltä ja tontin eteläpuoli aurinkoiselta. Lisäksi pidin siitä, että tontti on loivaa rinnettä, joten pystyin suunnittelemaan pihan kahteen tasoon, Laura kertoo.
Mikä: Lauran puutarha Helsingissä
Vyöhyke: Ib
Koko: 520 m²
Maa: Kompostimullalla ja hevosenlannalla parannettua vanhaa puutarhamultaa
Erityistä: Runsaslajinen ja kerroksellinen kaupunkipiha
Monihaaraisen ja koukero-oksaisen mongolianvaahteran siro ja keveä latvus tuo Lauralle mieleen akaasian. Hän on saanut muokattua tuttuun kasviin eksoottisen vaikutelman vähentämällä kasvin runkoja ja karsimalla jäljelle jätetyistä rungoista alaoksia. Miltei kaikki muutkin pihan pensaat saavat osakseen saksintaa, jota Laura kuvailee paikoitellen raa’aksi.
– Kavennan pensaita ja nostan niiden helmoja, jotta alle mahtuu kasveja. Taistelen koko kesän rehevyyden kanssa, jotta valoa riittää kukkiville kasveille.
Kun Laura kavensi mongolianvaahteraa, lisääntynyt valo innosti sen vieressä kasvavan syreenin kukkimaan vuosien tauon jälkeen. Hän on oppinut, että valtaosa pensaista sietää kaventamista, alaoksien poistamista ja versojen typistämistä, mutta vanhoilla versoillaan kukkiville jasmikkeille ja syreeneille raju leikkaaminen ei sovi.
– Rungollinen jalosyreeni on kuin saunavihta tikun päässä. Kaiken kukkuraksi se pitää leikkaamisen jälkeen parin vuoden tauon kukinnassa. Tähän paikkaan kasvi on myös liian iso eikä pääse oikeuksiinsa.
Laura kuvailee pihaansa tilkkutäkiksi, jonne on siroteltu kaikkia mahdollisia vihreän sävyjä.
– Joissakin varjoisissa kohdissa vihreä massa alkaa helposti muistuttaa salaattilautasta. Siksi olen istuttanut sinne tänne kontrastiksi myös kirjava-, kelta- ja tummalehtisiä kasveja. Värikäslehtisiä lajeja ei kuitenkaan saa olla liikaa, etteivät näkymät mene sekasotkuksi. Haluan pihani olevan harmoninen.
Köynnöksistä esimerkiksi keltakirjavalehtinen ’Miranda’-köynnöshortensia kasvaa tavallisen köynnöshortensian vieressä ja keltainen ’Aureus’-humala vihreälehtisen valkokletran rinnalla. Moni keväällä keltalehtinen laji vaihtaa väriään kesän edetessä – muun muassa ’Aureus’-pihajasmikkeen lehdet ovat puhjetessaan keltaiset mutta myöhemmin ne muuttuvat limetinvärisiksi.
Alun perin Laura halusi pihalleen valko- ja violettikukkaisia lajeja, mutta pikkuhiljaa värien nälkä kasvoi ja väripaletti laajeni. Katveisissa ryhmissä toistuvat keltaisten perennojen lempeät ja hienostuneet sävyt sekä herkät kukinnot. Etenkin terälehdiltään rimpsureunainen ’Francesca’-loistokevätesikko saa Lauralta kiitosta toukokuulta heinäkuun loppuun jatkuvasta kukinnastaan. Kukkien vihertävänkeltainen sävy sopii hänen mielestään yhteen minkä tahansa värin kanssa.
Laura maustaa istutuksia myös tummalehtisillä ja punaisen sävyisillä kasveilla, kuten ’Queen of Night’ -tulppaaneilla, jaloangervoilla, japaninhiirenportailla ja vadelmanpunakukkaisilla särkyneilläsydämillä.
Touko-kesäkuun iltavalossa tummalehtisistä kasveista ylitse muiden hehkuvat verijapanivaahterat. Niistä leveä ja matala ’Garnet’ kasvaa portaiden kupeessa, monihaarainen ja noin nelimetrinen ’Bloodgood’ pation laidassa vanhassa hiekkalaatikossa.
– Ihailen japanilaisen puutarhan harmoniaa ja tyylikkyyttä, mutta sen toteuttaminen on minusta vaikeaa. Vaikka pihani on jo täynnä, hurahdan aina vain uusiin kasveihin ja erivärisiin lajikkeisiin.
Rakkauden kasveihin sytytti ensimmäinen oma piha rivitaloyhtiössä, jossa Laura opetteli puutarhanhoitoa. Tällä toisella pihalla pääroolissa on ollut istutusten sommittelu ja itsensä toteuttaminen.
– Puutarha on opettanut, että sisälläni asuu visualisti, joka haluaa maalailla kasveilla.
Lauran vinkit pikkupihan pensaille
1. Leikkaa ja muotoile
Kavenna pensaita reippaasti, jotta ne eivät täytä koko pihaa. Kasvata mongolianvaahterasta rungollinen ja poista pensaista alaoksia, jotta alustalla riittää valoa ja tilaa perennoille.
2. Kasvata nekkuja ja tikkareita
Muotoonleikatut havukasvit tuovat väriä pieneen tilaan. Marjakuusi kestää erityisen hyvin saksimista. Istuta muotokasviksi pystykasvuinen lajike, kuten ’Hillii’-kartiomarjakuusi.
3. Valitse vartettuja pikkupuita
Ne vievät vähän tilaa eivätkä varjosta, ja niiden alle saa matalampia kasveja. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi alkusyksyllä pitkään ja näyttävästi kukkivat syyshortensiat sekä keväällä huumaavan tuoksuisesti kukkiva ’Palibin’-pikkusyreeni.
Jutun otsikkoa ja ingressiä on muokattu 19.4.2024. Poistettu sanat pikku ja pieni.
