Löylyt teltassa, tallissa tai viskisammiossa – 15 × erikoinen sauna
Rautaa, jäätä ja kirveellä veistettyjä hirsiä. Niistä on Suomen omaperäisimmät saunat tehty. Tämä saunahullu kansa lämmittää löylyt jopa lautalla, korsussa ja halkokasassa.
1. Halkopino, ei vaan sauna!
Ilmajokelaisen perheen sauna on itse suunniteltu ja halkopinoista. Aluksi oli vain kasa halkoja pihan paraatipaikalla. Rakennusta varten kaadettiin, sahattiin, kuivattiin ja halkaistiin haapoja omasta metsästä. Halot on ladottu eristetyn seinärungon päälle. Saunan lempeät löylyt syntyvät kärsivällisellä lämmittämisellä ja hemmottelevat monta päivää.
2. Komeat kaaret
1980-luvun omakotitalon takapihalla Keuruulla seisoo tummanpuhuva tynnyrisauna. Päädyn kaari-ikkunasta kylpijät voivat katsella viereiseen metsään. Vaalea katto on tehokas vastapari mustiksi käsitellyille seinille ja lauteille.
3. Harva on rautaa
Rantasalmella on pieni sauna, joka on tehty vuonna 1969 raudasta. Sen pohjana on maitotonkkien happotiinun tynnyri. Saunan tehnyt isoisä valmisti kiukaan raudasta ja lauteet katajasta ja haavasta. Lauteet on saatu taivutettua kaarevaan muotoonsa lämmittämällä. Kiukaan sytytyksestä menee vain vartti, kun pääsee jo löylyihin.
4. Kirveellä veistetty
Kolmekymmentä hirsimökkiä veistänyt kirvesmies teki itselleen saunan tuulen kaatamista puista ja rakennustyömaiden ylijäämistä. Hän veisti harmaantuneen hirren sisäpintaan vaaleanruskeana toistuvaa koristekuviota. Kuviointi on säännöllinen, mutta silti jokainen jälki on erilainen, tekijänsä näköinen. Hirsien korkeus vaihtelee 18:sta 35 senttiin.
Yllättävä materiaali tekee saunasta omaperäisen: runko voi olla rautaa, seinät lastuja ja kaarevat lauteet katajaa.
5. Ei polteta päreitä
Hirsistä veistetty sauna on ollut paikallaan 150 vuotta. Sisältä se on hauskalla tavalla moderni maisemaikkunoineen ja päreseinineen. Pärepinnan takana on laudoitus kiinnitystä varten. Kuivat, saunasuojakäsitellyt haapalastut on naulattu tukiseinään limittäin pärekaton tapaan.
6. Yhtä maiseman kanssa
Pellonreunaan, kahden puun syliin on rakennettu savusauna, jota omistajat kutsuvat Rölli-saunaksi. Niin hyvin se maastoutuu ympäröivään maisemaan. Saunan palamaton betonirunko on valettu käytännössä maan alle. Päällä on turvekatto ja sisäosat on vuorattu tuppilaudalla, joten tunnelma on ikiaikainen. Ulkopuolelta sytytettävä kiuas on tehty navetan perustuskivistä.
7. Pesuvesi juottokaukalosta
Savusaunan rakennusprojekti entisen pientilan pihapiirissä kesti kahdeksan vuotta. Kymmenhenkisen joensuulaisen perheen isä rakensi saunan vanhasta hirsikehikosta entisen navetan kivijalan päälle. Rakennus asettuu perinteisen sammaloituneen kiviaidan viereen kuin se olisi ollut siinä aina.
8. Yhä raikas
Sotaveteraanin vuonna 1979 pystyttämä korsusauna on niin tukevasti rakennettu ja hyvin ilmastoitu, että se on vaatinut vain pientä pintaremonttia. Ulkolaudat on punamullattu. Tekijä sovelsi rintamalta tuttua mallia, jossa sauna rakennettiin kuorimattomista puunrungoista turvallisesti mahdollisimman syvälle maahan. Ikkunasta on näkymä ohi virtaavalle joelle.
