Miten – ja miksi – espanjansiruetanat pitää tappaa? Kokosimme kiperät kysymykset (ja vastaukset) haitallisesta vieraslajista

1. Tuntuu siltä, että espanjansiruetanoita on nyt enemmän kuin viime kesänä. Onko tämä ollut hyvä kesä etanoille?

Etanoiden kanta on kasvussa, minkä takia niitä tuntuu olevan joka vuosi enemmän. Kuivuus ei ole ollut haittaamassa niiden selviämistä, ja suhteellisen sateisen kesän myötä etanoille on myös riittänyt ravintoa.

2. Miten laajalle espanjansiruetana on tällä hetkellä Suomessa levinnyt? Ja mitkä ovat pahimmat etanakeskittymät?

Laji on vakiintunut Suomeen aivan pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta. Lajin havaintoilmoitusmäärät vaihtelevat vuosittain. Havaintoja on kertynyt eniten leutojen talvien jälkeen sekä sateisina ja lämpiminä syksyinä. Suomessa on tiettyjä alueita, joilla kanta on jo erittäin runsas. Eniten havaintoilmoituksia on Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta.

3. Pitäisikö meidän kaikkien kerätä ja lopettaa espanjansiruetanoita niitä nähdessämme?

Jos kaikki havaitut espanjansiruetanat lopetettaisiin, voisi sillä olla huomattava negatiivinen vaikutus lajin kannan kokoon. Siksi olisikin hyvä, jos jokainen espanjansiruetanan havaitseva pystyisi lopettamaan havaitsemansa yksilöt.

4. Monelle tappaminen on hankalaa, vaikka kyseessä olisi haitallinen vieraslaji. Millaisin argumentein sitä voi perustella itselleen?

Ihminen on tuonut espanjansiruetanan Suomeen. Täällä se uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja kotoperäisiä lajeja. Espanjansiruetanan hävittäminen Suomesta onkin ihmisen vastuulla. Espanjansiruetanoiden määrää vähentämällä suojelemme muuta lajistoa, jota se uhkaa esimerkiksi kilpailemalla voimakkaasti ravinnosta. Espanjansiruetana levittää lisäksi limassaan bakteereja sekä tauteja, kuten sydänmatoa koiraeläimiin, ja listeriaa, joka voi olla haitallinen niin ihmisille kuin kotieläimillekin.

5. Mikä on kivuttomin tapa lopettaa espanjansiruetana?

Kivuttomin tapa on leikata sen pää pitkittäin sarvien välistä, jolloin etanan hermorengas rikkoutuu, tai etanan pään murskaaminen riittävällä voimalla esimerkiksi kivellä.

Suositeltava tapa on myös etanan tainnutus miedossa (5 %) ja lopetus vahvassa alkoholiliuoksessa (esimerkiksi denaturoitu sprii, etanolipitoisuus yli 80 %).

Etanoita voi lopettaa myös rapujen tapaan pudottamalla ne yksitellen kiehuvaan veteen, jolloin veden tulee kiehua voimakkaasti koko ajan. Vaihtoehtoisesti etanoiden päälle voi kaataa runsaasti kiehuvaa vettä (vähintään kaksinkertainen määrä, eli esimerkiksi litralle etanoita kaksi litraa kiehuvaa vettä).

6. Mitä tapoja taas ei voi suositella ja miksi?

Etanoiden lopettamiseen on käytetty myös 10 prosenttista väkiviinaetikkaliuosta tai pakastamista, mutta niitä ei suositella käytettäväksi. Suolaa tai muita heikosti tehoavia myrkkyjä ei tule käyttää. Etanoita ei myöskään saa haudata elävältä eikä leikata poikittain, sillä silloin etupää voi jäädä henkiin. Nämä tavat eivät ole tarpeeksi kivuttomia tai tehokkaita etanan lopettamiseen.

7. Onko etana pakko kerätä? Jos keräämiseen ei ole mahdollisuutta vaikkapa kävelylenkillä, onko etana silti parempi lopettaa, jottei se pääse lisääntymään, ja jättää vaikka kävelytien sivuun?

