Halkopino onkin sauna – ilmajokelainen perhe nauttii kiireettömistä löylyistä oman metsän puista rakennetussa saunassa


Ilmajokelaisen perheen sauna on rakennettu halkopinoista. Sen lempeä löyly syntyy kärsivällisellä lämmittämisellä ja hemmottelee kylpijöitä monta päivää.
Kuvat Johanna Saarenpää
Potkuri saa huilata jouluviikolla. Muutoin sillä kiidetään koulumatkoja. Neea-tytär sytyttää pihapolun lyhdyt.

Hämärä lepää vielä peltojen yllä, mutta Janne Rantalan ja Nina Lehtolan perheen jäälyhdyin koristellulla saunapolulla on jo ruuhkaa. Jouluaamun lempeät löylyt odottavat kylpijöitä.

Jannen haaveiden sauna nousi harjakorkeuteensa vuonna 2012. Aluksi oli kirjaimellisesti vain kasa halkoja.

– Saunalle oli katsottuna valmiiksi vain tämä yksi paikka. Se on keskellä pihaa, vanhan hevoslaitumen kupeessa pihan paraatipaikalla, Janne kertoo.

Rakennusta varten kaadettiin, sahattiin, kuivattiin ja halkaistiin haapapuita perheen omasta metsästä. Lopuksi puut ladottiin seiniksi saunalle.

– Osa seinistä on ladottu haloista. Saunan sisäseinillä on rungot, joissa on tietysti asianmukaiset eristeet. Muutoin lämpö saattaisi karata halkojen välistä harakoille, Janne kertoo ja nauraa päälle.

Janne suunnitteli ja rakensi saunan itse sekä muurasi kiukaan. Nina käsitteli lauteet kiinanpuuöljyllä.

Jouluaamuun kuuluvat riisipuuro, joulumusiikki ja sauna. Ossia, Iinaa, ja Neeaa lämmittää kaakao.
Nina koristaa ikkunalaudat pienillä jouluasetelmilla.

Pelloilta puhaltava tuuli ja sade ovat saaneet saunan ulkoseinien haapapuun harmaantumaan viehättävästi. Maalin vetäminen pinnoille olisi ollut käytännössä mahdotonta, joten luonto sai hoitaa pintakäsittelyn.

Joulusaunan lämmitys alkaa hyvissä ajoin. Jannen muuraama kertalämmitteinen kiuas saa ensimmäiset pesällisensä aatonaattona. Muutaman tunnin lämmityksen jälkeen sauna on kylpyvalmiudessa aina seuraavaan päivään. Pesuvesi lämmitetään sinkkisangoissa kiukaan valurautakannen päällä.

Halkosaunan lämmittäjällä ei ole koskaan kiire.

– Saunan lämmitys ei tapahdu äkkiä. Siinä sen taika taitaa ollakin. Kärsivällisen odotuksen palkitsevat lempeät, kosteat löylyt, Nina kertoo.

Lauteet on tehty pihlajasta. Haapa ja pihlaja tuovat hyvin sävyä saunaan.
Ossi harjoittelee kiukaan lämmitystä. Talvella lämmittämiseen kuluu aikaa kolmekin tuntia.

Lauteille on kannettu kuusen oksia tuomaan tuoksua. Nina on tuonut myös saunan eteen pienen kuusen, jonka koristeena keikkuu vain yksi joulupallo.

– Mielestäni vähemmän on joskus enemmän. Usein saunakuusessa on pelkät valot, mutta tänä vuonna sitä koristaa yksi pallo, se kaunein. Minusta se riittää kiinnittämään katseen.

Eväät on katettu valmiiksi saunatupaan haavasta tehdylle pöydälle. Kaikille maistuvat joulukinkulla täytetyt leivät. Saunajuomaksi kelpuutetaan itse tehty mustaherukkamehu, joka maustetaan joulujuomaksi kanelilla. Myös lämmintä kaakaota on valmiina herkkusuita varten.

– Kaakaon voi nauttia vaahtokarkeilla tai ilman. Yleensä vaahtokarkkeja ei enää jostain syystä löydy juomahetkellä, Nina kertoo nauraen ja viittaa lapsiin.

Myös piharakennuksia ja ulkotiloja voi somistaa jouluksi. Pakkasessa kestävät parhaiten kankaiset ja puiset koristeet.
Neean ystävä Iina avustaa koristeluissa. Välillä voi sujauttaa suuhun muutaman vaahtokarkin.

Sauna on koko perheen rentoutumispaikka. Lempeässä lämmössä viivytään ainakin tunti. Perheen kissa Taavikin löytyy joskus lauteilta.

Välillä saunojat uskaltautuvat jäähdyttelemään hankeen, josta he juoksevat vauhdikkaasti takaisin saunan lämpöön. Vilvoittelijamestarin titteliä kantaa perheen poika Ossi.

Aikansa löylyteltyään saunojat sujauttavat jalkaansa Aino-tossut ja pinkaisevat sisälle katsomaan televisiosta Lumiukkoa. Siitä alkaa joulurauha.

– Viimeisten saunojien jälkeen voi kiukaassa kypsentää karjalanpaistin. Se hautuu siellä sopivasti illallispöydän kruunuksi. Täydellinen jouluaatto syntyy näistä hetkistä, Nina sanoo.

Pienen saunarakennuksen ikkunoita koristavat ristikot, jotka on tehty Jannen omasta metsästä keräämästä luonnonpuusta.
Julkaistu: 19.12.2018