Kysymys:
Autokatoksemme vieressä on kylmä, valesokkelilla varustettu betonilattiainen varasto, jonka yksi seinä liittyy lämpimään autotalliin. Muut seinät ovat yksinkertaisia ja lämmöneristämättömiä, lapetiili- ja lautaseiniä.
Autokatoksen katto on tehty harvalaudoituksena, joten ilman pitäisi kiertää varaston osalla, koska seinien yläosat ovat auki. Alun perin varastossa oli tasakatto.
Varasto kuitenkin haisee homeelle, ja siellä säilytettävät harvemmin käytetyt tavarat kuten matkalaukut homehtuvat. Joissakin tiilissä näkyy valkoista pölyä. Siellä täällä on näkyvissä jälkiä alkuperäisen tasakaton vuodoista, mutta kosteutta en ole havainnut missään. Ihmettelenkin suuresti homehtumista ja hajua.
Miten tila pitäisi korjata, jotta siellä voisi säilyttää muutakin kuin auton renkaita?
Vastaus:
Huonosti ilmastoituva kylmä tila soveltuu ulkokäyttöön tarkoitettujen tavaroiden, kuten auton renkaiden, kelkkojen ja lapioiden, säilytykseen.
Kylmässä tilassa sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilojen suuretkin vaihtelut muuttuvat toisiinsa nähden viiveellä. Rakenteet jäähtyvät kylminä öinä ja talviaikaan, ja ulkoilman lämmetessä rakenteiden ja tavaroiden pinnalle kondensoituu ilmassa olevaa kosteutta pieniksi pisaroiksi. Kosteutta on jopa siinä määrin, että koville ja kylmille pinnoille muodostuu kuuraa. Tilaan varastoitujen tavaroiden takana, jossa kuivattava ilmavirta puuttuu, ilmamassa on vieläkin kosteampaa.
Kun ilman suhteellinen kosteus on lähellä sataa prosenttia eikä ilma liiku, niin varsinkin ilmamassan katvealueilla kaikille pinnoille kertyneet sienten ja bakteerien itiöt alkavat kasvaa ja pilata tavaroita. Tuulettumista tai ilman kuivattavaa kiertoa ei synny, kun yhteys ulkoilmaan on vain kylmän varastotilan yläosasta. Käyttöesineiden varaston tulee aina olla vähän lämmin ja hyvin tuuletettu. Kylmillä ulkoseinillä säilytettävien tavaroiden takana on hyvä olla ilmamassan painovoimaisen liikkeen mahdollistava rako, jotta seinäpinnan lämpötila pysyy riittävän korkeana. Silloin seinälle ei pääse muodostumaan niin sanottua kastepistettä eikä säilytettävistä tavaroista tule osa seinän lämmöneristyskerrosta. Jos massiivinen ja hyvin lämpöä eristävä tavara on ulkoseinällä tai nurkassa, lämpötila sen takana laskee ja suhteellinen kosteuspitoisuus nousee. Tavaran taustalle saattaa kondensoitua sisäilman kosteutta, joka käynnistää itiöiden kasvun. Varaston lattia-, seinä- ja kattorakenteet pitäisi lämmöneristää ja verhoilla. Muuratun ulkoseinätiilen taakse on hyvä rakentaa pystysuuntainen tuuletusrako avaamalla tiilten pystysaumat, ja asentaa ennen lämmöneristämistä ilmatiivis tuulensuojakerros, jotta kastunut tiilimuuraus kuivuu sateen jälkeen. Myös julkisivun lautaverhouksen taustan on tuuletuttava. Ilmanpitäväksi rakennettavaan ulkoseinään riittänee lämmöneristeen määräksi 100 millimetriä, mutta paremminkin seinän voi eristää. Yläpohjan eristemäärän ja tuulettuvuuden tulee olla riittävät, ettei lumi sula katolla. Rakenteen eristys- ja tiiveyspuutteet korjataan ja lämmöneristeen ja katerakenteiden välinen tila tuuletetaan hyvin. Alapohja toteutetaan niin, että maakosteuden nousu tilaan estetään. Vanhan betonilaatan ja valesokkelin pinta käsitellään ensin kylmällä ja kuumalla bitumilla. Sen päälle tulee tasoitekerros, 50–80 mm:n lämmöneristelevytys ja noin 50 mm paksu teräsverkkovahvisteinen betonilaatta, johon voi lisätä itsesäätyvän tai termostaatilla varustetun lämmityskaapelin. Vaihtoehtona on asentaa kokonaan bitumoidun lattian päälle 50–70 mm:n koolaus, lämmöneriste ja päälle ”hengittävä” ponttilautalattia ilman muovikalvoja. Puisen ulkoseinän valesokkelin kohdalla lämmöneristeen pitäisi olla sokkelin ulkopuolella. Sijoitetaanpa eriste sitten sisä- tai ulkopuolelle, tulee pystysuoraan linjaukseen 30–50 millimetrisen lämmöneristelevyn paksuinen patti. Pinnoitteeksi kivilevy tai rappaus ilman puukoolauksia. Tilaan voi asentaa pari patteria tai lattialämmityksen, joka kuivattaisi kenkien mukana tulleen kosteuden nopeasti pois. Varaston lämpötilaksi riittänee viisi astetta. Tuuletuksen voisi järjestää niin, että nurkkaan asennetaan lattiatasosta katolle johtava, halkaisijaltaan 100 mm:n tuuletusputki, jonka yläpäähän tulee ilmavirrasta pyörivä roottori. Putken alapäähän ja lähelle kattoa asennetaan säädettävät venttiilit sopivan ilmanvaihdon järjestämiseksi. Säädettävä korvausilmaventtiili sijoitetaan vastakkaiselle puolelle ja seinän yläosaan, jotta sisälle tuleva kylmä ulkoilma sekoittuu varaston lämpimään ilmamassaan, eikä liiku vain lattiatasossa.
