Narsissit jäävät usein syyttä suotta niiden kanssa samaan aikaan kukkivien tulppaanien jalkoihin. On myönnettävä, ettei narsissien värivalikoima ole aivan yhtä runsas kuin tulppaaneilla, mutta auringonkeltaisen ja puhtaanvalkoisen väliin mahtuu lukemattomia hienoja sävyjä. Ja siinä missä useimmat tulppaanilajikkeet ovat usein vain yhden kauden iloja, narsissit kukkia porskuttavat keväästä toiseen ja levittäytyvät monesti ajan mittaan entistä laajemmalle alalle.

Kovasta kasvuhalusta ja vähäisestä hoidon tarpeesta kertovat vanhojen hylättyjen puutarhojen valko- ja keltanarsissit, jotka kukoistavat vielä vuosikymmeniä sen jälkeen, kun asukkaat ovat muuttanet muualle. Paras kasvupaikka on kuitenkin multava ja pysyy keväällä pitkään kosteana.

Narsissit (Narcissus) ovat saaneet nimensä nuoren ja komean kreikkalaisen Narkissos-paimenen mukaan. Tarun mukaan nuorukainen oli kiinnostunut vain itsestään eikä siksi huomannut häneen ihastunutta Ekho-nymfiä, joka kuihtui surun murtamana. Niinpä koston jumalatar Nemesis johdatti Narkissoksen lähteelle. Kun itseään täynnä oleva nuorimies kumartui juomaan siitä, hän näki kasvojensa heijastuvan veden pinnalta. Narkissos lumoutui peilikuvastaan niin, että jähmettyi paikalleen itseään ihailemaan. Kuvajainen ei kuitenkaan suonut vastarakkautta palvojalleen, joten ajan myötä Narkissos juurtui maahan ja muuttui narsissiksi. Herttaista kevätkukkaa on tarun vuoksi pidetty itserakkauden ja kylmäsydämisyyden symbolina.

Vaikka narsissit mielletään nykyään kevään airueiksi ja pääsiäiskukiksi, valkokukkaiset ja sulotuoksuiset sarjanarsissit eli tasetit ovat olleet Suomessa myös perinteisiä joulukukkia. Niiden sipuleita onkin melko helppo hyötää kukkaan.

Istuta sipulit tiheästi mullalla täytettyyn astiaan siten, että niistä jää näkyviin noin 1/3. Kastele istutusta niin, että multa pysyy kosteahkona. Viileässä kasvupaikassa tasetit kasvavat topakammiksi kuin huoneenlämmössä. Kukinta alkaa noin kuukauden päästä istutuksesta.

Suomalaiset ostavat keväisin yli 4 miljoonaa tetenarsissiruukkua. Pikkunarsissit ovat kylmänkestävimpiä kevätkukkia, jotka sietävät totuttelun jälkeen jopa 10 pakkasastetta. Muut ruukkunarsissit ovat niitä paljon herkkähipiäisempiä.

Narsissien kukkien tuoksua kuvaillaan kevään ruumiillistumaksi. Se on päihdyttävä ja ylellinen sekoitus kukkaista parfyymimaisuutta ja raikasta ruohonvihreää. Narsissien kukkia onkin käytetty hajusteisiin kautta historian.

Tuoksun voimakkuus vaihtelee kuitenkin suuresti. Valkonarsissit ja vanhat lajikkeet tuoksuvat vahvasti, monet jalostetut lajikkeet taas tuskin lainkaan. Hajuvesistä esimerkiksi Diorin Miss Dior, Chanelin No. 19, Guerlainin Samsara ja Donna Karanin DKNY sisältävät narsissia.

Narsissi on kauttaaltaan myrkyllinen kasvi. Tästä syystä peurat, puput tai myyrätkään eivät siihen yleensä koske. Puutarhan tai kodin kasveja naposteleville lemmikeillekin narsissi voi olla vaarallinen. Ihmiselle pienten määrien syöminen aiheuttaa vain harvoin oireita, mutta katkaistuista varsista tihkuva neste voi aiheuttaa narsissikutinaksi tai -ihottumaksi kutsutun ihokosketusreaktion.

Narsissilajikkeita on maailmassa kaikkiaan noin 33 200, joten niistä löytyy kasvatettavaa ja kokeiltavaa ainakin yhden tarhurin elämän ajaksi. Keräilijät havittelevat esimerkiksi historiallisia eli niin sanottuja heirloom-lajikkeita.

Kukinta kestää kuukausia eri lajikkeita yhdistelemällä. Ensimmäiset syklaaminarsissit aloittavat tuota pikaa lumien sulettua, myöhäisimmät valko­narsissit kukkivat pitkälle kesäkuuhun. Auringossa kukinta on runsainta, mutta puolivarjollakin on puolensa, sillä siellä kukat eivät lakastu niin nopeasti.

Kasvimagiassa uskotaan, että puutarhassa kukoistava narsissi antaa onnea ja suojelee kotia ja että puvun lapinläpeen sujautettu narsissin kukka tuo kantajalleen tuuria ja rakkautta. Suuri narsissikimppu karkottaa kodista pahoja henkiä.

Helmililjat ovat kelpo pari narsisseille, sillä niiden kukkien sini on keltaisen vastaväri, joka korostaa narsissien loistoa.

Lähteet: Lähteet: Pentti Lempiäinen: Sano se kukkasin – kasvit vertauskuvina (WSOY 1992); Kasvien aiheuttamat iokosketusreaktiot (duodecimlehti.fi); Perfume Society: Narcissus; Sinikka Piippo: Kasvien salaiset voimat (Tammi 2008); DaffSeek - Daffodil Database (daffseek.org); Agneta Ullenius: Istuta ruukkuun ympäri vuoden Mäkelä 2008; Antti Riikonen: Suomalainen perennakäsikirja (WSOY 2010); Sirkka Juhanoja ja Pirkko Nykänen: Suomalaisten puutarhojen vanhat sipulikukka-aarteet (LUKE 55/2018); Pentti Alanko ja Pirkko Kahila: Ukonhattu ja ahkeraliisa (Tammi 1994); FloretFlowers.com.