Kotivinkki

Kaiveletko sinäkin jo jouluvaloja esiin kätköistä? Hyvä! Aikainen jouluttaminen tuo mielihyvää

Kaiveletko sinäkin jo jouluvaloja esiin kätköistä? Hyvä! Aikainen jouluttaminen tuo mielihyvää
Innokkaat jouluihmiset ovat jo kaivaneet koristeet esiin. Valmistelupuuhista voi olla samanlaista hyötyä kuin vaikkapa käsitöiden tekemisestä tai lukemisesta. Toisaalta valmisteluvimma voi kertoa siitä, että aiemmat joulut ovat olleet ikäviä.
Julkaistu: 29.9.2020

Elokuussa Anne Nurminen kaivaa pakastimesta taikinan ja leipoo vuoden ensimmäiset joulutortut. Seuraksi hän kiehauttaa kupillisen glögiä.

Kaupasta torttutaikinaa tai glögiä ei usein vielä loppukesästä saa. Innokas jouluharrastaja Nurminen on säilönyt molempia kaappiin edellisen juhlan alla, jotta seuraavan vuoden fiilistelyn pääsee varmasti aloittamaan ajoissa.

– Pian täytyy paistaa pipareitakin! Pahaksi on tauti päässyt, Nurminen sanoo ja nauraa.

Joulu on vain kerran vuodessa, mutta toisilla meistä joulunaika kestää pidempään kuin toisilla. Nurminen valmistelee juhlaa pitkin syksyä. Kun ensimmäiset jouluherkut on nautittu, seuraava etappi on koluta reseptejä ja miettiä, mitä uutta joulupöydässä voisi tällä kertaa olla.

Lahjoja hän hankkii pikkuhiljaa aina, kun jotain sopivaa tulee vastaan. Nurmisen perheeseen kuuluu neljä lasta ja puoliso. Kotona joulu alkaa näkyä nykyisin marraskuun lopussa. Aikaisemmin Nurmisella oli tapana ripustaa talo täyteen joulukoristeita esikoisensa syntymäpäivänä marraskuun ensimmäisenä.

– Lapsi alkoi jossain vaiheessa valittaa, että se on liian aikaisin. Myöhästytin koristeiden laittoa marraskuun lopulle. Kuusi haetaan varastosta vasta joulukuussa.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Osta kodin kauneimmat joulukoristeet Meillä kotona -kaupoista!

SISÄLTÖ JATKUU

Nurmisen suhde joulunaikaan on ollut erityinen lapsesta saakka, sillä hänellä on joulukuussa sekä syntymä- että nimipäivä.

– Joulukuu on aina ollut minulle ihana juhlien kuukausi.

Lapsuudenkodin perinteisistä jouluista jäi lämpimiä muistoja. Nykyään joulu tarkoittaa Nurmiselle ennen kaikkea mahdollisuutta pysähtyä ja rauhoittua kotiin kerrankin kunnolla nauttimaan perheen seurasta.

Jouluttaminen voi kotoilun tavoin lisätä hyvinvointia.

Jouluun voi hurahtaa monista syistä, sanoo psykoterapeutti Marjukka Laukkanen Mieli ry:stä.

– Ei ole erityistä ihmistyyppiä, joka vain ainoana joulustelisi. Jouluharrastajia on kaikenikäisissä ja kaikissa yhteiskuntaluokissa. Itsekin tunnen muutamia.

Laukkasen mukaan aikaisin käynnistyviä jouluvalmisteluja voi verrata mihin tahansa harrastukseen: ihminen innostuu itseään kiinnostavasta asiasta, johon hän haluaa käyttää muita enemmän aikaa.

Vastaavasti jouluttamisesta saa samoja hyötyjä kuin vaikka käsitöiden tekemisestä, lukemisesta tai taidekerhossa käymisestä.

– Puuhastelu itseä kiinnostavan harrastuksen parissa tuottaa aina mielihyvää, mikä puolestaan nostaa mielialaa. Se taas vaikuttaa usein suotuisasti myös fyysiseen terveyteen.

Loppuvuosi on monelle vuoden kiireisintä aikaa töissä. Jouluvalmistelujen tekeminen omassa tahdissa pikkuhiljaa saattaa tarjota tärkeitä paikkoja irrottautua stressaavista ajatuksista. Rentoutuminen taas auttaa jaksamaan kiireessä paremmin.

Vinkki!

  • Jouluttaja, valjasta osa innosta siivoukseen. Jos haluat siivota jouluksi kaapit, homman voi hyvin hoitaa jo nyt syyskuussa.
  • Anna tilaa läheiselle, joka ei halua fiilistellä joulua. Kaikilla ei ole pyhistä kauniita muistoja – tai joulu ei yksinkertaisesti kiinnosta.

Erilaisia jouluun liittyviä puuhia, kuten käsitöitä, kodin sisustamista ja ruoanlaittoa voisi tietysti harrastaa myös muulloin kuin juhlapyhinä. Monille joulunajassa on kuitenkin erityinen hohtonsa.

Joululla on kulttuurissamme edelleen iso merkitys rauhoittumista ja pysähtymistä tarkoittavana vuoden taitekohtana, johon liittyy usein muistoja ja perinteitä vuosien ja vuosikymmenten takaa.

Anne Nurmiselle unelmien joulu tarkoittaa sitä, että hän saa viettää kotonaan pyhien putkea telkkarin ääressä. Samalla hän nauttii vaivalla rakennetusta tunnelmasta – jouluverhoista, koristeluista, kuusesta.

Aiemmin, kun lapset olivat pieniä, aattona tuli kyläiltyä sukulaisilla. Sitten Nurminen hoksasi, että viettää juhlan mieluiten kotona. Nykyisin hän ei lähde aattona edes hautausmaalle. Siellä käydään ennen joulua.

