Hyvästi, kitkerä raparperi! Tämä ämpärikikka toimii oikeasti – saat makeamman sadon

1

Makeaa ja herkullisen mehevää raparperia, jota ei tarvitse edes kuoria? Kyllä vain, kokeile kasvattaa ensisato saavin tai ämpärin alla.
Teksti Emmi Nissi

Raparperi kasvamassa ämpärin alla – mitä ihmettä? Kyllä vain, tämä on vanha puutarhaniksi, jolla saat makeampaa ja herkullisen mehevää raparperia.

Ammattikielellä raparperin ruodit eli varret hyödetään pimeässä.

– Tämä on yleinen keino, jota esimerkiksi Britanniassa harrastetaan paljon, kertoo Viherpiha-lehden toimituspäällikkö, puutarha-agronomi Liisa Häkli.

Käytännössä raparperin alkujen päälle kumotaan astia heti, kun ne työntyvät esiin maasta. Tarkoitukseen sopii esimerkiksi iso saavi, tynnyri tai musta ämpäri, joka ei päästä valoa läpi. Raparperi saa kasvaa pimeässä niin kauan, kunnes se on valmista syötäväksi.

– Kun raparperi ei saa valoa, ruodeista tulee vaaleampia, miedompia ja makeampia, Häkli summaa.

Kenellepä ei maistuisi makea raparperi. Mitä tästä valmistaisi? Klassisen raparperipiirakan ohjeen löydät täältä. Kuva: A-lehtien kuva-arkisto

Hän kuitenkin muistuttaa, että hyötäminen kuluttaa kasvin energiaa sen verran, että sitä ei kannata tehdä samalle kasville joka vuosi. Eikä ihan vasta istutetuille taimille, jotka vasta juurtuvat.

Raparperistä syödään normaaliin tapaan vain ruodit eli varret. Lehtiä ei koskaan syödä.

Sieltä se raparperi kurkistaa! Aseta päälle saavi, ämpäri tai tynnyri. Kuva: Mervi Vikblom

Jos suomalainen puutarhuri suosii ämpäriä, puutarhamaa Britanniassa nähdään usein kauniita saviruukkuja, jotka on valmistettu tähän tarkoitukseen.

Britanniassa raparperit kasvavat usein kauniiden saviruukkujen alla. Kuva Fotolia Kuva Fotolia

Makea ja mehukas ensisato

Mervi Vikblom on testannut raparperin kasvatusta saavin alla jo seitsemän vuoden ajan.

– Jostain puskaradiosta kuulin vinkin ja päätin kokeilla. Raparperit ovat ihanan makeita ja mehukkaita. Kuorista tulee niin ohuita, että lapset syövät raparperin ruotia ihan sellaisenaan, hän kertoo.

Raparperit ovat ihanan makeita ja mehukkaita. Kuorista tulee niin ohuita, että lapset syövät ruotia ihan sellaisenaan.

Vikblom käyttää saavikikkaa vain ensisadolle. Loppusadon hän antaa kasvaa normaalisti.

– Luultavasti raparperi hiljalleen kuolisi, jos se kasvaisi koko kesän ilman valoa, Vikblom pohtii.

Mervi Vikblom suosittelee valitsemaan mustan ja melko suuren saavin, sillä raparpereista kasvaa yllättävän suuria. Hän antaa raparperin kasvaa pari viikkoa täyspimeässä ennen kuin kurkistaa niitä ensimmäisen kerran. Kuva: Mervi Vikblom

Marja-Leena Mäkelä on testannut kikkaa jo neljänä kesänä. Hän luki jokunen vuosi sitten jutun, jossa kerrottiin raparperin kasvatuksesta Britanniassa.

– Ajattelin, että ei tämä voi olla totta. Olin aika hämmästynyt lopputuloksesta! Saavin alla kasvatettu raparperi on mietoa ja rapeaa. Eikä ruotia tarvitse välttämättä kuoriakaan, Mäkelä kertoo.

Myös Mäkelä kasvattaa pimeässä vain ensimmäisen raparperisadon.

Hän on huomannut, että pimeässä raparperi kasvaa melkoisella vauhdilla. Kun vieressä on ollut tavallisesti luonnonvalossa kasvavia raparpereja, niiden ruodit ovat olleet vasta viiden sentin korkuisia, kun saavin alla kasvaneet ovat olleet jo syömäkelpoisia.

"Kun raparperia alkaa pikkuisenkaan näkyä, laitan saavin päälle. Kurkistelen välillä, milloin raparperi on valmista syötäväksi", kertoo Marja-Leena Mäkelä.

Raparperi kannattaa myös lannoittaa keväällä. Tarkoitukseen sopivat esimerkiksi kompostoitu hevosenlanta, nurmisilppu tai puolimaatunut komposti. Mutta älä huoli, sinnikäs raparperi kasvaa ja menestyy, vaikka lannoitus unohtuu.

Juttua muokattu 3.4.2019 klo 18.20: Täsmennetty tietoja siltä osin, että raparperissa aina vain varret ovat syötäviä.

Julkaistu: 2.4.2019