
Heiltä kysyimme: Saara Nevala, Floristi, puutarhuri, Sari Lampinen, Puutarhasuunnittelija, Kairi Meos, Maisema-arkkitehti, Adrian Evans, Hortonomi, Nina Riihimaa, Puutarhuri, toimittaja, Suvi Tuokko- Harmoinen, Maisemasuunnittelija ja hortonomi, Kirsi Tuominen, Hortonomi ja puutarhaopettaja, Anu Riikonen, Vanhempi asiantuntija, MMT Maisemasuunnittelu.
Pensaat
1. Pikkupihlaja-angervo
Sorbaria sorbifolia 'Sem' on yksi monikäyttöisimmistä ja koristeellisimmista luonnonmukaisen puutarhan kompakteista pensaslajeista. Se on kestävä ja helppohoitoinen. Koristeellinen lehdistö ja valkoinen hattaramainen kukinto ovat hurmaavia, puhumattakaan leimuavasta syysväristä. STH
Auringosta puolivarjoon, 1 m, ❊ 7–8, I–VI
2. Euroopansorvarinpensas
Euonymus europaeus tuo syysväriä helposti hankalaankin paikkaan, koska se ei ole vaatelias kasvupaikkansa suhteen. Kukinta on vaatimaton, mutta siemenkodat ovat koristeelliset. AR
Auringosta puolivarjoon, 2–4 m, ❊ 7, I–IV
3. Purppuraheisiangervo
Physocarpus opulifolius ’Lady in Red’ on nopeakasvuinen pensas, jonka lehdissä on upea tumman punertava väri. Vaaleanpunaisten kukintojen jälkeen tulevat hienot siemenkodat. SN
Auringosta varjoon, 1,5 m, ❊ 6, I–V
4. Keltaheisiangervo
Physocarpus opulifolius ’Tiny Wine Gold’ ja muut matalat, värikäslehtiset heisiangervot ovat kestäviä, terveitä ja helppohoitoisia pensaita. Ne sopivat hyvin yhteen perennojen kanssa. SL
Auringosta puolivarjoon, 1 m, ❊ 6, I–V
5. Tammihortensia
Hydrangea quercifolia on yksi uusista huomioinarvoisista hortensiauutuuksista. Talvisuojausta arvostava laji säväyttää suurilla liuskoittuneilla lehdillään. KM
Puolivarjo, 0,8–1,5 m, ❊ 7–8, I–II
6. Tarhapensashanhikki
Dasiphora friticosa tunnetaan monista erivärisistä lajikkeistaan, jotka kukkivat runsaasti pitkälle syksyyn saakka. Helppohoitoisia ja terveitä pensaita voi uudistaa leikkaamalla alas. KT
Aurinko, 0,5–1,5 m, ❊ 7–10, I–VI(VII)
7. Sulkamustaselja
Sambucus nigra ’Black Lace’ on tummine lehtineen ja hienoine vaaleanpunaisine kukkineen todellinen katseenvangitsija. Viihtyy suojaisella paikalla.
