Kolme neljästä miettii vastuullisuutta säännöllisesti omissa ostopäätöksissään ja arjen valinnoissaan, selviää Meillä kotona -sivuston vastuullisuuskyselystä. Vastaajista puolet miettii vastuullisuutta useita kertoja kuukaudessa ja useampi kuin joka neljäs sitäkin useammin. Alle kolme prosenttia kokee, ettei vastuullisuus ole heidän ongelmansa. Verkkokyselyyn vastasi noin 1600 ihmistä elo-syyskuussa 2022.
Moni onkin tarttunut toimeen ja pyrkinyt muuttamaan elämäänsä aiempaa vastuullisemmaksi konkreettisin keinoin: osa on muuttanut ruokavaliotaan, toiset ovat investoineet energiatehokkaaseen lämmitysmuotoon, jotkut muovanneet pihansa pörriäisten paratiisiksi.
Suomalaiset kertovat vastuullisuudesta arjessaan muun muassa näin:
- ”Ostan lähinnä kasviksia ja juureksia. En ole syönyt kokolihaa kymmeniin vuosiin kuin satunnaisesti, jos se on ainoa tarjolla oleva ruoka. -- Myös siivoustarvikkeet ovat ekologisia, esimerkiksi etikkaa. Vaatteita ostan tarpeen mukaan, enkä laita niitä helposti kierrätykseen, vaan käytän loppuun asti.”
- ”Meillä puutarha on pitkälti luonnonmukainen ja ruoho pitkää. Itse tykkään ja pölyttäjät. -- Mutta välillä saan kuulla hoitamattomuudesta ja luulen, että jotkut pitävät minua laiskana puutarhanhoitajana, kun kaikki rehottaa. -- Miten ihmisten ajattelua voisi muuttaa?”
- ”Yritän syödä niin vastuullisesti kuin mahdollista, mutta se ei aina onnistu. Muissa elämäni valinnoissa pystyn paremmin huomioimaan vastuullisuutta: asun pienessä vuokra-asunnossa, en omista paljoakaan, -- kierrätän vaatteet ja lajittelen roskat, en ole koskaan käynyt ulkomailla, enkä aio mennä koskaan ulkomaille, -- liikun kaupunkibussilla, en omista lemmikkejä, ei ole lapsia.”
- ”Olen aina elänyt vastuullisesti ja noudattanut satokautta, kerännyt sienet ja marjat, kalastanut ja elänyt säästeliäästi ja tuhlaamatta luonnonvaroja.”
Toisaalta vastuullisten valintojen tekeminen koetaan haastavaksi. Suurin ongelma on epävarmuus siitä, mitkä valinnat ovat oikeasti vastuullisia: jopa 70 prosenttia vastaajista kokee vaikeaksi tunnistaa, milloin kyse on esimerkiksi tuotteen markkinoinnista aidon vastuullisuuden sijaan.
Lähes puolet kertoo, että vastuullisesti toimiminen on usein liian kallista heille. Lisäksi noin viidennes kokee omat tietonsa vastuullisuudesta puutteellisiksi, ja lähes yhtä monen kohdalla vastuullisten valintojen tekemistä hankaloittaa ajan tai jaksamisen puute. Harvempi kuin joka kymmenes pitää vastuullisten valintojen tekemistä helppona.
Vastuullisuus näkyy ruokakorissa
Mitä ruokaan tulee, vastaajien ostopäätöksiä ohjaa kaikkein voimakkaimmin maku. Toiseksi suurin vaikutus on terveellisyydellä, ja lähes yhtä paljon merkitsevät hävikin minimointi ja sesonkien mukaisuus. Myös saatavuus on ruokaostoksilla hintaa tärkeämpää.
