Viherpiha

9 parasta punakukkaista perennaa – näitä ammattilaiset suosittelevat!

9 parasta punakukkaista perennaa – näitä ammattilaiset suosittelevat!
Tulipunaiset, pinkit ja kylmän violetinpunaiset kukat säväyttävät puutarhan istutusryhmissä. Nyt taimistoviljelijät vinkkaavat omat suosikkinsa punasävyisistä perennoista. Poimi ideat omaan kukkapenkkiisi!

Heidi Eriksson: ”Kun hehkuvanpunainen hybridipioni kukkii taimistollamme, ihmiset ihastuvat”

Harjunpään taimisto, Karijoki, vyöhyke III/IV

Hybridipioni

Kun hehkuvanpunainen hybridipioni Paeonia lactiflora x P. officinalis ’Red Charm’ kukkii taimistollamme, ihmiset ihastuvat siihen. Pionit ovat erittäin helppoja kohopenkissä läpäisevässä maassa. Muista istuttaa pionit lähelle maanpintaa, multaa tulee ruukkutaimen juuripaakun päälle vain sentin verran. Puutarhurivaarini istutti pohjoisessa 1930-luvulla pioneja, jotka olivat myöhemmin vuosikausia hoitamatta. Kun pihaa kunnostettiin, siellä ne olivat yhä!

Pioni sopii pihan paraatipaikalle. Vesi ei saa seisoa pionin juurella. Itse olen laittanut sorakatteen ympärille. Älä istuta vieruskasveja tyvialueelle, mutta ympärille voi laittaa sipulikukkia, kurjenpolvia ja esikkoja. Itselläni pioni ja valkoinen varjolilja ovat herkullinen pari kukkiessaan yhtä aikaa.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 80–100 cm

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Tarhakurjenmiekka

Tummanpunainen, suurikukkainen tarhakurjenmiekka ’Red Orchid’ säväyttää istutusryhmässä. Persoonallinen kurjenmiekka on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Tämä Iris germanica pitää hyvin paikkansa penkissä, se ei jää toisten kasvien jalkoihin.

Tarhakurjenmiekka tykkää kuivahkosta, vettä läpäisevästä hiekkamullasta ja kohopenkistä. Sitä voi yhdistää monenlaisten vieruskasvien, kuten vaikkapa sinivioletin salvian ja valkoisen punatähkän, kanssa. Itse olen istuttanut sen kaveriksi matalia tulppaaneja ja krookuksia sekä lemmikkejä ja valkoista verikurjenpolvea. Koska tarhakurjenmiekalla on paksu, maanmyötäisesti kasvava juurakko, se pitää istuttaa lähelle maanpintaa.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 40–60 cm

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Harjaneilikka

Tummanpunainen harjaneilikka ’Sooty’ kukkii pitkään. Versot ja lehdetkin ovat tummanpunertavat.

Silloinkin kun Dianthus barbatus aloittaa kasvuaan, se on hyvännäköinen ja tuo kontrastia. ’Sooty’ on kaksivuotinen, ja kun annat sen kylväytyä, siementaimia alkaa tulla. Neilikat ovat mieluisia piipahduspaikkoja myös perhosille ja pölyttäjille.

Usein istutan harjaneilikkaa perennapenkin reunaan. Taustalla voi olla vaikka valkoista jaloangervoa – myös vaaleanpunainen jaloangervo ’Bressingham Beauty’ on tosi hempeä kumppani. Olen istuttanut harjaneilikkaa myös heleänvihreän pallotuijan lähelle, ne näyttävät tosi makeilta yhdessä. Harjaneilikan eteenkin voi laittaa syksyllä kukkivaa perennaa, esimerkiksi reunusasteria.

Valon tarve: aurinkoinen

Korkeus: 50 cm

Kukinta-aika: kesä-elokuu

Jari Särkkä: ”Palavarakkaus on kestävimpiä punakukkaisia perennoja”

Särkän perennataimisto, Raahe, vyöhyke V

Punaruusujuuri

Punaruusujuurta näkee pihoissa varsinkin Pohjois-Suomessa. Se on hyvin vanha perenna, meidänkin paikkakunnallamme siitä on tietoja sadan vuoden takaa. Tämän kestävän, mutta aluksi hidaskasvuisen perennan kukinta on komea. Kukinnan jälkeen kannattaa leikata tai typistää kukkavarret, muuten kasvi ränsistyy.

30 sentin välein istutettava Rhodiola kirilowii var. rubra viihtyy läpäisevässä hiekkamullassa ja kestää kuivuutta. Kuumalla paikalla lehdistö ränsistyy, joten älä istuta sitä ihan etummaiseksi. Eteen voisi istuttaa esimerkiksi verikurjenpolvea, joka pöyhistyy, kun punaruusujuuri on kukkinut. Saksankurjenmiekka sopii vieruskaveriksi, samoin keltakukkaiset perennat, kuten kevätvuohenjuuri.

Valon tarve: aurinkoinen

Korkeus: 40 cm

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Idänunikko

Oranssinpunainen idänunikko ’Olympia’ on hyvin perinteinen, vanha maatiaiskasvi. Nimenomaan tätä lajiketta on viljelty pitkään. Tämä kerrannaiskukkainen, kestävä unikko on todella näyttävä perenna kukkiessaan. Se kukkii pidempään kuin yksinkertainen unikko. Karheakarvainen lehdistö jää noin 30 sentin korkeuteen, mutta kukkavarret kurottavat jopa 70 senttiin.