Aurinko, 2 m, ❊ 7, I–II
8. Syyshortensia 'Bobo'
Hydrangea paniculata 'Bobo' sopii pieneenkin pihaan eikä häviä kukinnassa isommille syyshortensioille. Valkoiset kukat saavat myöhemmin vaaleanpunaisia sävyjä. Hortensioita kannattaa istuttaa lähes joka puutarhaan, sillä ne tuovat hienosti väriä loppukesän puutarhaan. NR
Auringosta puolivarjoon, 0,9 m, ❊ 8–9, I–IV
9. Marjasinikuusama
Lonicera caerulea var. edulis kannattaa istuttaa pihaan, jos etsii kasvatettavaksi herkullista syötävää. Heinä-elokuussa kypsyvät marjat ovat kuin pitkulaisia pensasmustikoita, joissa on makuvivahteita myös vadelmasta ja mustaherukasta. Sadon varmistamiseksi kannattaa istuttaa useita lajikkeita, esimerkiksi 'Hilmaa' ja 'Onnia'. NR
Auringosta puolivarjoon, 1,5 m, ❊ 4–5, I–VII
10. Punaperuukkipensas
Cotinus coggyria 'Royal Purple' on saanut nimensä kukinnan jälkeen kehittyvistä siemenhahtuvistaan. Syvän tummanpunaisen violetit, soikean muotoiset lehdet muuttuvat punertaviksi syksyllä. Pensas viihtyy suojaisella, vettä läpäisevällä kasvupaikalla. KM
Aurinko, 1–1,5 m, ❊ 6–7, I
11. Norjanangervo
Spiraea ’Grefsheim’ kukkii vuolaasti alkukesästä ja on loppukesästä hyvä leikkovihreä harmahtavan vihreine pienine lehtineen. Hyvä imupinta ja lämmin vesi ovat tärkeitä kaikille leikkoina käytettäville puuvartisille lajeille. SN
Aurinko, 1,5–2 m, ❊ 6, I–VII(VIII)
12. Herukat
Ribes rubrum ovat saaneet runsaasti uusia lajikkeita. Kokeilunarvoinen on vaikkapa vaaleanpunainen 'Aili'-punaherukka. Herukat puhkeavat lehteen aikaisin keväällä ja ovat yllättävän monikäyttöisiä. Ne sopivat paitsi hyötytarhaan, myös aita- ja koristepensaiksi. KT
Auringosta puolivarjoon, 1–1,5 m, ❊ 5–6, I–VII(VIII)
13. Lännenhopeapensas
Elaeagnus commutata on jo pitkään viljelyssä ollut pensas, jonka lehdet ovat molemmilta puolilta hopeansävyiset. Helppohoitoinen laji viihtyy vaatimattomallakin kasvupaikalla. Kasvattaa juurivesoja. KM
Aurinko, 1–3 m, ❊ 6–7, I–VI
Lehtipuut
14. Samettisumakki
Rhus typhina on eksoottinen pieni puu, joka saa syksyllä komean ruskan. Tertuissa kasvavia marjoja peittää punainen karvoitus. Talvenarka laji kannattaa istuttaa suojaiselle paikalle. Puu kasvattaa juurivesoja. KM
Aurinko, 3–6 m, ❊ 6–7, I–II
15. Idänjalopähkinä
Juglans mandshurica on suurikokoinen puu, joka kukkii alkukesällä. Siemenet kypsyvät syys–lokakuussa. Puusta tekee erityisen näyttävän sen suuret, jopa 40–90 senttiä pitkät ja kauniit lehdet. AE
Aurinko, 10–20 m, ❊ 5–6, (I)II–V
16. Saarnivaahtera
Acer negundo on nopeakasvuinen, kaksikotinen laji (hede- ja emikukat sijaitsevat eri kasveissa). Oksat haarautuvat tasaisesti, ja puusta tulee siksi kauniin ovaalin muotoinen. Lehdet ovat erilaiset kuin muilla vaahteroilla: niissä on yleensä viisi lehdykkää. Kuvan melko aralla 'Sensation'-lajikkeella on komein ruska. AE
Aurinko, 6–19 m, ❊ 5, I–VI
17. Riipparaita
Salix caprea ’Curly Locks’ on hauska puu kihartuvine oksineen. Raidoista on saatavilla kauniita ja koristeellisia riippamuotoja, jotka mahtuvat hyvin pieneenkin pihaan. Riippamuotojen oksat painuvat niin voimakkaasti alaspäin, että latvuksesta kehittyy nopeasti lapsille mieluinen salamaja puutarhaan. STH
Auringosta puolivarjoon, 1,5–2,5 m, ❊ 3–4, I–III
18. Raita
Salix caprea subsp. caprea on tuttu, mutta aliarvostettu puu tai pensas, joka kukkii kauniisti keväällä. Siitä on paljon iloa myös pörriäisille. Raita on helppohoitoinen ja maanlaadun suhteen vaatimaton laji. Nopeakasvuisena sillä saa kätevästi näkösuojaa puutarhaan. AR, STH
