Hannan kotona on 300 viherkasvia ja juurtumassa toistasataa pistokasta – ”Välillä sitä miettii, onko tässä touhussa järkeä”
Piha ja puutarha
Hannan kotona on 300 viherkasvia ja juurtumassa toistasataa pistokasta – ”Välillä sitä miettii, onko tässä touhussa järkeä”
Tamperelainen Hanna Järvenpää kasteli huonekasvejaan liikaa, kunnes oppi mullattomasta kasvupohjasta. Nyt hänen kasvinsa kukoistavat itse tehdyssä seoksessa, jossa on kookoskuitua, perliittiä, kaarnaa ja hydrosoraa.
Julkaistu 25.4.2023
Kotivinkki

”Nelisen vuotta sitten olin vielä aika huoleton viherkasvien kanssa. Kannoin niitä toisinaan kaupasta kotiin, mutta en juuri ottanut selvää niiden hoidosta. Niinpä ne tuppasivat kuolemaan, ja saatoin ostaa tilalle uusia.

Hurahdukseni alkoi amppeleista. Tein niitä olohuoneen ikkunalle, ja mieheni veli kehui projektiani hienoksi. Kuitenkin hän sanoi, että kasveja pitäisi olla enemmän. Tein amppeleita lisää, ja ostin myös niiden alle tasoille kasveja. Vähän myöhemmin sain ystävältäni lahjaksi kirjan 120 huonekasvia ja päätin hankkia ne kaikki.

Lähdin liikkeelle tavanomaisista huonekasveista, joita löysin helposti paikallisista kaupoista. Ostin esimerkiksi peikonlehden, siroliuska-aralian, tyräkin, palmuvehkan ja kultaköynnöksen. Aika nopeasti kävi ilmi, että tulen toimeen erityisesti vehkakasvien kanssa.

Sähkön hinnannousu näkyy Hannan kotona kasvivalojen käytössä. ”Olen vähentänyt valojen määrää ja lyhentänyt valoaikaa. Entisen neljäntoista tunnin sijaan ne saavat valoa kymmenen tuntia päivässä. Sekin tuntuu riittävän.”

Olen aika tarkka kasvien hoitamisessa, mutta kastelen niitä helposti liikaa. Ymmärsin, että tämän vuoksi kasvini kuolivat. Liityin Facebookissa huonekasviharrastajien ryhmään, ja sitä kautta opin mullattomasta kasvipohjasta.

Nykyään en enää käytä multaa, vaan seos­ta, jossa on kookoskuitua, perliittiä, kaarnaa ja hydrosoraa. Sekoitan kasvupohjan itse isossa saavissa. Hankin ainekset paikallisesta puutarhamyymälästä tai nettikaupoista.

Hanna sekoittaa kasvupohjan itse. ”Aiemmin kastelin kasvejani liikaa. Nykyään kastelu pysyy hanskassa mullattoman kasvupohjan ja kosteusmittarin avulla.”

Kasvini pysyvät huomattavasti terveempinä kuin ennen. Esimerkiksi kookospalmu on usein vaikea kasvi, joka voi vuoden päivät pysyä vihreänä ja sitten kuolla pois. Omani on pysynyt hyvänä jo kaksi vuotta. Siitä olen ylpeä. Uskon, että tämä johtuu nimenomaan kasvupohjastani. Tiiviissä ja märässä mullassa kasvien juuret mätänevät helposti.

Myös esimerkiksi alokasiat ovat herkkiä liikakastelulle. Ne ovat aikaisemmin tupanneet kuolemaan minun hoidossani, mutta nyt olen kokeillut muutamia alokasioitakin uudelleen, josko taitoni jo riittäisivät niiden ylläpitoon.

”Kun muutimme uuteen kotiin, meni kasvien suojaamisessa ja siirtämisessä talvipakkasilla kolme päivää.”

Kasvit antavat minulle mielenrauhaa. Niiden hoitaminen rentouttaa ja on kuin omaehtoista terapiaa. Jos käyn kierroksilla töistä tai arjen asioista, kasvien parissa rauhoitun.

Välillä sitä kyllä myös miettii, onko tässä touhussa mitään järkeä. Minulla on tällä hetkellä noin 300 istutettua kasvia ja toistasataa pistokasta juurtumassa. Kun hiljattain muutimme uuteen kotiin, meni kasvien suojaamisessa ja siirtämisessä talvipakkasilla kolme päivää.

Muulinkorva Aurea on Hannan rakkain kasvi. Sen jokainen lehti on kuvioinniltaan erilainen.
Hannalla on paljon köynnösvehkoja, erilaisia kultaköynnöksiä ja muulinkorvia. Lisäksi hän keräilee eri kasvilajeista kirjavalehtisiä kasveja.

Pidän kalenterini välissä paperista toive­listaa kasveista, joita haluan seuraavaksi. Listalla on 15 kasvia, lähinnä köynnösvehkoja ja muulinkorvia. Osa niistä on niin kalliita, että tuskin hankin niitä koskaan. Silti käyn kotimaisia ja ulkomaisia nettikauppoja läpi viikoittain, ja katselen, josko toivomiani kasveja löytyisi hyvään hintaan.

Erityisesti muulinkorvat ovat vieneet sydämeni. Ne ovat helppohoitoisia, kasvavat nopeasti ja niistä on paljon erilaisia lajikkeita.

Suosikkini on muulinkorva Aurea, joka on myös rakkain kaikista kasveistani. Siinä on kaunis keltavihreä kuviointi lehdessä, ja jokainen lehti on erilainen. Aina, kun uusi lehti aukeaa, saa jännittää, millainen kuviointi tällä kertaa tulee.”

Kommentoi »