Lämmöstä nauttiva Papaver orientale ränsistyy kukinnan jälkeen, lehdistö voi kadota kokonaan. Siksi se kannattaakin istuttaa keskelle perennaryhmissä. Naapurikasviksi sopii mainiosti esimerkiksi jalopähkämö, jonka lehdistön suojiin idänunikko jää piiloon. Sopiva istutusväli sille on 35 senttiä. Idänunikko leviää juurakolla, muttei karkaile liiaksi.

Valon tarve: aurinkoinen

Korkeus: 70 cm

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Palavarakkaus

Palavarakkaus on kestävimpiä punakukkaisia perennoja. Vaikka tämä perinneperenna on liki metrin korkuinen, se pysyy hyvin pystyssä. Voimakkaan värinen Lychnis chalcedonica tuo upeaa hehkua istutusryhmään. Kukinnossa on kymmeniä yksittäisiä kukkia. Palavarakkaus siementää, muttei leviä hurjasti eikä häiritse muiden perennojen kasvua.

Hyvä istutusväli taimille on 30–35 senttiä. Palavarakkaus tarvitsee pystyjä, korkeita perennoja vierelleen. Istuttaisin kumppaneiksi vaikkapa sinistä siperiankurjenmiekkaa ja kaunokurjenmiekkoja. Palavarakkaus tykkää auringosta ja läpäisevästä hiekkamultamaasta. Vältä runsasta lannoittamista, sillä silloin on vaara, että tämä korkea perenna rojahtaa nurin.

Valon tarve: aurinkoinen

Korkeus: 80 cm

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Matti Kulju: ”Tarhakylmänkukka tuo väriä kevääseen ja alkukesään”

Oulujoen taimisto, Muhos, vyöhyke V

Hybridipioni

Hybridipioni ’Paula Fay’ hurmaa tulipunaisine puolikerrottuine kukkineen. Pionit ovat kärsivällisen kasvattajan kasveja, mutta sinänsä helppoja, niille pitää vain antaa kasvurauha. Pitää malttaa odottaa pionien kasvamista isoksi eikä siirrellä niitä paikasta toiseen. Kukkien punainen väri on harvinainen ja kiehtova. Paeonia ’Paula Fay’ on menestynyt hyvin jo pitkään taimiston pionipenkissä.

Pionit viihtyvät läpäisevässä ja hiekkapitoisessa maassa. Suurin virhe on käyttää liian turvepitoista kasvualustaa tai istuttaa pioni savimaahan kosteaan ja varjoiseen paikkaan. ’Paula Fay’ sopii yhteen muiden pionien tai lehtevien, isojen perennojen kanssa. Paljon eri lajikkeita sisältävä pionipenkki on säväyttävä näky

Valon tarve: aurinkoinen

Korkeus: 70 cm

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Verihanhikki

Verihanhikin syvänpunaiset kukat komistavat aurinkoisella paikalla olevaa istutusryhmää pitkään keskikesällä. Myös kasvin hopeanvihreä lehdistö hehkuu kauniisti valossa. Himalajalta kotoisin olevan laji on hyvin helppohoitoinen ja kestävä.

Potentilla atrosanguinea ’Red’ on hyvä peruskasvi puutarhaan. Se peittää maata kivasti, muttei lähde leviämään villisti kasvupaikaltaan. Jo muutamalla taimella saa ison alueen helposti reheväksi.

Parhaiten verihanhikki sopii minusta rinteisiin ja kivikkoryhmiin. Talvimärkyys koituu sen turmaksi, maan on syytä olla kuivahko ja hiekkapitoinen. Taimistollamme verihanhikki kasvaa kivikkoryhmässä yhä alkuperäisellä paikallaan – yli 25 vuotta istuttamisen jälkeen.

Valon tarve: aurinkoinen

Korkeus: 20/40 cm

Kukinta-aika: heinäkuu

Tarhakylmänkukka

Tarhakylmänkukka ’Röde Klokke’ tuo väriä kevääseen ja alkukesään. Kellomaiset punaiset kukat avautuvat hieman myöhemmin kuin violettikukkaisen perusmuodon. Kylmänkukkien karvaiset nuput ovat kauniit, samoin nukkaiset lehdet. Tarhakylmänkukka tyytyy melko vähään eikä ole konstikas kasvattaa. ’Röde Klokke’ -lajike on varsin kestävä meilläkin, muttei aivan yhtä sitkeä kuin tavallinen perusmuoto.

Pulsatilla vulgaris ’Röde Klokke’ viihtyy läpäisevässä maassa. Vaikeuksia voi tulla, jos sen laittaa liian multavaan maahan ja lannoittaa liikaa. Parhaiten se sopii kivikkotarhaan muutaman kappaleen ryhmänä. Yhdistämällä muita tarhakylmänkukkien lajikkeita samaan istutukseen saat nauttia kukinnasta pitkään.

Valon tarve: aurinkoinen

Korkeus: 25 cm

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Julkaistu: 28.4.2020
Kommentoi »