
Tänä vuonna Arja Eder tuli palstalleen ensimmäisen kerran maaliskuun viimeisenä päivänä. Hän siivoili paikkoja ja kylvi ensimmäiset rivit kyssäkaalia ja salaattia. Siitä eteenpäin Arja on käynyt Pyhäjärven rannalla Tampereen Tahmelassa sijaitsevalla puutarhaläntillään lähes joka päivä.
– Viljely on vain niin kamalan hauskaa hommaa, ja saan säästöä ruokakuluihin. Rakastan sitä, että täällä kasvaa sekaisin väriä ja hyötyä. Nämä kesäkurpitsat ovat kasvaneet salaa hiukan liian isoiksi. Vien ne kotiin, pilkon, paistan pannulla ja syön kuin pihviä. Keittiön pöydällä on aina kimppu itse kasvattamiani kukkia, vaikkapa kehäkukkaa, ruiskukkaa, sinipallo-ohdaketta ja kruunupäivänkakkaraa.
Oikeasti Arjan viljelykausi on käynnistynyt jo tammikuussa. Hän aloittaa silloin hitaasti kasvavien persiljoiden ja orvokkien esikasvatuksen. Taimet saavat hyvin valoa vanhan talon leveillä ikkunalaudoilla.
Joulun välipäivinä Arja kaivaa siemenvarastonsa esille ja tekee vanhoilla siemenillä koekylvöjä tarkastaakseen, itävätkö ne vielä. Arja tunnustaa olevansa heikkona siemeniin, varsinkin jos ne ovat alennuksessa, joten uusia herkullisesti rapiseviapusseja kertyy aina lisää kokoelmiin. Englannissa asuvan tyttärensä luona vieraillessaan Arjaa ei pidättele siemenhyllyjen kohdalla mikään. Hän vitsailee olevansa kai jotenkin riippuvainen niistä.
Talven aikana Arjan kokoamat puutarhavihot täyttyvät uusista ideoista ja unelmakasvilistoista. Joidenkin kasvien kohdalle vihkoon on piirretty sydämiä sen merkiksi, että tämä kasvi on niin ihana, että se on saatava. Kasveja ja värejä on Arjasta hauska miettiä silloin, kun ei voi viljellä. Hän piirtää suunnitelmansa muistiin kauniin sävyisillä värikynillä.
Vanhin puutarhavihko on vuodelta 2005. Arja viljeli silloin ensimmäistä vuotta palstaa puoliksi työkaverinsa kanssa. Viljely vei niin mennessään, että toisena vuonna Arja halusi kokonaan oman palstan.
– Olen aina tykännyt raivaamisesta ja rakentamisesta, kun siinä näkee työnsä jäljen heti. Lapsuudessani puutarhanhoito tuntui umpitylsältä, kun minut pakotettiin kasvimaalle harventamaan, mutta täällä minulla on aivan vapaat kädet.
Arja on kymmenessä vuodessa muokannut palstasta oman maailmansa, jossa kohtaavat iloisen räiskyvät kukkavärit, muhkea vihannessato ja kierrätystavarasta kekseliäästi kootut rakenteet, villeimpänä niistä kokonainen kukkalastissa seilaava soutuvene. Humalaportti ja köynnöspylväät erottavat palstan tiloja toisistaan. Arja kutsuu puutarhahuoneitaan Etu-, Keski- ja Takamaaksi.
Takamaalla viljelypenkit on muotoiltu hienostuneen kaareviksi, Keskimaan puolella kasvit on istutettu jämptin suoriin, lautakauluksilla rajattuihin penkkeihin. Penkit pysyvät vuodesta toiseen samoilla paikoilla, mutta Arja kierrättää yksivuotisia kasveja niissä viljelykierron mukaan. Kaiken keskellä on viihtyisä värikkäillä naamioilla ja tuikkulyhdyillä koristeltu oleskelunurkkaus, johon mahtuvat sekä pieni kirjahylly että mukava lepolasse. Se on Arjan mielestä ihan paras paikka ottaa päiväunet.
– Täällä juodaan usein palstakavereiden kanssa kahveet. Pidän Tahmelan yhteisöllisyydestä. On minulla kudinkin mukana, mutta täällä hikoaa kädet niin, että sukan kutominen on aika hankalaa.
Sadonkorjuun aika on Arjan palstalla täyttymyksen aikaa. Vierailumme aikaan elokuussa syysleimut tuoksuvat makeasti, lehtikaalit lähentelevät metriä ja heinäkuussa kylvetyn itämaisen paksoin nuoret taimet hehkuvat heleänvihreinä. Lipstikan ja saksankirvelin Arja on leikannut mataliksi, koska alasleikkuun jälkeen ne kasvattavat uudet, tuoreet lehdet.
