Pohjanmaan pellolla seisoi vanha, harmaantunut lato, joka oli nähnyt parhaat päivänsä. Romahtaneessa rakennuksessa oli kuitenkin vielä käyttökelpoista puutavaraa. Päivi ja Raine Färm päättivät purkaa ladon ja ottaa materiaalin käyttöön kesäkeittiössä.

Kun ladon laudoista tehty kesäkeittiö viisi vuotta sitten valmistui, Raine ja Päivi lupasivat toisilleen, että mihinkään uuteen projektiin ei enää lähdetä.

Toisin kävi. Eipä aikaakaan, kun pariskunta huomasi rakentaneensa jotain, jolle ei ollutkaan käyttöä. Jotain muuta kaivattiin paljon enemmän: uutta, nopeasti lämmitettävää saunaa. Päivi ja Raine päättivät muokata kesäkeittiöstä pihasaunan ja unohtivat lupauksensa olla ryhtymättä enää koskaan rakennushommiin.

Raine kertoo, että ensin laudoitettiin kesäkeittiön suuria ikkuna-aukkoja umpeen.

– Ihan perinteinen ei sovi meidän koskenkorvalaisten suuhun. Piti keksiä jotain omanlaista, hän hymähtää ja kertoo, että suunnittelu eteni työn edetessä.

Vaikka ikkunoita vähennettiin, saunaksi muokattuun rakennukseenkin niitä jätettiin monta. Päivi kertoo, että yhtä ikkunoista kutsutaan maisemaikkunaksi.

Uudistuksessa rakennuksen runkoa vahvistettiin, ja saunaksi varatun tilan katto ja seinät eristettiin.

Koko projekti maksoi arviolta sata euroa. Pariskunnalla oli jo valmiiksi jemmassa rakennustavaraa, ja kattopellitkin saatiin purkurakennuksesta.

– Vain eristeitä ostettiin poistohintaan paikallisesta rautakaupasta, Raine kertoo.

Ainoaksi ongelmaksi muodostui laudepuiden ja sisäverhoilulaudan hankkiminen. Raine kun oli jo ajatuksissaan sisustanut saunan tuppeen sahatulla laudalla, ja vielä mielellään jyhkeällä sellaisella. Hän kyllä tiesi jo ennalta, että rautakaupasta ei hyllytavarana sellaista aarretta löytyisi.

– Onneksi avasin suuni ja puhuin veljelleni saunasuunnitelmista, Päivi kertoo.

– Hänen varastoissaan oli maannut kymmeniä vuosia koivuista sahuutetut tuppilaudat. Tuntui melkein kuin olisin voittanut lotossa!

Raine rakensi lauteet penkkiratkaisuina.

– Kaiken kruunaa naapurista saatu vanha riippapihlajan känkkyrä. Se toimittaa kaidepuun virkaa, Raine sanoo.

Samassa pihapiirissä on myös savusauna, jonka Päivin isä veisti vanhoista hirsistä paikalle vuonna 2016.

– Hirret ovat merkintöjen mukaan vuodelta 1900, Päivi kertoo.

Savusaunan lämmitykseen menee 6–8 tuntia, joten sitä lämmitetään lähinnä erityisiin hetkiin – vieraaksi tulevat ystävät ja tuttavat toivovat usein savusaunan lempeitä lämpöjä.

– Meillä on pitkiä saunavuoroja ja nyt sitten myös lyhyitä. Uusi sauna lämpenee tunnissa meille sopivaan 70 asteeseen, Raine sanoo.

Yövieraat saavat nukkua pihatalossa, joka haettiin Tuurista valmiina.

– Se on täysin eristetty ja talvellakin lämmin. Sen taakse verhoutuu myös vieraiden oma huussi, Päivi kertoo.

Pihatalossa ovat yöpyneet myös Suomea kiertävät aakkosmatkaajat, jotka käyvät jokaisessa Suomen kunnassa aakkosjärjestyksessä.

Kesäkeittiön muutos saunaksi sai pyörät pyörimään – niin Koskenkorvan kylällä kuulemma muutenkin tapaa käydä. Pihassa oli ennestään kotasauna, josta siirrettiin kiuas uuteen latosaunaan. Samalla kota muuttui varastoksi.

Ajatuksia syntyi lisää. Saunan eteen rakennettiin vielä uusi terassialue, jolta on suora yhteys savusaunalle. Eräällä pehmistenhakureissulla puolestaan keksittiin, että terassille olisi kiva saada poreallas.

– Porealtaan alle tullut vanha messumattokin löydettiin Facebookin roskalavalta, Päivi kertoo.

Porealtaan vuoksi saunaan oli laitettava liukuovi, koska perinteinen ovi ei olisi mahtunut altaan vuoksi avautumaan.

Porealtaan lisäksi pihassa nautitaan lämpimistä kylvyistä myös paljussa, joka hankittiin vuonna 2019 ja siirrettiin myöhemmin uudelle ”spa-osastolle”. Raikasta ilmaa piisaa myös sisällä lato- ja savusaunassa. Savusaunassa sen takaa maalattia.

– Myös tämä uusin saunavillityksemme takaa kosteat löylyt. Sen verran alaosien vanhat hirret ja lattioiden raot hönkäilevät raikasta ilmaa, Raine kertoo.