Näin jälkikäteen tilanne tuntuu koomiselta. Mutta mutama vuosi sitten iltahämärissä, hollantilaisen hotellin parkkipaikan liepeillä Jari Hynnistä ei naurattanut. Hän puhdisti kuunliljan juurakoita mullasta, vilkuili välillä sivuilleen ja ihmetteli, miten hän oli tähän joutunut.

Jari oli lentänyt Hollantiin kahden tyhjän matkalaukun kanssa. Määränpäänä oli kuunliljoihin erikoistunut taimisto, joka oli avoinna vain yhtenä viikonloppuna vuodessa. Jari osti niin paljon taimia, etteivät ne mahtuneet matkalaukkuihin multineen. Ei siis auttanut muu kuin kääriä hihat.

Onneksi tullissa ei pysäytetty. Olisi siinä ollut selittelemistä, vaikka kuunliljojen tuonti toisesta EU-maasta onkin sallittua.

– Ei tämä ole lainkaan tasapaksu harrastus, Jari tuumaa seikkailuaan muistellen.

Vielä reilut kymmenen vuotta sitten Jari ajatteli toisin.

– Sain työkaverilta kuunliljan ja mietin, että pakko kai se on maahan laittaa.

Hän ei ymmärtänyt lehtevän kasvin päälle – eihän siinä ollut kunnon kukkiakaan. Käydessään seuraavan kerran puutarhamyymälässä Jari kuitenkin eksyi kuunliljojen äärelle ja huomasi, että niitähän oli erilaisia.

Näitä erilaisia lehtiperennoja alkoi yhä useammin tarttua Jarin matkaan puutarhaliikkeistä ja taimistoilta. Lajikkeiden valtava kirjo selvisi hänelle kuitenkin vasta internetin välityksellä. Hollannissa kokonainen taimisto oli pyhitetty kuunliljoille. Pohjois-Amerikassa toimi kuunliljoihin erikoistunut Hosta-järjestö ja Tanskassa pohjoismainen Hosta-seura, joiden kautta Jari sai paljon tietoa, vertaisseuraa ja innostusta.

Alkoi kuunliljojen kerääminen: Jari osti, vaihtoi ja tilasi taimia ulkomaita myöten. Rivitalon pihapiiri Jyväskylän Kuokkalassa täyttyi täyttymistään.

Nyt Jarilla on 520 erilaista kuunliljalajia ja -lajiketta. Keräily ei kuitenkaan ole enää se juttu.

– Ensin vain hankin kaikkea, kunnes tajusin, ettei ole mieltä istuttaa monta melkein samanlaista kasvia. Lukumäärä ei ratkaise. Ennemmin kaipaan silmäniloa. Kauneus tulee siitä, kun istuttaa juuri oikeanlaiset kasvit vierekkäin.

Enää Jari ei haikaile edes kukkien perään, vaan leikkaa vähäisetkin vähäisemmiksi.

– Kukkia jätän kasveihin alle puolet. Ne vain turhaan sotkisivat lehdet.

Kuunliljojen lehdissä riittääkin ihastelemista. Niiden koot, muodot, värit ja kasvutavat vaihtelevat hämmästyttävän paljon: on heinämäisen pitkiä ja kapeita lehtiä ja vastaavasti pieniä ja pyöreitä kuin hiiren korvat. On monensävyistä vihreää, sinertävää, kellertävää ja kirjavaa. Lehtien reunat aaltoilevat tai kääntyvät maljamaisiksi. Jopa lehtien alle kurkkiessa voi hämmästyä: ’Granny’s Rougen’ varret punertavat kuin raparperilla.

Jarista on myös hauskaa leikitellä lajikkeiden nimillä. Vieruskavereiksi penkkiin ovat päässeet ’Marilyn Monroe’ ja ’Elvis Lives’, ’Dancing Queen’ ja ’Private Queen’ sekä ’Striptease’ ja ’Praying Hands’.

Kuunliljoja pidetään varjokasveina, mutta Jari ei suosittele istuttamaan niitä syvään varjoon.

– Suora auringonpaiste aamulla ja illalla on paras. Kuunliljat pärjäävät jopa iltapäivän auringossa, jos maa vain pidättää hyvin kosteutta.

Tärkein asia onnistumisen kannalta on kasvualusta. Ravinteikas, kosteutta pidättävä savipitoinen maa on hyvä lähtökohta.

– Kasvualustasta puolet saisi olla savea, kolmasosa kompostimultaa, loput turvetta ja hiekkaa.

Jari valmistaa isoille kuunliljoille 50 sentin ja pienille 30 sentin syvyiset alustat. Istutuksen jälkeen hän levittää mullan päälle havukuorikatetta pidättämään kosteutta maassa.

Juurtumisen jälkeen kuunliljat pärjäävät lähes omillaan. Jari ei lannoita istutuksiaan ja kasteleekin vain omaksi ilokseen.

– Sateisena kesänä kuunliljoja ei tarvitse kastella. Normaalinakaan kesänä se ei ole välttämätöntä, mutta annan vettä, koska haluan kuunliljoista kookkaita ja näyttäviä.

Lehtokotilot ovat kuunliljojen pahimpia tuholaisia, ja Jari käyttää paljon aikaa nilviäisten jahtaamiseen. Paras tapa on käännellä lehtiä päivittäin. Jarin keräämät nilviäiset päätyvät muovipussiin ja vielä toiseenkin, sitten kengän alle ja lopulta sekajätteeseen. Lisäksi Jari hävittää tuholaisten talvehtimispaikat leikkaamalla kuunliljojen kasvustot ennen talvea.

Jos lehdissä on epänormaalia kirjavuutta, mosaiikkimaisuutta tai kloroosia lehtisuonten välillä, kyseessä saattaa olla Hostan X -virustauti (HXV). Jari painottaa, että tautia torjuu parhaiten tutkimalla uudet taimet aina hyvin tarkkaan ja seuraamalla niiden kehitystä.

– Kannattaa myös suosia puhtaita mikrolisättyjä taimia.