Jos etana on mahdollista lopettaa yllä olevien ohjeiden mukaisesti esimerkiksi lenkkipolulla, se kannattaa, vaikkei kuollutta etanaa voisi kerätä mukaansa. Näin osallistuu etanakannan vähentämiseen ja haitallisen vieraslajin torjuntaan. Suositeltavaa on kuitenkin pakata lopetetut etanat hyvin ja lajitella sekajätteen mukana poltettavaksi, jolloin esimerkiksi niiden aiheuttama tautiriski minimoidaan.

8. Miten monta munaa yksi espanjansiruetana voi keskimäärin yhden kesän aikana tuottaa?

Lisääntymiskausi kestää normaalisti toukokuusta lokakuuhun, minkä aikana yksi etana munii noin 200–400 munaa. Etana munii kerralla noin 20–30 munaa ja jatkaa munintaansa pitkin kesää ja syksyä juuri kosteiden kausien aikaan. Munien määrä yhden kesän aikana riippuu siis esimerkiksi kesän pituudesta sekä kosteiden kausien määrästä. Sukukypsät etanat olisi siis syytä tuhota heti keväällä ja aina ennen munintaa.

9. Jos omassa pihassa on espanjansiruetanoita, kannattaako niitä keräämisen lisäksi torjua myös rautafosfaatilla tai sukkulamatojen avulla?

Etanoiden torjuntaan pelto- ja puutarhakasveilta viljelysmailla, puutarhassa ja kasvihuoneessa on saatavilla rautafosfaattivalmisteita ja biologisia sukkulamatovalmisteita. Osa valmisteista on sallittuja myös kuluttajakäyttöön, mutta ensisijaisesti suosittelemme muita torjuntametodeja, jotka on mainittu yllä (kysymys 5).

10. Jatkavatko espanjansiruetanat lisääntymistä ihan pakkasiin asti?

Vain nuoret yksilöt ja munat talvehtivat, eli vanhemmat, sukukypsät, yksilöt kuolevat luonnostaan ennen talvea. Lokakuun jälkeen alkaa talvehtimiskausi ja lisääntyminen todennäköisesti hiipuu jo ennen sitä.

11. Sanotaan, että etanoita pitäisi torjua keväällä. Miten se parhaiten onnistuu, kun silloin niitä on paljon vaikeampi havaita kuin loppukesästä? Onko jonkinlaiset ansat havaittu tässä tehokkaaksi?

Torjunnan ajoittaminen kevääseen perustuu siihen, että etanat eivät vielä silloin ole ehtineet lisääntyä. Ansojen käytöstä tai tehokkuudesta ei ole meillä varmaa tietoa.

12. Tehoavatko olutansat espanjansiruetanoihin?

Olutansat eivät ole eläinten hyvinvointilain mukaisia, sillä niissä etana ei kuole mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Suosittelemme yllä mainittuja lopetustapoja.

13. Onko espanjansiruetanoiden vähentämiseen odotettavissa apua luonnon eläimiltä? Onko havaintoja, että esimerkiksi linnut olisivat oppineet syömään niitä?

Espanjansiruetanan erittämä lima suojaa sitä pedoilta. Lajin luontaisia vihollisia ovat mm. kovakuoriaisiin kuuluvat maakiitäjäiset, sukkulamadot, siilit, mäyrät ja muutamat linnut (rastaat, sinisorsa, ankat).

14. Puutarhaharrastajalle ohjeet etanoiden torjumiseen voivat olla hankalia, koska ne ovat ristiriidassa muiden ohjeiden kanssa (esim. ilmastoystävällisyys). Esimerkiksi, jos haluaa sitoa hiiltä puutarhassa, maanpinta tulisi pitää peitettynä (katteet eivät taas etanaongelman kannalta ole hyväksi), pitäisi suosia runsasta monikerroksista kasvillisuutta (joka taas muodostaa etanoille mukavan suojaisat olot), kompostointi on erittäin suoriteltavaa (etanat viihtyvät kompostissa). Miten punnita näitä asioita?