– Eniten haaveilen siitä, että kun aattona herään, ei tarvitsisi tehdä enää lainkaan valmisteluja. Saisi vain nauttia. Vielä en ole aivan siihen päässyt, sillä aina riittää pientä ruokiin liittyvää hommaa.

Toisille aikaisin aloitetut valmistelut tarjoavat mahdollisuuden kokea joulun tunnelmaa myös kotona, jos aatto kuluu reissatessa – tai vaikka töissä.

Toisinaan innokkaan jouluttamisen taustalla on kuitenkin muuta. Hartailla jouluvalmisteluilla saattaa joskus pyrkiä luomaan itselleen korjaavia kokemuksia esimerkiksi silloin, jos aiemmat joulut ovat olleet ikäviä kokemuksia, sanoo Mieli ry:n Marjukka Laukkanen.

Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos omassa lapsuudenkodissa joulunviettoon on liittynyt aikuisten runsasta juomista tai muuten painostavaa tunnelmaa – tai esimerkiksi silloin, jos on eroperheen lapsena matkannut vastentahtoisesti pyhinä kahden kodin väliä.

Halu rakentaa itselle tai läheisille erilainen joulu voi olla tiedostettu tai tiedostamaton. Ongelmia siitä voi alkaa kertyä, jos täydellisen joulun rakentamisesta tulee tavoitteen sijaan pakko.

– Silloin jouluvalmistelut alkavat vahvasti rytmittää ja ohjailla omaa ajankäyttöä tai jopa rajoittaa ihmisten tapaamista. Voisi olla hyvä miettiä, saako valmisteluista enää iloa ja hyvää mieltä, vai onko mukava muuttunut rasitteeksi.

Pulmia joulustelusta voi seurata myös, jos mahdollinen puoliso ei ole jouluihminen.

Parisuhteessa tai perheessä osapuolilla voi myös olla vahvasti erilaiset näkemykset ”oikeista” tavoista viettää joulua. Yhdelle on itsestään selvää, että kuusi kannetaan sisään ja koristellaan marraskuussa, toiselle sen pystyttäminen ennen aattoaamua on pyhäinhäväistys.

Silloin jouluun liittyvistä toiveista on tärkeää keskustella rauhassa ja hyvissä ajoin. Perheen tapa viettää joulua ei voi koskaan olla vain yhden ihmisen päätös.

– Jos joulunvietossa on mukana useampia ihmisiä, on tärkeää pyrkiä luomaan kaikkien yhteinen tapa. Siksi on tärkeää keskustella siitä, mitä asioita kukin ehdottomasti haluaa mukaan joulunviettoon ja mistä taas kukakin olisi valmis luopumaan yhteisen edun nimissä.

Kun asiat on puhuttu reilusti halki, juhlapyhiin ei ehkä ala kertyä turhina riitoina purkautuvaa tunnelatausta.

Näin virität joulun tunnelmaa

Kanelia pölypussiin

Jos leipominen ei (vielä) innosta mutta haluat päästä nuuhkimaan joulun tuoksua, sirottele teelusikallinen kanelia imurin pölypussiin. Kunnon joulufiilistelijä lisää vielä vaniljasokeria päälle. Kun imuroit, saat paitsi puhtaat myös joululta tuoksuvat nurkat.

Someton viikonloppu

Moni perhe on viime vuosina ottanut tavakseen somettoman joulun, jossa älypuhelimet ja muut laitteet kerätään pyhiksi ”talteen” tai vähintään sovitaan, ettei niitä käytetä. Jos ajatus somettomasta pyhäputkesta ahdistaa, jouluun voi laskeutua viettämällä yhtä sometonta viikonloppua ennen pyhiä.

Hanki ennakkokuusi

Kun perheessä yksi haluaa kuusen sisään hyvissä ajoin ja toinen ehdottomasti vasta aattoaamuna, ratkaisu löytyy metsästä tai torin kuusikauppiaiden roskahavuista. Innokkaampi kuusenfiilistelijä asettelee nipun havuja lasipurkkiin ja ripustaa oksille maltilliset koristeet.

Aikaiset jouluvalmistelut tekevät Anne Nurmisen onnelliseksi.

Vanhan yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan myös muut ajattelevat, että jouluttajat ovat muita onnellisempia. Vuonna 1989 tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että ihmisen ajateltiin olevan muita onnellisempi, jos hänen kotinsa oli näyttävästi koristeltu.

Marjukka Laukkasen mukaan tutkimustulos johtuu luultavasti Yhdysvaltojen yhteiskuntarakenteesta.

Yhdysvalloissa luokkaerot ovat suuria. Koristelujen tuottamiin mielikuviin saattaa liittyä oletuksia esimerkiksi varallisuudesta, eli että koristellussa talossa asuu rikkaita, ja rikkaat ovat onnellisia.

Lisäksi joulu on sitkeiden mielikuvien tasolla ennen kaikkea lämmin perhejuhla. Niinpä joulua näyttävästi juhlivia ihmisiä saatetaan pitää automaattisesti lämpiminä perheihmisinä ja siten muita onnellisimpina.

Pian illat taas pimenevät, ja Anne Nurminen pääsee sytyttämään omakotitalon pihaan jouluvalot.

Valosarjat ikkunoissa ja pihapensaassa ovat paikoillaan ympäri vuoden. Jossain vaiheessa kevättä Nurminen nappaa töpselin irti seinästä, ja viimeistään nyt syyskuussa hän panee sen takaisin.

– Jouluaatto on minulle koko vuoden tärkein päivä. Parasta on silti joulun odotus, sillä se kestää niin pitkään.

2 kommenttia