Kostea kellariseinä

Mainos


Olemme tehneet rintamamiestalossamme täydellisen remontin. Aloitimme tekemällä talon ulkopuolelle salaojat. Hiljattain huomasimme, että kellarin seinään on tullut kosteutta. Se näyttää ja tuntuu kostealta lattianrajassa noin 20 cm:n korkuiselta ja metrin levyiseltä alalta.



Lämmittämätöntä tilaa ei ole tarkoitus ottaa missään vaiheessa asumiskäyttöön, vaan se toimisi kylmänä säilytystilana. Osassa kellaria salaojaputki sijaitsee muutaman metrin päässä ja noin metrin verran lattiapinnan tasosta. Tarkoituksemme oli laatoittaa betoniset lattiat ja rapata seinät. Mikä olisi viisain tapa korjata tilanne?

 

Teksti Meidän Talo

Asiantuntija vastaa:

Rintamamiestalojen kellaritiloja ei alun perin tarkoitettu asumiskäyttöön, ja siksi niiden rakennustekniikassa ei otettu huomioon maapohjan kosteushaittoja.

Syy seinän kostumiseen näyttäisi olevan siinä, että salaojituksen korkotaso ei koko rakennusta ajatellen ole riittävän alhaalla, jolloin maaperästä nouseva kosteus siirtyy kapillaarisesti betonirakenteisiin.



Jos varastotilana käytettävä kellari on liian koste, syntyy tavaroihin ja seinäpinnoille mikrobikasvua. Siitä puolestaan on seurauksena monen moista harmia sekä viime kädessä sisäilman pilaantumista ja terveysriskiä tilojen käyttäjille. Altistuminen mikrobeille on hidas prosessi.



Ilmanvaihdon tulisi olla järjestetty niin, että alakerran mahdollisesti mikrobipitoinen ilma ei pääse yläkerran asuintiloihin.

Koneellista ilmanvaihtoa tai kuivatusta en tohdi kellariin ehdottaa, koska sen toimivuus pitkällä ajalla on epävarmaa ja haaskaa energiaa. Lisäksi nurkat ovat aina heikomman ilmanvaihdon alaisina, ja niihin syntyy haittaa aiheuttava korkea suhteellinen kosteus.



Salaojan sijoittaminen kauemmas seinälinjasta jättää epävarmuuden, koska kukaan ei tiedä millainen maaperä ja kosteuspitoisuus sijoittuu kyseiseen rakennuskohtaan. Niinpä liian kaukana oleva salaoja ei pysty pitämään rakenteita kuivana. Uppopumpullakaan ei liene kellarissa mitään virkaa, koska vettä on todennäköisesti vähän. Sen määrän voi tarkastaa avaamalla lattiaa sisäpuolelta ja tekemällä maaperään jonkinmoisen kuopan.



Ongelmana voi vielä olla se, että betoninen perusmuuri on perustettu kosteaan ja kapillaariseen maahan, jolloin kosteus nouseekin alakautta maaperästä. Silloin ei auta muu kuin asiantuntijan opastuksella poistaa maata seinän alta ja rakentaa uudet anturat sekä kosteuseristykset.



On myös syytä varmistua siitä, ettei maaperässä ole vanhoja ruukkusalaojaputkia, jotka purkaisivat vettä kyseiseen kohtaan.



P.S. Muistathan, että puurakenteisiin rajoittuvissa märkätiloissa on käytettävä vedeneristeratkaisua, jonka vesihöyrynläpäisyarvon tulee käsittääkseni olla selkeästi alle 50, jotta laatan alle jäävä kosteus ei ajan kuluessa ala vaikuttamaan haitallisesti rakenteisiin.

Julkaistu: 30.8.2012
Katso myös nämä