
Ilman vatupassia ja piirustuksia! Raine ja Päivi rakensivat purkuladosta uniikin kesäkeittiön, jossa hyödynnettiin kierrätystavara viimeistä lankunpalaa myöten
Koskenkorvalaisille Päivi ja Raine Färmille käyttökelvoton lato oli aarre, josta syntyi ainutlaatuinen kesäkeittiö. Lakeuksien yli pyyhkivä tuuli on viimeistellyt sen pinnat harmaiksi. Pihamaalta löytyy maahan kaivettu pullopiilo ja kierrätystiilistä rakennettu grillauspaikka.
Kesäpäivän aurinko on korkeimmillaan, linnut laulavat ja perhoset leikkivät päivänkakkarapellolla. On pakko kuitenkin palauttaa Päivi ja Raine Färm grillausajatuksista takaisin hetkeen, kun hiki virtasi näillä lakeuksilla ihan muista syistä kuin auringon porotuksesta.
Päivi ja Raine saivat rakennustarpeiksi lahjoituksena vanhan harmaantuneen ladon. Se piti kuitenkin purkaa talkoilla.


Ladon purkupäivänä he rämpivät kynnöspeltoa pitkin, vaikka kumisaappaisiin tarttunut muta tuntui painavan ihan liikaa. Vaarallisen työn osuus alkoi, kun ladon kattorakenteet piti pudottaa. Kaikki meni kuitenkin hyvin.
Toisen vaaranpaikan he välttivät käyttämällä tiiviitä hengityssuojaimia. Myyräkuumeen kanssa ei ole leikkimistä, mutta sen voi välttää muistamalla suojauksen ja kunnollisen pesun purkamisen jälkeen.
– Talkoissa on kuuma tai sitten sataa. Molemmissa tapauksissa töitä saa tehdä tosissaan. Ehkä juuri sen vuoksi sitä arvostaa tätä harmaata kultaa, Raine sanoo.
– Minun vanhempani ovat olleet usein latoapuna. Miesväki käyttää moottorisahoja, ja me äidin kanssa heilutamme sorkkarautaa, Päivi kertoo.



Jo käyttökelvoton lato hävisi pellolta Färmien mukana uuteen tarkoitukseensa. Purkuporukka ei jättänyt mitään jälkeensä, vaan siivosi kaikki jäljet huolellisesti. Sekä pellon omistaja että rakennusmateriaalin saaja siis voittivat tasapuolisesti. Rahaa ei työstä tarvitse maksaa, eikä saajan harmaasta kullastakaan.
– Ihan kahdestaan me emme tähän olisi pystyneet. Konevoimaakin tarvittiin miesvoiman lisäksi. Purkuhommissa oli lainassa naapurin traktori, Raine kertoo.
Töitä sai tehdä tosissaan. Ehkä juuri sen vuoksi sitä arvostaa tätä harmaata kultaa.



Raine on rakentanut kesäkeittiön ilman vatupassia ja piirustuksia. Hän kuori hiekkaisen perusmaan päältä ensin pintamaan pois, ja sen jälkeen päälle levitettiin suodatinkangas ja murskepeti. Mursketta pariskunnalle oli jäänyt muista pihahommista.
Ladon hirsien pituus määritti, sen, minkä kokoinen kesäkeittiöstä tuli. Valoa tulee vanhoista ikkunoista ja katoksi nostetusta valokatteesta.
– Rakennustavara saneli pitkälti kesäkeittiön muodon. Kaikki mahdollinen tuli käytettyä. Vain ruuvit ja kulmaraudat kiiltävät uutuuttaan, Raine kertoo.



Kesäkeittiön komistukseksi löytyi vanha hella, joka haettiin Pohjanmaalle Loimaalta. Sen paikalleen saaminen talviaikaan oli haaste. Naapurin Jukka nosti hellan traktorin trukkipiikeillä suksista rakennettujen jalasten päälle.
– Minä työnsin ja Raine veti kuormaliinoista hellaa pitkin hankea. Sukset olivat retken jälkeen entiset, mutta hella saatiin paikalleen.
Toimintakuntoon liesi kunnostettiin naapurista löytyneiden vaihtolevyjen avulla.
Kesäkeittiössä uutta ovat vain ruuvit ja kulmaraudat. Siksi kustannuksetkin jäivät reiluun sataseen.


Kesäkeittiöstä on muotoutunut monitoimitila. Savusaunalle on vain muutama askel, ja löylyjen välissä Päivi ja Raine pujahtavat kesäkeittiölle vilvoittelemaan.
Kesäruoka valmistuu liedellä nopeasti. Raine grillaa perunoiden pariksi lihaa tai makkaraa kesäkeittiön eteen sijoitetussa grillissä.
– Jälkiruokakahvit kiehahtavat liedellä hetkessä. Mansikkakakulla on kummallinen voima, sillä silloin paikalla ovat viivana koirat – ja Rainekin.
Kesäkeittiön kustannukset
- Betonilaatat 8 euroa
- ruuvit 15 euroa
- kulmaraudat 10 euroa
- käytetyt valokatteet 10 euroa
- suodatinkangas 10 euroa
- hella 80 euroa
Yhteensä 133 euroa.