9. Ohrapellon ilmestys
Kuusihenkinen perhe saunoo entisessä viskitynnyrissä sukutilallaan Ilmajoella. Viskisauna toimi entisessä elämässään vuoteen 1999 asti Alkon Salmisaaren tehtaalla viskisammiona. Kymmenentuhannen viinalitran sijasta sisälle mahtuu nyt jopa seitsemän löylyttelijää. Lauteiden muoto noudattelee tynnyrin kaaria.
Kun sauna tehdään viskisammioon, korsuun tai hevostalliin, lopputulos ei voi olla vähempää kuin ainutlaatuinen.
10. Tallisaunasta lumikylpyyn
Vuonna 1945 rakennetun navetan hevostalli on palvellut saunana 60-luvulta lähtien. Vesi nousee sinne pumpulla lähteestä. Talvella isäntä lapioi polun saunalle ja nostelee sen reunoille metsästä hakemiaan pikkukuusia ja lisää lomaan lyhtyjä.
11. Jäätävä polte
Pariskunta oli aiemmin tehnyt igluja ja päätti tammikuun pakkasilla kokeilla jääsaunan rakentamista järven jäälle Äänekoskella. Avantoon jäädytetystä teräsjäästä on leikattu moottorisahalla paksuja harkkoja, jotka on muurattu yhteen sohjolla. Kiuas on hyvä lämmittää taivasalla ja työntää vasta lopuksi saunaan, jotta jääseinät eivät sula tarpeettomasti. Seinistä haihtuva kosteus tekee löylyistä uskomattoman pehmeät.
12. Löylyt laineilla
Kesämökkilautta yhdistää omistajiensa mielestä mökkeilyn ja veneilyn parhaat puolet. Se on noin 12 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä ja lepää kuuden ponttonin varassa. Kokonaispinta-ala 72 neliötä jakautuu tasan sisätiloihin ja terasseille. Mökkilautassa on tietenkin myös sauna, jossa on häälahjaksi saatu kiuas ja itse veistetyt ja höylätyt lauteet.
Jos kerran elämässä pääsee saunomaan iglussa, mökkilautalla tai teltassa, niitä löylyjä ei taatusti unohda.
13. Glamping-sauna
Lapsiperhe telttailee kotateltassa omalla metsäpalstallaan Lohjalla. Peseytyminen sujuu telttasaunassa, jonne vesi kannetaan läheisestä järvestä ämpärillä ja laitetaan kiukaalle lämpenemään. Saunan rakenteet on tehty itse harvennushakkuissa palstalle jääneistä puista. Telttasaunan viereen on rakennettu pukutila. Talveksi kaikki muut paitsi puiset rakenteet ja risuseinät puretaan ja viedään säilöön.
14. Kiven sisässä
Savusauna Leppävirralla todella maastoutuu ympäristöönsä, sillä se on rakennettu osaksi maan alle. Sen tehnyt puuseppä lapioi ensin savimaahan suuren montun ja pudotti vinssillä sen pohjalle isoja luonnonkiviä perustuksiksi. Sitten hän muurasi montun ympärille seinät sementistä ja luonnonkivistä – vain pari kerrosta kerrallaan, sillä työn piti antaa välillä kuivua riittävän kauan. Kivisauna oli lopulta kymmenen vuoden urakka.
15. Loitsulöylyt shamaanisaunassa
Satakuntalaisessa maalaismiljöössä löylytellään lausuen loitsuja, jollainen on myös kaiverrettu katonrajaan. Savisaunan hirsiseinät on halkaistu vanhoista hirsistä ja tilkitty perinteisesti sammalella. Jykevät lauteet on rakennettu tuppeen sahatusta koivunrungosta ja käsitelty turpeella. Käsijohteiden kannatinpuut ovat peräisin kotipihalla kaatuneesta omenapuusta. Hirsiseinien sisäpinnat on poltettu kahteen kertaan, ja niille on harjattu teräsharjalla himmeästi hohtava patina.
