Charlotte heivasi nurmikon ja teki kotipuutarhastaan niin upean, että siitä tuli vierailukohde – ja hänen uusi työnsä

Sundsvallilainen Charlotte Andersson haaveili jo kouluikäisenä työstä kasvien parissa, ehkä floristina tai puutarhasuunnittelijana. Hän opiskeli kuitenkin peruskoulun opettajaksi, sillä se tuntui paljon järkevämmältä uravaihtoehdolta. Nuoruudenhaave jäi kuitenkin kytemään takaraivoon. Vuodet kuluivat, Charlotte tapasi miehensä Ulfin. Kun Anderssonit muuttivat parikymmentä vuotta sitten vanhaan nikkarityyliseen huvilaan, Charlotte alkoi vähitellen muokata nurmikkoisesta tontista puutarhaa. Valtaosa siitä säilyi kuitenkin vuosia pelikenttänä perheen kahden lapsen leikeille.

– Aloitin talon läheltä ja tein pieniä paloja kerrallaan. Minulla ei ollut mitään suunnitelmaa, mutta tiesin heti, millaista tunnelmaa tavoittelen. Haluan, että puutarhani on suojaisa ja tunnelmallinen levon, ilon ja luovuuden keidas. Oikea tunnelma on minulle tärkeämpää kuin yksittäiset kasvit, Charlotte kuvailee.

Perennat ovat puutarhan pääkasveja. Charlotte on valinnut monia melko korkeakasvuisia lajeja, kuten heiniä, punalatvoja, keijuängelmiä, luppioita ja sormustinkukkia. Paikalla jo ennestään kasvaneiden vanhojen puiden lisäksi hän on istuttanut koristeellisia pikkupuita ja pensaita.

Puutarhan keskiosassa perennaryhmiä rajaavat muotoonleikatut pensasaidat ovat valkopyökkiä ja marjakuusta. Nurmikkoa ei ole, kauniisti kaartuvien istutusalueiden keskellä kulkee sorapolkuja.

’Goldschleier’-nurmilauhan ja ’Overdam’-koristekastikan väliin jäävät väriminttu ’Beauty of Cobham’ ja komeamaksaruoho ’Matrona’. Taustan tummalehtinen pensas on mustaselja 'Black Beauty'.

Puutarhassa ei ole lainkaan nurmikkoa, vaan pääosa on perennoilla. Isot ja pienet puut sekä muotoon leikatut pensasaidat antavat niille ryhtiä.

Charloten vieressä ruukussa kukkivat muun muassa daaliat ’Seniors Hope’ ja  'Strawberry Cream'. 

Puutarhaan kuljetaan viehättävän puutarhapuodin läpi. Charlotte valitsee sen tuotteet ja kasvit oman makunsa mukaan.

Kasvivalintojen ideana on tasapainottaa puutarhan mittasuhteita, häivyttää korkeuseroja sekä liittää tontin korkeimmalla paikalla kohoava ja näkymää melko vahvasti hallitseva talo paremmin osaksi puutarhaa. Leijonanosa kasveista on tarkoituksella ihan tavallisia perusperennoja.

– Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän turvaudun peruskasveihin. Ne tekevät työn puolestani. Alussa minäkin olin tietysti innoissani erikoisuuksista ja hamusin niitä, mutta ei niillä rakenneta puutarhaa, korkeintaan kasvikokoelma. Varsinkin täällä pohjoisessa kestävät lajit ovat puutarhan peruskiviä.

Toinen keltanokan virhe on Charloten mielestä satsata kevään ja alkukesän kasveihin. Niihin hänkin aluksi panosti, sillä pitkän talven jälkeen tuntui ihanalta hankkia keväthöyryissään kaikenlaisia uusia kukkivia kasveja ja istuttaa syksyllä kilokaupalla tulppaaneita seuraavaan kevään kukkaloistoa varten. Kevät on Pohjanlahden rannalla noin Kristiinankaupungin korkeudella sijaitsevassa Sundsvallissa kuitenkin arvaamaton, minkä vuoksi puutarha ei välttämättä ole silloin parhaimmillaan kaikesta vaivannäöstä huolimatta. Loppukesän kasvit antavat Charloten kokemusten mukaan enemmän vastinetta, sillä niistä voi nauttia ainakin lumentuloon asti, monista vielä pitkään sen jälkeenkin.

Charlotte haravoi puutarhan polut joka päivä. Se on hänestä hienovarainen tapa toivottaa puutarhavieraat tervetulleiksi. Samalla se ehkäisee rikkaruohoja juurtumasta.

Katveessa kasvaa sormivaleangervoa sekä kuunliljoja ja pikkutöyhtöangervoja. Tummat lehdet kuuluvat 'Diablo'-purppuraheisiangervolle.

Koreissa ovat tummakukkainen pompondaalia ’Natal’, ’Seniors Hope’, ’Yellow Jill’ ja ’Strawberrry Cream’.

Valkokirjokanukka ’Ivory Halo’ sopii myös ruukkukasvatukseen.

