Villiviini suojaa talon julkisivua kosteudelta ja kuumuudelta – kunhan sen istuttaa fiksusti ja sitä hoitaa oikein, selvitti suomalaistutkimus

Villiviini suojaa talon julkisivua kosteudelta ja kuumuudelta – kunhan sen istuttaa fiksusti ja sitä hoitaa oikein, selvitti suomalaistutkimus
Onko villiviini hyödyksi vai haitaksi talojen julkisivuille? Suomalainen SOGREEN-hanke on selvittänyt asiaa. Tutkimusryhmän johtaja, arkkitehti Harry Edelman kertoo, miten villiviinejä kannattaisi kasvattaa. Viherseinästä on yllättävä apu esimerkiksi trendikkäiden tummien puutalojen suojaamisessa.
Julkaistu: 7.10.2021

Villiviinin hyödyistä ja haitoista rakennusten seinillä on Suomessa kiistelty pitkään ja välillä hyvinkin hartaasti. Joidenkin mielestä peittävät köynnökset suojaavat rakennuksia, toisten mielestä taas lisäävät niiden kosteusvaurioita ja tuhoavat rakenteita jopa purkukuntoisiksi.

Nyt asiaa on nyt tutkittu Suomessa Tampereen teknillisen yliopiston alaisessa SOGREEN-hankkeessa.

Mistä tutkimuksessa oli kyse, tutkimusryhmän johtaja, arkkitehti Harry Edelman?

Villiviinejä on Suomessa pidetty automaattisesti haitallisina julkisivuille, ja niitä on revitty alas rakennusten seiniltä. Halusimme olla myytinmurtajia. Kaipasimme tutkittua tietoa villiviinien vaikutuksista julkisivuille ja halusimme sen avulla löytää ratkaisuja pohjoisen oloihin sopiviin viherrakenteisiin.

Tutkimuksella – ja koko SOGREEN-hankkeella – oli myös suurempi kehys: miten kaupungeissa voi rakentaa terveitä ja kestäviä vihreitä ympäristöjä ja auttaa torjumaan ilmastonmuutosta. Monissa Euroopan maissa viherseiniä ja -kattoja käytetään kaupungeissa jo yleisesti, miksei siis meilläkin.

Tiesitkö?

Suomessa tuttuja ovat villiviinin kaksi lajia: säleikkövilliviini ja imukärhivilliviini. Imukärhivilliviini kiinnittyy seinään tai muuhun alustaan lujasti sen kärhissä olevien tarttumalevyjen avulla. Säleikkövilliviinillä näitä tarttumalevyjä ei ole, joten sen tarttumakyky on heikompi.

Imukärhivilliviini kannattaa istuttaa kasvamaan säleikköä vasten.
"Monissa Euroopan maissa viherseiniä ja -kattoja käytetään kaupungeissa jo yleisesti, miksei siis meilläkin."
Harry Edelman
Säleikkövilliviiniä voi kasvattaa myös maanpeitekasvina.

Miten villiviinejä tutkittiin?

Teimme laboratorio- ja kenttäkokeita. Laboratorioon rakensimme kaksoisjulkisivurakenteen – betoniseinän ja siitä irti olevan teräsverkkorakenteen – ja kiinnitimme verkkoon Hiedanrannassa kasvatettuja säleikkövilliviinejä. Altistimme villiviinit sääsimulaattorilla sateille ja kuiville jaksoille ja lehdettöminä ulkona talvella myös luonnonsateille ja mittasimme seinärakenteen pinnan ja sisäosien kosteutta ja lämpötilaa. Verrokkina käytimme paljasta betoniseinää.

Kenttäkoepaikkana oli Valkeakoskella sijaitseva, kalkkilaastilla rapattu 1950-luvun pienkerrostalo, jota verhosivat 1980-luvulta peräisin olevat valtavat imukärhivilliviinit. Mittasimme villiviinien peittämästä julkisivusta antureilla kosteutta ja lämpötiloja.

"Ilmastonmuutoksen myötä viistosateet lisääntyvät ja lämpötilat kohoavat, joten viherseinät auttavat pitämään julkisivuja kuivempina sekä varjostamaan ja viilentämään asuntoja kesällä."
Harry Edelman

Minkälaisia tuloksia saitte?

Villiviinit suojasivat julkisivuja kosteudelta ja kuumuudelta. Laboratoriossa köynnöksen peittämä kaksoisjulkisivumme sijaitsivat 15 ja 30 sentin päässä betoniseinästä, eikä etäisyydellä ollut suurempaa vaikutusta tuloksiin. Minulle oli yllätys, että villiviinit suojasivat julkisivua myös talvella lehdettömään aikaan oksistonsa avulla. Viherseinä piti tuolloin noin kolmanneksen viistosateesta loitolla. Kesällä suojausvaikutus oli sataprosenttista. Kalkkilaastitalossa emme myöskään havainneet mitään köynnöksen aiheuttamia vaurioita.

Ilmastonmuutoksen myötä ääriolosuhteet ja niiden myötä viistosateet lisääntyvät sekä lämpötilat kohoavat, joten viherseinät auttavat pitämään julkisivuja kuivempina sekä varjostamaan ja viilentämään asuntoja kesällä.

