Kunnostetussa rannassa kaislat eivät sotkeudu uidessa jalkoihin eikä vene juutu matalikkoon, mutta tontin mahdollisuudet ruoppausmassan läjittämiseen ratkaisevat, mitä rannalle voi tehdä. On paljon tontteja, joilla massalle on niin vähän tilaa, ettei pohjasta pysty nostamaan kuin pari kaivurin kauhallista.
Ruoppauksia koskevat lait ja ympäristösäädökset ovat viime vuosina tiukentuneet ja karsineet osan vaihtoehdoista pois. Mökkirannoilta ei enää saa kipata kuraa veteen, eikä siitä voi kasata aallonmurtajaa tai saarta. Harva naapurikaan ilahtuu, jos savivellin kauhoo hänen tontilleen.
Mökkikunnan rakennusvalvontaviran-omainen osaa vastata siihen, tarvitseeko ruoppaus tai läjitys maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia. Yleensä ruoppausilmoitus riittää.
Pienestäkin, enintään 500 kuution ruoppauksesta pitää tehdä ilmoitus paikalliselle ELY-keskukselle, suuremmat määrät vaativat myös aluehallintoviraston luvan.
Jos ja kun haaveilet helposta ja kauniista uima- ja rantautumispaikasta, aloita työ sillä, että pyydät paikalle ammattimaisen ruoppaajan. Hän osaa tehdä suunnitelman ja antaa hinta-arvion.
Jos ruoppaus tehdään talvella, kaivurin voi mahdollisesti ajaa jään päälle. Touko–elokuussa ei saa ruopata.
Maamassojen läjittämiselle on erilaisia vaihtoehtoja. Me kokosimme kuusi vinkkiä, joilla ruoppausmassat voi siististi piilottaa tontille.
1. Laiturin sisälle
- Ruoppausmassaa voi läjittää kiviarkkulaitureiden sisään. Akkulaiturin sisään läjitettäessä kuraisen massan saa nopeasti piiloon eikä se vie rannalla tilaa.
- Arkkulaituriin voi piilottaa sekä hiekkapitoista massaa että vetelää savea. Rannan on kuitenkin oltava tarpeeksi suojaisa ja jäiden pitäisi sulaa paikoillaan.
- Paikasta, saven koostumuksesta ja laiturin koosta määräytyy, paljonko massaa arkun sisään voidaan laittaa. Tiivistä massaa voi laittaa enemmän kuin löysää ja vetelää saveakin vesirajaan asti.
- Arkkulaituri räätälöidään pylväistä, piiruista ja lankuista sopimaan rannan pohjan muotoihin. Se on hyvä paaluttaa.
2. Aidan taakse
- Kun ruoppausmassan läjittää rannan reunaan, sen veden puoleiselle reunalle voi rakentaa tiiviin puuaidan. Samalla syntyy syvänveden ranta ja maalaituri.
- Massa kauhotaan paalutettavan lankkuaidan taakse. Aita tuetaan, jotta se ei kaadu aikaa myöten.
- Aidan taakse sijoitettavan massan määrä riippuu muun muassa siitä, kuinka alava ranta on.
- Kura kuivuu ja tiivistyy parin vuoden ajan. Sen jälkeen kuivuneen massan voi jyrsiä, kalkita ja levittää päälle multaa. Siinä voi kasvattaa esimerkiksi nurmea.
- Lankkuseinän sijaan ruoppausmassan voi aidata myös kivillä. Sekin estää aaltoja kuluttamasta rannan reunaa.
3. Läjitys vesijättöön
- Joillakin rannoilla maa nousee ja vesi karkaa pysyvästi kauemmas. Tällaista aluetta kutsutaan vesijätöksi, ja se kuuluu vesialueen omistajalle.
- Vesijättöön ei saa läjittää ruoppausmassaa ilman vesialueen omistajan lupaa. Jos vesijätön ostaa itselleen, tilanne voi olla toinen.
- Valtio määrää vesijätön hinnan. Mökkiläiset ostavat niitä yleisesti, ja sen jälkeen ruoppausmassaa on läjitetty vesijätölle.
- Jos vesijättömaalle saa luvan läjittää, pitää huolehtia eroosiosuojauksesta.
- Vesialueen täyttäminen ei kuitenkaan muodosta vesijättöä, vaan kyseessä voi olla luvaton toiminta.
4. Tontin perälle
- Edullisin tapa on yleensä ruoppausmassan läjittäminen tontille.
- Ruoppaus kannattaa tehdä syksyllä, jolloin massan voi jättää tiivistymään talven yli.
- Ruoppaaja levittää massan maalle ja tasoittaa pinnan kaivurin kauhalla. Silloin sadevesi valuu siitä esteettä pois, ja massa kuivuu nopeasti. Massa tiivistyy 15–30 senttimetrin verran.
- Keväällä ruoppausmassalle voi levittää multaa ja kylvää vaikka nurmikon. Jos ruoppauksen tekee keväällä, kylvöt on parempi jättää vuoden päähän.
- Massa levitetään korkeintaan metrin korkuiseksi kasaksi, sillä korkeampi keko painaa liikaa ja luhistuu. Ruoppausmassalle kannattaa varata tilaa tuplasti sen verran, mikä on ruopattavan alueen koko.
5. Kuljetus muualle
- Joskus ranta on sellainen, että tilaa ei yksinkertaisesti löydy. Silloin vaihtoehtona on massan kuljetus pois tontilta. Tämä tosin on kallista.
- Ruoppausmassan kuljetukseen tarvitaan proomu ja hinaus sekä kaivuri siirtämään massa proomulta kuorma-autoon.
- 150 kuutiometrin massan kuljetus tarkoittaa suunnilleen 15 kuorma-autokuormaa kaatopaikalle. Hommalle saattaa tulla hintaa noin 25 000 euroa.
- Halvemmalla pääsee, jos massan saa kuorma-auton kyytiin suoraan ruoppausrannasta. Sopivaa läjityspaikkaa voi kysellä myös läheisiltä maanomistajilta. Liejulla tosin on harvoin ottajia, mutta jos ruoppauksessa nostetaan hiekkaa, siitä voidaan olla jopa valmiita maksamaan.
6. Luvallisesti mereen
- Vesialueelle läjitys on kielletty, mutta vesialueen omistaja voi hakea ja toisinaan jopa saada sille luvan. Esimerkiksi Espoon ja Helsingin kaupunkien läjitysalueille ruoppausmassaa voi viedä maksamalla siitä euron kuutiometriltä.
Ruoppauskausi on normaalisti 1.9.–30.4. Jos linnustolle tai kalastolle ei aiheudu haittaa, voi vielä toukokuussa ruopata.
Asiantuntijat: Pekka Aaltonen, Turun Saaristorakentajat Oy ja urakoitsija Ilkka Saarikoski, Itä-Uudenmaan Ruoppaus
