Hannelen ja Pekan talvinen puutarha lumoaa – poimi vinkit: näillä kasvivalinnoilla saat silmäniloa omaan talvipihaasi!

"Puutarhamme Espoossa on rakennettu paitsi kesiä, myös talvia varten. Haluan pihan tarjoavan riemua, leikkimielisyyttä ja lumoutumisen hetkiä ympäri vuoden. Olisi tylsää talvella vain kulkea rivakasti pihan poikki autotallille, paljon mieluummin katselen ympäristöä ja kasveja kaikessa rauhassa.

Noin hehtaarin kokoinen puutarhamme sijaitsee päärakennuksen ympärillä metsän keskellä. Olen suunnitellut sen niin, että se muuttuu vähitellen hoidetusta puutarhasta metsäpuutarhaksi, jossa puiden rungoilla kasvaa köynnöshortensioita ja muita köynnöksiä.

Olen onnekas, sillä mieheni Pekka Virkkunen harrastaa puuvartisia kasveja, jotka rikastuttavat talvea. Meillä kasvaa paljon erilaisia havukasveja, esimerkiksi oka- ja pihtakuusia, mäntyjä, tuijia, hemlokkeja ja katajia.

Havukasvien erikoismuodoista Pekka on koonnut ryhmiä, jotka ovat kuin omia pienoismaailmojaan. Ne ovat erityisen hienoja talvella, kun kartiovalkokuusien, kääpiöbalsamipihtojen ja vaikkapa tapionpöytien kartiomaiset, pallomaiset ja pöytämäiset muodot pääsevät esille.

Pihassamme kasvaa myös useita riippakasvuisia puita. Sateenvarjojalava, riippapunapyökki, kyynelkoivu ja muut tuovat talviseen puutarhaan muotoja, hienoja runkoja ja koukeroisia oksia.

Kolmea sateenvarjojalavaa leikkaamme joka vuosi ja ihan mihin aikaan tahansa, jotta puiden rungot pysyvät näkyvillä. Harvennetun latvuksen päälle ei myöskään kerry yhtenäistä lumitaakkaa, joka voisi murtaa oksia. Kun seison puun juurella, näen lumisten oksien läpi sinisen taivaan. Se on huikea elämys!

Isoon puutarhaan sopivat näyttävät koristeet, jotka saavat olla ulkona talvet läpeensä. Puutarhassamme on useita kookkaita valurautaisia ruukkuja, joista lumi muotoilee tonttumaisia hujoppeja.

Talviaikaan erityisen kauniita ovat myös Högforsin vanha puutarhajyrä ja yli satavuotias puistonpenkki, kun huurre tai lumi tuovat niiden ornamenttien muodot esiin.

Lumitöissäkin esteettisyys on meille tärkeää. Aurauslumelle olemme varanneet paikkoja, joissa ne eivät häiritse näkymiä. Poistamme lumen myös kivimuurien edestä, jotta graniittikivien kauniit muodot ja värit elävöittävät pihaa.

Kiertelemme talvisin puutarhassa ruokkimassa lintuja sekä tarkkailemassa ja hoitamassa kasveja. Emme jätä puita ja pensaita oman onnensa nojaan, vaan käymme kohentelemassa verkkoja ja ravistelemassa lunta, ettei painava ja märkä taakka tee tuhojaan. Kasveja suojaavat verkot ovat ikäviä, mutta niin vain kasveja täytyy suojella kauriilta ja jäniksiltä.

Pakollinen puutarhakierros sisältyy aina ohjelmaan, kun meille tulee kylään. Jos taivaalta tihuttaa vettä, sateenvarjot ovat valmiina vieraita odottamassa. Puutarha on kuin osa minua, ja haluan välittää sen osan itsestäni muille.

Kaikki meille tulevat tutut tietävät, mitä on luvassa. Eräs ystävämme on jatkuvasti kiireinen, mutta aina jokin asia puutarhassa saa hänet innostumaan ja rauhoittumaan.

Uudet vieraat saattavat näyttää aluksi vähän hämmästyneiltä, mutta kierros puutarhassa luo nopeasti läheisen ja välittömän tunnelman. Haluan myös edistää suomalaista puutarhakulttuuria ja toimia puutarhan arvosta ja merkityksestä kertovana lähettiläänä.

Pensaiden kauniit oksat, havukasvien muodot ja pihavalot ovat korvaamattomia sateiseen ja pimeään aikaan marras-joulukuussa. Puutarhassamme kasvaa paljon värikäs­oksaisia kanukoita ja vaahteroita sekä oksistoltaan koristeellisia pensaita, kuten peikonpähkinäpensasta ja erilaisia hortensioita. Pihamme erikoisuus on noin 30-vuotias neidonhiuspuu, jonka loistavat, kananpojankeltaiset lehdet putoavat usein vasta lumen tullessa. Puu näyttää talvella tarunomaiselta, sillä sen oksat kasvavat hauskasti sinne tänne ja vähän minne sattuu.

Syksyllä ja talvella iloitsen myös pihtakuusien kävyistä, ruusujen kiulukoista, sorvarinpensaiden kotahedelmistä sekä happomarjojen marjoista. Perennojen varsia jätän talventörröttäjiksi joillekin alueille, jotkut ryhmät taas parturoin alas.

Odotan aina kovasti lunta, sillä se tuo talveen valtavasti valoa. Riemuitsen etenkin yön aikana sataneesta kevyestä ensilumesta ja saatan aamulla jopa kipaista kasvihuoneelle paljain jaloin.

Sykähdyttävin hetki on, kun maata peittää puhtaanvalkoinen lumi, aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja kimaltava pakkaslumi saa kasvit säihkymään kuin timanttimeressä.”