Meidän Mökki

Ota huussijäte hyötykäyttöön! Näin käytät virtsaa ja ulostetta kasvien lannoituksessa

Ota huussijäte hyötykäyttöön! Näin käytät virtsaa ja ulostetta kasvien lannoituksessa
Huussijätteen heittäminen luontoon on sekä laitonta että tyhmää. Pienellä vaivalla pissasta ja kakasta saa erinomaista luomulannoitetta.
Julkaistu: 27.6.2022

Kun suhtautuu ympäristön suojelemiseen edes hiukan tosissaan, pitää kunnia-asiana ottaa mökin käymäläjätteet hyötykäyttöön.

Ensimmäinen ja tärkein asia on nestemäisen ja kiinteän jätteen erotteleminen heti alkulähteellä. Paras konsti on hankkia erotteleva kuivikekäymälä, jonka istuinosassa on erillinen keräysputki virtsalle. Mukavuuslaitoksen käyttäminen vaatii hieman opettelua.

Tiettyyn rajaan saakka toimiva tee-se-itse-menetelmä on rakentaa nesteet erotteleva laitteisto kahdesta päällekkäin asennettavasta muoviastiasta. Ylemmän astian pohjaan porataan pieniä reikiä, joista virtsa ja ulosteen sisältämät nesteet valuvat alempaan astiaan.

Jos virtsaa haluaa käyttää syötävien kasvien lannoittamiseen, tämä ei kuitenkaan ole erityisen hyvä ratkaisu.

Huussijätteen jälkikompostointi

Huussijäte täytyy aina jälkikompostoida ennen käyttöä. Kiinteä jäte käsitellään tiiviissä kompostorissa, josta nesteitä ei pääse valumaan maaperään. Vahva, tiiviillä pohjalla varustettu muovikompostori on tässä hyvä valinta. Itse tehdyt puulaitaiset kompostorit eivät ole riittävän tiiviitä käymäläjätteelle.

Kiinteän käymäläjätteen voi kompostoida myös yhdessä puutarhajätteen kanssa. Tämä tasaa jätteen kosteutta, ja toisaalta käymäläjäte nopeuttaa puutarhajätteen maatumista. Terveydensuojeluasetuksen mukaan käymäläjätteen kompostointi on kaikissa tapauksissa järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu hajua, maaperän likaantumista eikä talousveden saastumista.

Myös eläinten pääsy kompostiin on estettävä. Eläimillä tarkoitetaan tietysti erityisesti pikkunisäkkäitä. Madot ja kaikenmoiset ötökäthän kohentavat kompostin toimintaa.

Käymäläjätteen taudinaiheuttajat tuhoutuvat jälkikompostoinnissa, jos kompostin lämpötila saadaan nousemaan riittävän korkealle. Yleisimmät suolistobakteerit tuhoutuvat noin 50 asteen lämpötilassa, mutta jos haluaa varmistaa kaikkien haitallisten bakteerien tuhoutumisen, kompostin lämpötila pitää saada jopa 70 asteeseen. Tuollainen lämpö voi syntyä lähinnä kompostin keskelle.

Virtsan ja ulosteen käyttö lannoitteena

Kiinteästä jätteestä kasatun kompostin on hyvä antaa muhia kaksi vuotta. Valmis lannoite on paras levittää keväällä, mutta jos käyttää kompostijätettä pelkkänä maanparannusaineena, myös syyslevitys käy.

Jälkikäsiteltyä kiinteää huussikompostia levitetään kasveille 2–5 sentin kerros. Sen sisältämät ravinteet liukenevat hitaasti ja se parantaa maaperän vedensitomiskykyä.

Huussin nesteet eli virtsa ja ulosteesta valuneet suotonesteet kerätään siis talteen, yhdessä tai mieluummin erikseen. Molemmilla voi lannoittaa mutta eri kasveja. Virtsa on melko puhdasta, ja kun sitä laimentaa vähintään suhteessa yksi osa virtsaa, kaksi osaa vettä, sitä voi käyttää myös syötävien kasvien lannoittamiseen. Sitä suositellaan varastoitavaksi noin puolen vuoden ajan ennen käyttöä. Varastoinnin aikana nesteen pH-arvo nousee ja vahvasti emäksinen neste tuhoaa mahdolliset bakteerit.

Emäksinen ravinne sopii monille kasveille, mutta on tärkeää muistaa, että jotkut kasvit viihtyvät parhaiten melko happamassa kasvualustassa. Näitä ovat muun muassa alppiruusut, atsaleat, hortensiat ja kanervat.

Kun virtsaa laimennetaan reilusti enemmän, suhteessa 1/10, saadaan heti käyttökelpoista typpilannoitetta, josta käytetään hauskahkoa kiertoilmaisua kultavesi. Muista kuitenkin lopettaa virtsalla lannoittaminen kuukautta ennen sadonkorjuuta.

Suotoneste sisältää paljon haitallisia mikrobeja, ja lannoitteena sitä suositellaan lähinnä koristekasveille laimennettuna vedellä suhteessa yksi osa suotonestettä, kolme osaa vettä.

Laimennettuakaan virtsaa tai suotonestettä ei kannata levittää monivuotisille kasveille enää loppukesästä. Liiat ravinteet voivat häiritä kasvien talvehtimista.

Molemmat huussinesteet käyvät hyvin kompostiherätteeksi, varsinkin kun kompostoidaan vähäravinteista puutarhajätettä, kuten kuivuneita lehtiä. Herätekäytössä huussinesteitä ei tarvitse laimentaa.

Pissa on parasta lannoitetta

Käymäläjätteistä eniten ravinteita on virtsassa, ja siinä ne ovat käyttökelpoisimmassa muodossa. Puutarhaliiton raportissa Ravinteet käymälästä peltoon esitetään käymäläjätteiden sisältämien ravinteiden jakautuminen virtsan ja kiinteän ulosteen kesken prosenttiosuuksina.

  • Typestä on virtsassa noin 88 %, fosforista noin 67 % ja kaliumista noin 71 %.
  • Yksi ihminen tuottaa vuosittain keskimäärin 400 kg virtsaa. Tuo määrä sisältää typpeä noin 4 kg, fosforia 0,37 kg ja kaliumia 0,9 kg.

Pissa on ilmainen ja turvallinen lannoite, joka sopii kaikille kasveille. Lue vinkit kultaveden käyttöön!

Kommentoi »