Yli 70 prosenttia vastaajista on vähentänyt tai lopettanut ainakin joidenkin ruokatuotteiden ostamisen vastuullisuussyistä. Yleisimmin on vähennetty tai lopetettu kokonaan pitkälle prosessoitujen tuotteiden käyttäminen. Kaikkien seuraavien tuoteryhmien kulutusta on vähentänyt noin 60 prosenttia vastaajista: kaukaa tuotu ruoka; tuotteet, joissa on käytetty turhan runsaasti pakkausmateriaaleja; punainen liha.
Hyvästi tonnikala! Kananmunat suoraan tuottajalta! Erityisesti näiden ruokatuotteiden kohdalla suomalaiset miettivät vastuullisuutta:
- ”Kananmunia en osta enää kaupasta, vaan suoraan lähituottajilta. Lihan ostan luomuna, koska toivon, että se olisi myös eettisempää.”
- ”Syön vegaanisesti ja suosin reilun kaupan tuotteita siksi, että niiden tuotantoketjuissa on vähiten ongelmia. Pyrin välttämään kaukana ja tunnetusti epäilyttävissä oloissa tuotettuja elintarvikkeita, kuten palmuöljyä ja avokadoja. Viimeisimpänä vaihdoksena pyrin syömään pastan ja riisin sijasta lähellä tuotettua ohraa ja perunaa.”
- ”Tonnikalan käyttöä on vähennetty kovasti perheessämme, samoin punaisen lihan. Kananmunat ostetaan vain vapaana ja ulkoilevien kanojen munia.”
- ”Pyrin aina valitsemaan tuotteen, joka on tuotettu mahdollisimman lähellä. Jos hedelmissä ja kasviksissa ei ole Suomessa tuotettua vaihtoehtoa, pyrin valitsemaan Euroopassa tuotetun. Jos vaihtoehtona on ainoastaan esimerkiksi Etelä-Amerikassa kasvatettu, jätän usein tuotteen kokonaan ostamatta.”
- ”Haen osan ruoka-aineista suoraan tuottajalta ja kerään osan itse luonnosta. Näin säästyy myös rahaa, jonka voin sijoittaa kaupan hieman kalliimpiin vastuullisiin tuotteisiin.”
- ”Yli 70-vuotiaana olen tottunut syömään liharuokia, mutta jo vuosien ajan olen pyrkinyt vähentämään kyseisten tuotteiden ostamista. Me kalastamme itse, poimimme kymmeniä litroja metsämarjoja vuodessa, sienestämme ja säilömme myös niitä. Omakotitalomme puutarhassa meillä on omenapuita, marjapensaita ja raparperia. Sato säilötään ja käytetään vuoden kuluessa.”
Energiankulutus halutaan minimoida, mutta kodin pitää näyttää kivalta
Lähes tulkoon kaikki kertovat pyrkivänsä vähentämään energiankulutusta kotona. Vain alle 5 prosenttia ei pyri tähän. Useimmat käyttävät energiatalkoissaan tuttuja keinoja, kuten huonelämpötilan laskemista ja suihkuajan lyhentämistä. Osa kertoo tehneensä kotiinsa muutoksia, joiden ansiosta energiaa kuluu vähemmän. He ovat esimerkiksi vaihtaneet lämmitysmuotoa tai uusineet ikkunoiden tiivisteet.
Sisustushankinnoissa suomalaisille tärkeimpiä kriteerejä ovat tuotteiden ulkonäkö ja pitkäikäisyys. Kyselytulosten perusteella kotiin ei haluta ostaa mitään turhaa, ja kaikkein merkityksettömintä sisustustuotteiden valinnassa on niiden brändi.
Puutarhassa vältetään torjunta-aineita ja toivotetaan pörriäiset tervetulleiksi
Kun heiltä, joilla on piha, kysytään, mikä heille on puutarhassa vastuullisuusnäkökulmasta tärkeää, nousee kolme asiaa muiden yläpuolelle: torjunta-aineiden käytön välttäminen, kompostointi ja kierrättäminen sekä pölyttäjien ravintokasvien lisääminen. Kaikki kolme ovat tärkeitä noin 75 prosentille vastaajista.