Mainitsemasi keinot palvelevat alkuperäislajistoa espanjansiruetanoiden lisäksi. Puutarhurin tulee silloin olla ekstratarkkana siitä, etteivät etanat pääse leviämään, ja aloittaa niiden torjunta tarvittaessa. Monimuotoisuutta ja hiilensidontaa palvelevia keinoja ei kannata lopettaa etanoiden pelossa, mutta säännöllinen etanatarkastus on tarpeen.

Puutarhassa kannattaa suosia Suomeen kuuluvia kasvilajeja, mikä luo hyvät olosuhteet meidän alkuperäisille selkärangattomillemme ja vähentää siten espanjansiruetanan kilpailuetua. Kompostin päälle voi ripotella kalkkia, joka imee etanoista veden. Kompostin kalkitseminen on syytä rajoittaa vain espanjansiruetanan torjuntaan, sillä kalkki haittaa kompostin pieneliöiden toimintaa. Avokomposteja on myös syytä välttää.

15. Etanat eivät itsestään möngi kovin pitkälle vaan leviävät maansiirtojen, taimien ja mullan mukana, eikö niin? Miten voi varmistua, ettei taimissa tai mullassa ole munia tai nuoria yksilöitä?

Maansiirtoa tehdessä tai uusia taimia istuttaessa tulisi tarkistaa, ettei uudesta maamassasta tai taimesta löydy espanjansiruetanoita tai niiden munia. Lisäksi kannattaa suosia kotimaassa kasvatettuja taimia ja välttää maa-ainesta, jonka tietää olevan peräisin alueelta, jossa on runsaasti espanjansiruetanoita.

16. Jos tietää, että omalla pihalla on ollut espanjansiruetanoita, ulkona olleita perennoita, taimia tai kesäkukkia ei liene viisasta lahjoittaa kavereille tai viedä vaikka mökille?

Taimien tai kesäkukkien vienti espanjansirualueelta ei sinänsä ole kielletty. On kuitenkin syytä pohtia, kannattaako se, ja tarkistaa kasvi espanjansiruetanoiden varalta ennen sen vientiä uudelle paikalle. Multapaakku kannattaa puhdistaa kokonaan ja välttää maa-aineksen viemistä uudelle paikalle, jos se voi sisältää espanjansiruetanoita tai niiden munia.

17. Jos omalla kasvimaalla tai palstalla on espanjansiruetanoita, miten tarkkaan kasvikset tulisi pestä, jotta voi olla varma, ettei infektioriskiä ole? Entä auttaako kasvisten kypsennys?

Kasvikset voi pestä normaalisti, mutta taudin leviämisestä ei koskaan voi olla täysin varma, kuten ei minkään muunkaan taudin kohdalla. Jos kasvimaalla on havaittu espanjansiruetanaa, kasviksista kannattaa tarkistaa, löytyykö niistä etanan limajälkiä ja puhdistaa ne mahdollisen löydöksen myötä erityisen huolellisesti. Kasvisten kypsentäminen vähentää taudin leviämisriskiä entisestään.

18. Emme ilmeisesti voi enää päästä espanjansiruetanoista kokonaan eroon. Millainen tilanne meidän on mahdollista torjunnalla ja keräämällä saavuttaa? Mikä on esimerkiksi Ruotsin tilanne, siellähän on ollut jo pidempään espanjansiruetanoita kuin meillä?

Kuten monen muunkin laajalle levinneen haitallisen vieraslajin kohdalla, torjuntaa kannattaa priorisoida alueille, joissa luonnon monimuotoisuus on erityisen uhattuna. Jokainen torjuttu yksilö vähentää espanjansiruetanakantaa, eli tehokkaalla torjunnalla voidaan saada alueita vapaaksi espanjansiruetanoista. Ruotsissa tilanne on vastaava kuin Suomessa espanjansiruetanan kohdalla.

Lisätietoa espanjansiruetanasta ja sen torjunnasta löytyy osoitteesta vieraslajit.fi.