1970-luvun lopulla rakennetussa talossa oli painovoimainen ilmanvaihto. Edelliset omistajat olivat hankkineet uudet ja entistä tiiviimmät ikkunat vuosituhannen vaihteessa, mutta korvausilmaventtiilit oli jätetty asentamatta. Talon hankkinut perhe huomasi heti, ettei sisäilmassa ollut kehumista.

Ensi töikseen perhe asensi neljä uutta tuloilmakanavaa, jotka sijoitettiin ikkunoiden yläpuolelle. Kolmeen makuuhuoneeseen tuli ulkoilman lämpötilan mukaan säätyvät termostaattiventtiilit, olohuoneeseen käsisäätöinen malli.

Kanavien läpiviennit oli verrattain helppo tehdä itse puurunkoiseen ja lautaverhottuun seinään. Samalla kahden wc:n kynnyksiä madallettiin, jotta ilmankierto tehostui huoneiden välillä. Kellarikerroksen oleskelutiloihin ei tullut korvausilmaventtiileitä, koska harkkoseinien poraaminen olisi ollut työlästä.

Asuinkerroksen sisäilma tuntui heti ensimmäisenä talvena raikkaalta. Kesällä makuuhuoneiden ilma muuttui kuitenkin helposti tunkkaiseksi etenkin, kun väliovet olivat suljettuina.

Kellarikerroksessa sisäilma oli kesällä vielä huonompi. Pyykit eivät kuivuneet kylpyhuoneessa. Suihkun tai saunan jälkeen pesu- ja pukuhuoneen lattia- ja seinäpinnat pysyivät pitkään kosteina. Takkahuoneessa ilma vaikutti seisovan. Jotain piti tehdä.

Kun kylpyhuoneremontti tuli ajankohtaiseksi, perhe päätti parantaa samalla talon sisäilmaa. Aluksi ajatuksena oli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, mutta PP Kiinteistötekniikan lvi-suunnittelija Pasi Puupponen sai vakuutettua perheen pelkän koneellisen poistoilmanvaihdon eduista.

Puupposen mukaan ilmanvaihtokanavistojen vetäminen matalaan kellarikerrokseen olisi ollut hyvin hankalaa. Hintaakin lämmön talteenottavalle koneelliselle tulo- ja poistoilmanvaihdolle olisi tullut 5 000–7 000 euroa.

– Painovoimainen ilmanvaihto ei toimi varsinkaan kesällä, ja talvella se voi toimia liiankin tehokkaasti. Huippuimurin avulla taloon saadaan varmasti hyvä, mitattavissa ja säädettävissä oleva järjestelmä, joka toimii tasaisesti vuodenajasta riippumatta. Mitoitus tehdään niin, että ilma vaihtuu rakennuksessa kerran kahdessa tunnissa, Puupponen linjasi.

Yhtenä vaihtoehtona oli painovoimaisen ilmanvaihdon osittainen koneistaminen jollakin pienimuotoisemmalla ratkaisulla. Puupposen mukaan painovoimaisia ja koneistettuja järjestelmiä on usein hankala sekoittaa keskenään.

– Kylpyhuoneissa sallitaan painovoimaisen ilmanvaihdon lisäksi pieni tehostus. Silloin pitäisi kuitenkin varmistua, ettei ilma ala liikkua painovoimaisissa hormeissa väärään suuntaan, Puupponen muistutti.

Talossa oli yhdeksän poistoilmakanavaa, joista kahden wc:n, kahden vaatehuoneen, varaston ja askarteluhuoneen poistot oli ohjattu ilmanvaihtopiippuun. Saunan ja kylpyhuoneen poistot sekä liesituulettimen kanava menivät puolestaan savupiippuun muurattuihin ilmanvaihtohormeihin.