Arja kerää satoa kotiinviemisiksi. Hän kuopaisee kasvatussäkkiä muutaman kerran ja nostaa esiin tumman violetinsinisiä ’Blue Kongo’ -perunoita. Arja pyyhkäisee enimmät mullat pois perunoiden päältä ja asettaa ne koriin mangoldien, punajuurten ja papujen viereen.
– Minun piti heti hankkia kokeiltavaksi borlottopapuja, kun brittikokki Jamie Oliver kehui niitä papujen rolls royceiksi.
Tsinniat, samettikukat ja krassit röyhyävät runsaimmillaan. Muut kesäkukat tulevat ja menevät, mutta samettikukat pysyvät palstalla vuodesta toiseen. Ne ovat Arjan lempikukkia. Tänä kesänä hän ihastui erikoiseen vahakukkaan ja ’Navy Blue’ -tuoksuherneeseen, jonka kukat olivat tummansiniset ja poikkeuksellisen suuret. Arja on jättänyt sen kukat loppukesästä nyppimättä, jotta ihanuus kypsyttäisi siemeniä kerättäväksi ensi vuoden varalle.
Arjan parhaat puutarhavinkit
- Testaan vanhojen siementen itävyyttä näin: Kostutan paperia, laitan pienen määrän siemeniä paperin päälle ja katson, kuinka moni itää. Jos itävyys näyttää heikentyneen, kylvän siemenet vain tavallista tiheämpään.
- Kevään taimikasvatuksessa kaikki ikkunatila on valjastettava käyttöön. Kerään taimet kolmikerroksiseen kylpyhuonerullakkoon ja nostan rullakon leveälle ikkunalaudalle. Näin kaikki taimet saavat hyvin valoa.
- Unohdin viime vuonna osan purjoista maahan. Toisena kesänään ne kukkivat niin kauniisti, että taidan istuttaa ylijäämätaimet jatkossa aina kukkapenkkeihin.
Haaste: viihtyisä viljelypalsta
Arjan mielestä Tahmelan puutarhapalstat sopivat täydellisesti viljelyharrastukselle. Maa on luonnostaan muhevaa, ja Arja vielä parantaa sitä joka kevät omalla kompostimullalla. Kasteluvettä saa suoraan läheisestä Pyhäjärvestä.
Monivuotisilla palstoilla voi kasvattaa melkein mitä haluaa. Jokainen yli kahdestasadasta palstasta näyttää täysin erilaiselta.
– Toinen mukava puoli Tahmelassa on yhteisöllisyys. Palstaviljelijöiden joukosta löytyy aina kahvittelu- ja juttuseuraa. Keväällä vaihtelemme taimia ja syksyllä satoa, mutta halutessaan omalla palstallaan saa nauttia elosta kaikesta rauhassa.
- Leikittele kasvimaan muodoilla ja kasviyhdistelmillä. Arjan palstalla penkit voivat olla kaarevia, ja perennojen joukossa kasvaa purjoa. Osa kasveista on ohjattu kasvamaan ylöspäin tolppaa tai kaarta pitkin.
- Jätä tilaa oleskelualueelle. Työn lomassa on mukava istahtaa lepäämään, nauttimaan eväitä tai kahvikupillista. Pienelle palstalle istuskelupaikaksi sopii hätätapauksessa vaikka tasakantinen työkalulaatikko.
- Viljele vihannesten joukossa monenlaisia kylvökukkia. Ne tuovat väriä ja houkuttavat paikalle pölyttäjiä. Usein ne myös torjuvat tuholaisia. Esimerkiksi samettikukka on tehokas karkottajakasvi.
Nämä värikkäät kesäkukat sopivat hyötytarhan kaunistukseksi:
Kehäkukat
Calendula
Valovaatimus: aurinkoinen
Korkeus: 40–80 cm
Kukinta-aika: kesä–elokuu
Ruiskukat
Centaurea cyanus
Valovaatimus: aurinkoinen
Korkeus: 30–90 cm
Kukinta-aika: kesä–syyskuu
Samettikukat
Tagetes
Valovaatimus: aurinkoinen
Korkeus: 10–50 cm
Kukinta-aika: kesä–elokuu
Tsinniat
Zinnia
Valovaatimus: aurinkoinen
Korkeus: 20–100 cm
Kukinta-aika: kesä–syyskuu