Meidän talo

Putket naapurin tontin kautta

Mainos

Olen suunnitellut talomme liittämistä kunnan vesi- ja viemäriverkkoon. Lyhin reitti kunnan runkoputkien liittymiskohtaan kulkee naapurin tontin läpi. Naapuri ei kuitenkaan salli, että hänen tonttiaan tullaan ”mylläämään”. Hän perustelee, että toisen kiinteistölle tuleminen vaatii aina omistajan suostumusta. Jos putket vedetään läheisen joutomaan kautta, matka on huomattavasti pidempi. Lisäksi joutomaan maaperästä ei ole selvyyttä. Mikä avuksi?

Teksti Meidän Talo

Asiantuntija vastaa:

Maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n mukaan kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan toista kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen ja hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muuten voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin.



Ellei kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa päästä asiasta sopimukseen, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Päätöksen yhteydessä tulevat harkittavaksi ja huomioonotettaviksi sijoittamisen tarkoituksenmukaisuus, kustannusvaikutukset sekä toisaalta kiinteistön omistajalle ja haltijalle sijoittamisesta aiheutuva haitta.



Jos osapuolet pääsevät sopimukseen johtojen tai laitteiden sijoittamisesta, tämä sopimus sitoo myös kiinteistön mahdollista uutta omistajaa. Oikeus sijoittamiseen tulee ja kannattaa kirjata kiinteistörekisteriin.



Lähtökohtana johtojen tai laitteiden asentamiselle toisen omistamalle ja hallitsemalle kiinteistölle on osapuolten välinen sopimus. Tämän mukaisesti kysyjän kannattaisi selvittää naapurille maankäyttö- ja rakennuslain edellä mainittua sisältöä.



Putkien sijoittaminen naapurin kiinteistölle edellyttää, että vaihtoehtoinen reitti joutomaan kautta muodostuu olennaisesti kalliimmaksi tai teknisesti työläämmäksi. Tällöin olisi kyettävä esittämään vertailua kummankin vaihtoehdon kustannuksista ja teknisestä toteuttamisesta sekä mahdollisesta erosta käyttökustannusten tai huollon suhteen.



Edellytyksenä on lisäksi, ettei naapurille aiheudu tarpeetonta haittaa. Sopimuksessa voidaan sopia johtojen ja laitteiden sijoittamisesta sekä myös mahdollisista korvauksista. Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus johtojen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jollei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.



Kuten kokemuksesta tiedämme, aina sopimukseen ei päästä. Silloin asian päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Vaihtoehtoisesti kiinteistön hyväksi voidaan muodostaa kiinteistönmuodostamislain perusteella toisen rekisteriyksikön (esimerkiksi tontin) alueelle pysyvänä rasitteena oikeus vesi- ja viemärijohdon sijoittamiseen ja käyttämiseen. Tätä tarkoittavaa toimitusta haetaan kiinteistön sijaintikunnan maanmittaustoimistolta.



Lainsäätäjän tarkoituksena on, että kiinteistöjen omistajat ja haltijat mahdollisimman useissa tapauksissa sopisivat johtojen ja laitteiden sijoittamisesta. Siksi lakiin on otettu viittaus sopimiseen sekä selväsanainen velvoite naapurikiinteistön omistajalle ja haltijalle sietää tietyin edellytyksin se, että toisen kiinteistön käytölle tarpeelliset johdot sijoitetaan hänen maalleen.



Kysyjän kannattaa jatkaa sopimukseen pyrkimistä naapurinsa kanssa. Seuraavassa vaiheessa on syytä ottaa yhteys rakennusvalvontaan asian edistämiseksi. Lopulta eteen voi tulla se, että asiasta päätetään vastoin toisen kiinteistön omistajan tahtoa.

Julkaistu: 17.8.2010

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.

Katso myös nämä