Ennestään myös jo tiedetään, että viherseinät parantavat muun kasvillisuuden tapaan kaupunkien ilmanlaatua tuottamalla happea ja poistamalla pienhiukkasia sekä lieventävät lämpösaarekeilmiötä – siis pienentävät lämpötilaeroja tiiviisti rakennetun kaupunkialueen ja sen ympäristön välillä. Ja onhan kasveilla ja viherrakenteilla ekologisten ja taloudellisten arvojen lisäksi myös esteettisiä arvoja – ne parantavat kaupunkikuvaa ja tekevät siitä viihtyisämmän.

Villiviiniseinä on kaunis ja hyödyllinen, mutta se vaatii hoitoa ja vahtimista.

Suositteletko nyt villiviinejä kaikille ja kaikkialle?

Jos haluaa kasvattaa villiviiniä, täytyy ymmärtää, että kasvi vaatii hoitoa ja vahtimista. Sitä ei saa päästä kasvamaan katoille ja räystäskouruihin, mistä se tarjoaa sadevesille suoran reitin julkisivupinnoille. Julkisivuun kertyvä kosteus voi aiheuttaa homevaurioita. Puupinnoilla ongelmat ilmenevät muita pintamateriaaleja nopeammin.

Kosteusvaurioita ehkäistään myös poistamalla syksyllä karisevat lehdet ikkunapenkeiltä. Niitä ei saa päästää kasautumaan märäksi lehtipatjaksi. Valkeakosken taloyhtiössä asukkaat olivat jopa imuroineet lehtiä.

Villiviinejä kannattaisi kasvattaa kaksoisjulkisivurakenteessa, jotta ilma pääsee kiertämään seinän ja kasvuston välissä ja jotta julkisivun huolto helpottuu. Tällaisia viherseiniä voisi integroida jopa parvekerakenteisiin. Kaksoisjulkisivu myös suojaisi puutaloja tehokkaasti ja vähentäisi niiden huoltomaalaustarvetta. UV-säteily on puupinnalle myrkkyä ja saa sen ravistumaan, eli hapertumaan ja rakoilemaan. Etenkin nyt muodissa olevien tummien puutalojen eteläpuoliset julkisivut ovat kovilla ja vaativat maalausta jopa parin vuoden välein.

Ruotsin Malmössä sijaitseva Bo01 on ekologinen kaupunginosa, jossa suurissa istutuslaatikoissa kasvavat villiviinit vehreyttävät parvekkeita ja tuovat näkösuojaa. Kuva Sari Lampinen.

Tutkitteko myös villiviinien juuristoa? Niidenhän väitetään tukkivan salaojaputkia ja toisaalta pitävän sokkelin kosteana.

Juuristoa emme tässä tutkimuksessa tutkineet, mutta emme esimerkiksi havainneet kosteutta valkeakoskelaisen kerrostalon kellarissa.

Aiotteko jatkaa villiviinitutkimuksia?

Jatkoa ei tällä hetkellä ole suunnitteilla. Kiinnostavaa olisi kyllä tarkastella, voisivatko viherseinät tarjota kustannustehokkaan tavan rakentaa esimerkiksi kerrostalon julkisivuja. Kenties talojen kantavat julkisivut voisi pinnoittaa vaikkapa raa’alla betonilla tai kuitusementtilevyllä, jos niitä peittäisi ritilämäinen, köynnösten peittämä kaksoisjulkisivu. Näinhän myös talon julkisivu saisi kolmiulotteisen vihreän luonteen.

Näin istutat villiviinin

Villiviini on hyvä istuttaa etäälle omakotitalon seinästä, sillä salaojien ja sokkelin routasuojauslevyjen takia seinänvierustat ovat köynnöksille haastavia kasvupaikkoja. Etelä-Suomessa levyt suositellaan ulottamaan nykyään 120 sentin ja pohjoisessa 150 sentin etäisyydelle sokkelista. Lisäksi rakennuksen seinustalla on sokkelisorakerros, joka ulottuu vähintään 50 sentin päähän seinästä, kertoo puutarhasuunnittelija Sari Lampinen Puksipuusta.

– On siis kuivaa, jos on noudatettu rakennusohjeita.

Lampinen kehottaa istuttamaan villiviinin jopa kahden metrin päähän rakennuksen seinästä. Näin köynnöksellä on tilaa kasvattaa juuristoaan syvälle maahan ja kasvaa terveenä ja elinvoimaisena. Hän suosittelee käyttämään köynnöksille seinästä irrallaan olevaa säleikköä tai erillistä, korkeaa köynnöstukea.

– Etäälle istutetut köynnökset on hyvä ohjata säleikköön viistosti puisilla tukikepeillä, vaijereilla tai muilla vastaavilla ratkaisuilla. Köynnösvaijereita voi käyttää myös korvaamaan säleikköjä. Silloinkin on tärkeää, että vaijerit ovat riittävän kaukana seinästä, jotta tuuletus on tehokasta ja seinä kuivuu nopeasti, Lampinen kertoo.

Kommentoi »