Markku ja Mirja keräilevät erikoisia havuja – ”Joskus olemme kuulleet taimistolla, että ostamme kaikkein kamalimmat ja oudoimmat puut”
Havukasvien hienot erikoismuodot ovat kasvikeräilyä harrastavien Mirja ja Markku Salmisen innostuksen kohde. Heidän puutarhastaan löytyy yli sata erilaista havua. ”Tärkeintä on hyvä istutuspaikka”, sanoo Markku havujen kasvatuksesta.
Mikä erikoisissa havuissa kiinnostaa?
Mirja: Olemme intomielisiä kasvikeräilijöitä, kaikki uusi ja erikoinen kiinnostaa meitä: huomiota herättävä kasvutapa, erikoisen väriset tai vaikkapa kiharaiset neulaset. Havukasvit ovat viimeisin innostuksen kohteemme, niitä ennen on ollut monia muitakin suosikkeja. Havuissa on monia hienoja erikoismuotoja ja paljon kääpiökokoisiakin, äärettömän hidaskasvuisia lajikkeita, jotka eivät vie paljon tilaa. Olemme koonneet niitä kivikkopenkkiin. Erilaisia havuja on Ib-vyöhykkeen puutarhassamme yhteensä noin sata ja vähän päälle.
Mistä ne kaikki ovat peräisin?
Markku: Aika moni on matkamuisto. Kierrämme ahkerasti niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin taimistoja. Suomesta ei tosin tahdo oikein enää löytyä meille uusia erikoishavuja, ja jos löytyykin, niin hinnoissa aletaan puhua satasista.
Mirja: Kuulumme myös Lounais-Rannikon erikoiskasvit -yhdistykseen, joka tekee yhdessä bussireissuja vaikkapa Viron tai Latvian taimistoille. Latviassa Salaspilsin kasvitieteellisen puutarhan kasvimarkkinat ovat tosi hyvät. Ne järjestetään monta kertaa kesässä.
Minkälaiset lajikkeet ovat suosikkejanne?
Markku: Voi, niitä on vaikka kuinka paljon. Pidän hopeansävyisistä havuista eniten, Mirjasta pienet ja tiiviit töppyrät ovat hauskoja.
Mirja: Joskus olemme tosin kuulleet taimistolla, että ostamme kaikkein kamalimmat ja oudoimmat puut. Osa on niin känkkyriä, ettei ole suoraa kohtaa missään.
Kuinka saatte erikoisuudetkin viihtymään puutarhassanne?
Mirja: Kaikki harvinaiset havukasvimme eivät ole ollenkaan hankalia. Metsäkuusen erikoismuotoja voi suositella aloittelevallekin havuharrastajalle, koska ne ovat kestäviä – ja niitä on paljon erilaisia.
Markku: Tärkeintä on hyvä istutuspaikka. Yleensä rinne on aina parempi kuin tasamaa. Olemme rakentaneet kivillä lisää viettäviä muotoja alun perin melko tasaiselle tontillemme. Lisäksi kivet parantavat puutarhan pienilmastoa, koska päivällä ne varaavat itseensä lämpöä ja luovuttavat sitä yöllä, kun ilma viilenee. Olemme huomanneet, että myös puuvartiset kasvit haluavat kasvaa lähekkäin. Jos laittaa yhden puun taimen keskelle nurmikkoa, ei se yleensä hyvin pärjää. Esimerkiksi yksinään istutettu harmaapihtamme ei ensimmäiseen viiteen vuoteen kasvanut yhtään.
Männyt ja pihdat viihtyvät auringossa, kuuset, tuijat ja marjakuuset kasvavat varjommassa. Männyille sopii niukkaravinteinen maa, muut lajit tarvitsevat ravinteikkaampaa ja kosteutta pidättävämpää maata. Meillä on mullan seassa ihan soraakin.
Millaista hoitoa ne tarvitsevat?
Mirja: Istutusvaiheessa kastelemme taimia, mutta muuten vain silloin, jos on todella kuivaa. Jos havuja pitää leikata, loppukesästä on paras aika, koska silloin puiden nestevirtaus hiipuu.
Tuleeko koskaan kasvitappioita?
Markku: Meidän juttumme on kaiken uuden kokeilu, joten välillä käy niin, että kasvi osoittautuu tänne liian araksi. Vaikkapa keltaneulasiset männyt eivät yleensä oikein talvehdi. Sen vielä kestää, että talvi tappaa kasvin, mutta metsäkauriiden tekemät tuhot harmittavat enemmän. Kaiken lisäksi kauriilla näyttää olevan kovin kallis maku! Ne syövät kasveja muotopuoliksi, ja kaurispukit pökkivät ja hankaavat sarviaan puihin. Esimerkiksi olganlehtikuusi meni ihan pilalle niiden jäljiltä. Aika näyttää, mitä siitä tulee.
Milloin havut ovat parhaimmillaan?
Mirja: Kevät ja alkukesä ovat monen erikoismuodon kauneinta aikaa. Esimerkiksi kultakuusen tuoreet vuosikasvut ovat silloin heleän keltaiset, mansikkakuusen taas helakan punaiset. Niiden huippuhetket kestävät vain muutaman viikon toukokuussa, myöhemmin kesällä kerkkien väri taittuu vihreäksi.
Seitsemän upeaa havukasvia
1. Hibatuija
Thujopsis dolabrata
Lähes muovimaisen kiiltävät lehvät. Markulla ja Mirjalla on pensaasta myös keltainen muoto, joka on heistä vahvempi. Menestyy puolivarjossa vyöhykkeillä I–II.
2. Sembramänty ’Columnaris’
Pinus cembra
Pysty, hidaskasvuinen ja pitkäneulasinen sembralajike ei Salmisten kokemusten mukaan ole tarkka kasvupaikan suhteen.
3. Harmaapihta
Abies concolor
Salmisten puutarhan vanhimmat havut ovat kasvaneet noin 20 vuodessa 7–8-metrisiksi. Puiden muoto pysyy kauniina valoisalla kasvupaikalla. I–III(–V).
4. Kultakuusi
Picea abies f. aurea
Metsäkuusen erikoismuoto, jonka uusissa vuosikasvuissa on todella vahva keltainen väri. Alaoksat säilyvät pitkään keltaisina, ylhäällä väri vaihtuu nopeammin vihreäksi. I–V.
5. Lännendouglaskuusi
Pseudotsuga menziesii
Koristeellinen puu sopii valoisalle kasvupaikalle. Kävyt erikoisia, helposti tunnistettavia. Nuorena nopeakasvuinen puu kasvaa Suomessa 20-metriseksi. I–VI.
6. Japaninhemlokki
Tsuga diversifolia
Uusi kasvu nuokkuu ja kaartuu kauniisti, mutta oikenee myöhemmin. Puolivarjon tai varjon havu, joka Suomen oloissa kasvaa korkeintaan 10-metriseksi. I–II(–IV).
7. Euroopanlehtikuusi
Larix decidua
Yksi Salmisten monista riippalehti- kuusista kulkee työnimellä ”Anoppi”. Markun ystävän äiti oli löytänyt aikoinaan saaristosta 10-senttisen taimen ja siirtänyt sen pihalleen. Siitä kasvoikin riippamuoto, jonka oksat ulottuvat maahan saakka. I–VI(–VII).
Juttua on muokattu 7.11. Lisätty kuvia.
