Mökin suojaavat rakenteet ja sadevesijärjestelmät kannattaa tarkastaa ja huoltaa keväällä, sillä sadevedet ovat saattaneet päästä pilaamaan rakenteita sateisen syksyn aikana. Nopea työ on hyvä aloittaa etenemällä katolta alaspäin rakennuksen ympärystään.

Räystäskourut ja syöksytorvet ovat alttiina lumen ja jään aiheuttamille vaurioille ja roskaantumiselle. Puhdista keväällä puunlehdet ja muut roskat katolta, räystäskouruista ja syöksytorvista. Matalalla olevia, päältä avoimia vesikouruja voi puhdistaa maasta käsin esimerkiksi tähän tarkoitukseen valmistetulla pitkävartisella harjalla, johon voi tarvittaessa liittää vesisuihkun.

Tukkeutuneen syöksytorven saa auki vaijerilla tai jousella. Jos kouru on jostakin syystä notkollaan keskeltä, se alkaa tulvia ja vuotaa saumoista. Räystäsrakenteiden kastumisen ja kourujen syöpymisen voi estää oikaisemalla ja kiinnittämällä kourun kannakkeet uudelleen.

Katolle kerääntyy siitepölyä ja muuta roskaa, joten katto, kourut ja saavit on puhdistettava useamman kerran kesän aikana. Jos huoltotyö tuntuu hankalalta, voit vähentää roskaantumista ja helpottaa puhdistusta kourujen päälle asennettavalla verkkokannella.

Yleinen vaurioiden aiheuttaja on sadevesien puutteellinen ohjaus syöksytorvien alla. Rakennuksen ympärystä on pidettävä kuivana, jotta perustukset eivät lähde routimaan eikä lattiarakenteisiin siirry haitallista kosteutta.

Usein kattovedet valuvat liian lähelle rakennusta tai joskus jopa salaojajärjestelmään, jolloin sadevesi kastelee salaojajärjestelmän kautta rakennuksen perustukset. Tämä taas voi johtaa vaurioihin rakennuksen maanvaraisessa alapohjassa ja seinärakenteiden alareunoissa.

Huolehdi siis siitä, että rakennuksen ympärystä pysyy kuivana joko maaperän muotoilulla ja pintavesikouruilla tai erillisellä katto-vesiputkituksella.

Jos rakennuksessa on erillinen putkijärjestelmä kattovesien poistoon, puhdista loiskekupit ja tarkasta veden virtaus: kun kaadat loiskekuppiin vettä, sen pitäisi valua esteettä kokoojakaivoon. Roskaantuneita tukoksia voi avata viemärin aukaisuun tarkoitetulla vaijeri- tai jousirassilla.

Muotoile painuneet pintamaat rakennuksen reuna-alueilla aina seinälinjasta poispäin viettäviksi. Rinteessä olevan rakennuksen yläreunalle joudutaan mahdollisesti kaivamaan matala avo-oja tai salaoja, joka johtaa sateen mukanaan tuomat pintavedet pois rakennuksen takaseinustalta.

Katolla ja tikkailla työskentely on aina vaaran paikka, joten huolehdi turvallisuudesta ja käytä turvavaljaita!

Sadeveden keräys on järkevää, jos talousvettä on niukasti tai kastelu kuluttaa paljon vettä. Sadevettä voi käyttää etenkin kukkien ja kasvimaan kasteluun, mutta sillä voi myös vaikkapa pestä auton. Puutarhaliiton mukaan kasvien ja ympäristön kannalta sadevesi on parempaa kasteluvettä kuin käsitelty vesijohtovesi.

Perinteisin konsti kerätä vettä on pystyttää saavi talon nurkalle syöksytorven alle. Siitä veden voi ohjata suoraan istutusalueelle altakastelujärjestelmän avulla. Tällöin kannattaa huolehtia salaojituksesta, joka ohjaa liian veden pois.

On myös saatavilla maanalaisia sadevesisäiliöitä. Sellaisen voi yksinkertaisimmillaan rakentaa itse tai hankkia mallin, josta vettä voi pumpata käyttöön. Maanalaiset sadevesijärjestelmät voivat maksaa tuhansia euroja, joten sadeveden käytön taloudellinen hyöty jää toteutumatta.

Huleveden keräyspaikka voi myös olla pihan kaunistus. Sadeveden avulla pihaan voi luoda oman kosteikon tai vesiaiheen, jonka reunoilla kasvaa esimerkiksi vesikasveja.

Kaivoveden laatua pilaa yleisimmin voimakkaiden sateiden mukanaan tuoma pintavesi, joka löytää helposti kulkureittinsä myös rengaskaivoon. Kaivoveden laatu pysyy hyvänä, kun kaivoa huolletaan säännöllisesti ja veden laatu tutkitutetaan noin kolmen vuoden välein. Heikkolaatuinenkin vesi voi näyttää kirkkaalta ja maistua hyvältä.

Kunnan terveystarkastaja osaa kertoa, miten näyte kannattaa ottaa ja mitä näytteestä kannattaa tutkia. Terveystarkastajalta saa myös yhteystiedot laboratorioista, jotka tutkivat oman alueesi vesinäytteitä. Myös Evira ylläpitää rekisteriä vesinäytteitä tutkivista laboratorioista. Vesinäytteen tutkiminen maksaa 40–200 euroa tutkittavien aineiden lukumäärästä riippuen.

Kaivo pitää tyhjentää ennen näytteenottoa pohjia myöten. Pohjalle kerääntynyttä sakkaa voi poistaa esimerkiksi puuvarteen kiinnitetyllä peltiämpärillä. Kaivonrenkaat voi pestä pitkään puuvarteen kiinnitetyllä karkealla harjalla.

Kun kaivo on täyttynyt peruspuhdistuksen jälkeen ja vettä on tyhjennetty pumppaamalla joitakin kertoja, voidaan ottaa vesinäyte. Jos tulokset ovat heikkoja, terveystarkastaja osaa arvioida korjaustoimenpiteiden laatua. Usein veden laatuongelmat saavat alkunsa kaivon ympäristön pintamaakerroksista. Esimerkiksi routa voi siirrellä kaivonrenkaita, jolloin kaivoon pääsee pintavettä.

Keväisin on hyvä kurkata kaivoon ja tarkistaa, että renkaat ovat tukevasti päällekkäin. Jos routa on siirrellyt renkaita, kaivon ympärys kaivetaan auki ja renkaat asennetaan oikeille paikoilleen. Tarvittaessa kaivon ympärille voi asentaa routimista estävät lämpöeristelevyt. Ne kallistetaan hieman kaivosta poispäin, jotta pintaveden kulkeutuminen kaivoon estetään. Myös pintamaa muotoillaan kaivosta poispäin viettäväksi, jolloin kaivo jää ikään kuin pienen kumpareen päälle.

Kaivon sisällä tehtävät puhdistustyöt, kuten pohjasoran vaihto ja renkaiden tiivistys sekä mahdollinen desinfiointi, kannattaa aina antaa ammattiliikkeen tehtäväksi. Työturvallisuus ja hengitysilman laadusta huolehtiminen vaativat erityistoimenpiteitä.

Ruokaviraston lista talousvesiä tutkivista laboratorioista: www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/ruokaviraston-hyvaksymat-laboratoriot

Ympäristöhallinnon artikkeli kaivoveden tutkimisesta: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/vedenhankinta_kaivosta/Kaivoveden_tutkiminen