Auringosta puolivarjoon, 5–15 m, ❊ 4–5, I–VIII
19. Punatammi
Quercus rubra kasvaa nopeammin kuin tavallinen tammi. Sillä on myös isommat lehdet. Laji viihtyy tuoreessa, keski- tai runsasravinteisessa maassa. KM
Aurinko, 10–20 m, ❊ 5, I–III(I
20. Japaninmagnolia
Magnolia kobus 'Vanha Rouva' on kotimainen kanta halutuista ja suosituista magnolioista. Sen kukat ovat puhtaanvalkoiset. Viihtyy suojaisessa ja lämpimässä paikassa, happamassa ja ravinteikkaassa maassa. AR
Aurinko, 3–6 m, ❊ 5, I–III(V)
21. Pikkusyreeni
Syringa meyeri 'Palibin' on näyttävä ilmestys kukkiessaan. Se on muiden vartettujen pikkupuiden tapaan hyvä vaihtoehto, kun pihassa tai puutarhassa on vähän tilaa tai haluaa korkeutta perennaistutusten keskelle. NR
Auringosta puolivarjoon, 1–1,5 m, ❊ 6, I–IV
22. Rusotuomipihlaja
Amelanchier lamarckii sopii monenlaisiin kasvupaikkoihin ja on kaikkien tuomipihlajien tapaan helppohoitoinen. Lehdet keväällä harmaan kuparinruskeita, syksyllä räiskyvän punaisia. Koristeellinen kukinta alkaa lehtien puhjettua. Joskus viljelykarkulainen. KT
Auringosta puolivarjoon, 2–5 m, ❊ 5–6, I–V
23. Sirotuomipihlaja
Amelanchier laevis kukkii lehtien puhkeamisen aikaan. Tuomipihlajien mutkittelevat oksat ja siro kukinta sopivat koristamaan luonnonpuutarhaa. Heinäkuussa kypsyvien marjojen maku on mukavan mustikkainen. Kasvatettavissa joko isoksi pensaaksi tai monirunkoiseksi puuksi. Joskus viljelykarkulainen. STH
Auringosta puolivarjoon, 3–6 m, ❊ 5–6, I–IV(V)
24. Pihlajat nousuun
"Pihlajat ovat tuttuja, mutta melko unohdettuja puita. Nostaisin pihlajan kuitenkin yhdeksi parhaimmaksi luonnonpuutarhaan sopivaksi puuksi kompaktin kokonsa, kauniin muotonsa ja koristeellisuutensa ansiosta. Monenlaisissa elinympäristöissä viihtyvät pihlajat sopivat pienillekin pihoille. Niistä on tarjolla paljon vaihtoehtoja, erityisen kaunis on mielestäni valkomarjainen kasmirinpihlaja Sorbus cashmiriana."
Suvi Tuokko-Harmoinen, maisemasuunnittelija, hortonomi
Havupuut ja -pensaat
25. Hernesypressi
Chamaecyparis pisifera on oiva vaihtoehto tuijalle. Harjaantumattoman silmän voi olla vaikea erottaa kasveja toisistaan. Hernesypressin avulla saa pihalla kasvatettua havujen lajirunsautta ja samalla lisättyä niiden monimuotoisuutta vaikuttamatta juurikaan havuistutuksen ulkonäköön. AR
Auringosta varjoon, 5–8 m, I–III
26. Vuorihemlokki
Tsuga mertensiana on kaunis pieni ainavihanta puu puutarhan varjoisalle ja suojaisalle paikalle. Sen neulaset siirottavat viehättävästi eri suuntiin. Hidaskasvuinen laji viihtyy tuoreessa maassa. AR
Varjo, 5–10 m, I–II(III)
27. Pensassembra
Pinus pumila on aihavihanta laji, jonka soisi yleistyvän puutarhoissamme. Matalaksi jäävän, 2–3 metriä leveän pensaan neulaset ovat päältä kauniin sinivihreitä ja alta vihreitä. Pensassembraa voisi istuttaa vuorimäntyjen sijasta – tai niiden lisäksi. NR
Auringosta puolivarjoon, 1–3 m, I–VI
28. Kultavuorimänty
Pinus mugo subsp. mugo ’Winter Gold’ on puutarhan pirteä väriläiskä, kuten muutkin havujen keltalehtiset lajikkeet. Kasvutapa tällä kääpiövuorimännyn lajikkeella on luonnostaan tuuhean pallomainen. KT
Aurinko, 0,5–1,5 m, I–V(VI)
30. Kataja
Juniperus communis 'Louhi' on nopeakasvuinen, kotimaisen katajan erikoismuoto. Se kasvaa savisessakin maassa, mutta ei siedä seisovaa vettä. Muodoltaan se muistuttaa italian sypressejä. SL
Aurinko, 3,5–8 m, I–VI