Nykyään puutarha alkaa olla niin täysi, että sen hoitaminen on enemmän kuratoimista kuin uuden rakentamista. Luottolajien lisäksi istutuksissa voi Charloten mielestä hyvin olla jokunen hienompi ”prinsessakasvi”, niin kuin valkoisena kukkiva himalajanmarskinlilja tai korealehtinen japaninvaahtera, jotka tuovat istutuksiin lisää mielenkiintoa. Toisaalta häntä viehättää ajatus pölyttäjäkasvien lisäämisestä, ja hän on alkanut pohtia, mitä kasveja voisi korvata pörriäisiä houkuttelevilla luonnonkasveilla.

Charlotte käyttää paljon ruukkukasveja puutarhan ilmeen kohottamiseen. Kookkaissa ruukuissa kasvit nousevat ihan eri tavalla katseenvangitsijoiksi kuin maahan istutettuina. Isoissa puusaaveissa, koreissa ja terrakottaruukuissa kasvaa esimerkiksi daalioita, jaloruusuja, keijunkukkia ja muita ruukkukasvatukseen sopivia perennoja. Perinteisiä kesäkukkia ei juurikaan ole, sillä Charlotte on vahvasti sesonkikasvien käyttöä vastaan. Hän hoitaa puutarhaansa luonnonmukaisesti ja ajattelee, että kasvivalintojakin pitää tehdä kestävästi.

– Pidän enemmän kasveista, jotka ovat tavalla tai toisella monivuotisia. Niitä voi talvettaa ruukussa, lisätä siemenistä tai juurenpaloista.

Pehmeän orgaaniset muodot toistuvat puutarhan vehreissä ja harmonisissa näkymissä.  Etualan ruukussa kukkii 'Blue Mouse Ears' -kuunliljoja.

Tuoksuva väriminttu ’Beauty of Cobham’ on hyvä pörriäiskasvi.

'Hillii'-kartiomarjakuusesta muotoillun reunuksen kontrastina penkin takana kasvaa kivikkoalvejuuria luonnonläheisessä hengessä. 

Unelmilla on usein tapana toteutua, ja niin kävi lopulta Charloten nuoruudenhaaveellekin. Vuodesta 2019 hän on tehnyt töitä omassa puutarhassaan. Katrinelunds Trädgård on avoinna pääsymaksua vastaan, ja sen yhteydessä on myös pieni puutarhapuoti sekä kahvila, jossa on tänäänkin ruokaillut noin 90 lounastajaa.

Uusi työ alkoi hyvin luontevasti, Charlotte kertoo. Ensin hän piti puutarhaansa avoinna huvin vuoksi silloin tällöin, ja vieraat saivat kahvit kuistilla. Mutta pian vieraita alkoi olla niin paljon, että siitä seurasi kaaos. Vaihtoehtoina oli joko lopettaa puutarhavierailut kokonaan tai miettiä asiat uusiksi.

– Nyt viisikymppisenä teen juuri sitä, mitä olen aina halunnut. Rakastan kaikkea, mikä liittyy puutarhaan. Haluan puutarhassani inspiroida ja rohkaista myös aloittelijoita. Puutarhan hoitoa ja rakentamista oppii vain tekemällä ja kokeilemalla.

Lounaskahvilaan mahtuu useita asiakkaita kerralla.

Puutarhassa on paljon viehättäviä istuskelupaikkoja ja ruukkuistutuksia. Tässä kukkii rohtoverbena ’Bampton’.

Ruukkutarhalle on varattu oma paikka kahvilan kupeesta. Välimerenlaakereiden alapuolella on erilaisia daalioita ja perennoja.

Onnenkäenkaali eli "onnenapila" 'Iron Cross' täyttää kauniisti puusaavin.

'Madame Butterfly Cherry Bronze' on poikkeuksellisen näyttävä leijonankita.

Huonekasvinakin käytetty kolmiokäenkaali viihtyy matalahkossa ruukussa.

Charloten vinkit ruukkupuutarhaan

Charlotte on istuttanut puusaaviin tummalehtistä 'Timeless Night' -keijunkukkaa.

1. Korosta kasveja

Suurissa ruukuissa kasvien lehdet ja muodot nousevat kauniisti näkyville. Piristä ruukuilla niin kulkureittejä, oleskelualueita kuin sisääntuloa tai aseta ruukku katseenvangitsijaksi perennaryhmän keskelle.

2. Etsi wow-efektiä

Viime vuosina Charlotte on vähentänyt ruukkudaalioiden määrää, koska niissä esiintyy virusta. Nyt hän kokeilee ruukussa muita kasveja, joissa olisi samaa näyttävyyttä. Jaloruusut ovat osoittautuneet hyväksi vaihtoehdoksi. Ruukkukasvatuksessa menestyvät myös arat perennat ja pikkupuut, sillä ruukut talvetetaan maakellarissa, jonka lämpötila pysyy talven ajan muutamassa plusasteessa.

3. Kokoa yhteen

Muodosta ruukuista monimuotoisia kokonaisuuksia, joissa erilaiset kasvit korostavat toisiaan. Ilme säilyy yhtenäisenä, kun ruukut ovat samanlaisia tai muuten tyyliltään yhteneväisiä.