Lämpö-Vallin asentajat Teemu Simonen ja Tuukka Kotilainen katkaisivat ensin ilmanvaihtopiippuun kulkevat kanavat yläpohjassa ja ohjasivat ne katolle asentamaansa huippuimuriin. Huippuimurin ohjaamiseen tarkoitettu tyristorisäädin sijoitettiin talon tuulikaappiin, jotta imurin käyntinopeutta on helppo säädellä tarpeen mukaan.

Yritys asensi katolle huippuimurin ja kanavien sekä huippuimurin väliin yläpohjaan äänenvaimentimen, jotta imurin melu ei välity kanavia pitkin asuintiloihin.

Saunan ja kylpyhuoneen poistot Tuukka ja Teemu yhdistivät kellarikerroksen vaatehuoneen poistokanavaan. Saunan ja kylpyhuoneen seiniin tehtiin uudet läpiviennit ja uudet ilmanvaihtoputket vedettiin halkovaraston läpi vaatehuoneeseen. Poistoja ei siis tarvinnut johtaa kellarikerroksesta yläpohjaan saakka.

Keittiöön tuli uusi poistokanava liesituulettimen kaveriksi. Sen asentajat ohjasivat muiden poistokanavien tavoin huippuimurille. Hormiin puhaltavan liesituulettimen poistokanava jäi savupiippuun, koska se toimii itsenäisesti.

Uusia putkia jouduttiin vetämään vain 10–12 metriä, josta noin seitsemän metriä kellarikerrokseen.

Keittiön uuden poistokanavan putki tuli yläpohjaan. Ammattimiehet vetivät putket nopeasti, vaikka yläpohjassa tilaa on vähän ja vanhat villat pölyävät ikävästi. Uudet putket piti eristää huolellisesti.

Miehet viimeistelivät asennuksen vaihtamalla kaikkien poistokanavien venttiilit helpommin mitattaviin ja säädettäviin malleihin.

Kellarikerroksen oleskelutiloihin tuli kaksi uutta korvausilmaventtiiliä. Huoneet ovat matalat, joten käsisäädöllä varustetut venttiilit sijoitettiin ikkunoiden sivuille.

Ilmanvaihdon parantaminen herättää usein kysymyksen, nousevatko asumiskulut, koska lämmitettyä huoneilmaa poistuu aiempaa tehokkaammin.

Lvi-suunnittelija Pasi Puupponen arvioi, että puoliteholla käytettäessä huippuimuri kuluttaa sähköä noin 40–50 euron edestä vuodessa.

Ilmanvaihdon hukkaaman lämpöenergian hintaa on hankalampi määritellä. Todennäköisesti ilmanvaihdon koneellistaminen ei lisää talon energiankulutusta merkittävästi. Mahdollinen pieni energiankulutuksen nousu kuittautuu sillä, että talon lämmitysjärjestelmä vaihtui öljystä maalämpöön.

– Jos ilmanvaihto on toiminut ennen remonttia edes jotenkin, lämpöenergiaa on karannut taivaan tuuliin samaan tahtiin kuin nytkin. Toisaalta painovoimainen ilmanvaihto toimii talvella paremmin, joten energiankulutuksessa ei ole koneellisen poistoilmanvaihdon ja painovoimaisen ilmanvaihdon välillä juuri eroa, Puupponen arvioi.

Vuoden kokemusten perusteella perheen tunnelmat ovat korkealla. Etenkin kellarin takkahuoneen sisäilma on parantunut merkittävästi. Asuinkerroksessakin sisäilma on aiempaa raikkaampi ja lämpötila jakautuu entistä tasaisemmin. Kylpyhuoneessa ja saunassa pinnat kuivuvat nyt erittäin nopeasti.

Huippuimurin ja kanaviston väliin asennettu äänenvaimennin hallitsee hommansa. Puoliteholla huminaa ei juuri kuulu. Täysillä kierroksilla melu kuuluu jo selvästi, mutta huipputeho on tarpeen vain hetken saunan jälkeen.