Talvi on tullut kuin ennen vanhaan: suuret lumihiutaleet leijailevat hiljalleen ja pieni pakkanen on taiteillut yön aikana kuurankukkia kuistin ikkunoihin. Valkoisen talon portailla tuikkivat kynttilälyhdyt toivottavat tulijan läm­pimästi tervetulleeksi. Ikkunassa loistavat kultaiset kyntteliköt kertovat lähestyvästä juhlapyhästä.

Moona ja Jesse Niittymäki ovat aina haikailleet vanhojen talojen perään. Heitä viehättävät niiden arkkitehtuuri ja kiinnostavat tarinat.

Perheen edellinen koti oli itse rakennettu, mutta pian sen valmistumisen jälkeen pariskunta löysi itsensä taas tutkimasta myynti-ilmoituksia.

– Huomasimme meitä lähellä olevan kauniin puisen talon olevan myynnissä ja kiinnostuksemme heräsi heti, Moona kertoo.

Selvisi, että talo on rakennettu vuonna 1960 ja siinä on toiminut aikoinaan postikonttori. Ilmoitusta ei voinut jättää huomiotta.

– Kun menimme katsomaan taloa, kävi selväksi, että se vaatii kunnon remontin. Siihen me olimmekin valmiit, kertoo Moona, jolla on Jessen kanssa taustaa asuntojen remontoinnista ja kiinteistönvälityksestä, joten täysin soitellen he eivät hypänneet vanhan talon uudistamiseen.

Niinpä postitalo sai uudet pinnat, ulkoverhoilun ja onnelliset, vanhoja taloja arvostavat asukkaat.

Kun Moona ja Jesse muistelevat omia lapsuudenjoulujaan, he huomaavat monien perinteiden tulleen kuin huomaamatta osaksi omankin perheen joulunviettoa.

– Jo pienenä pystyin aavistelemaan, että jännittävä joulu on lähellä, kun äiti aloitti kodin jouluvalmistelut. Hän vaihtoi pöydille joululiinat ja viritti ikkunoille monet kyntteliköt, Moona kertoo.

– Ikkunoihin pääsivät vahvasta punaisesta kartongista tehdyt tontut, ja ikkunaruutuja kehystivät kauniit joulu­verhot. Joulun saapuminen tapahtui hiljalleen, ja se oli kokonaisvaltaista. Keittiössä tuoksuivat leipomukset, ja joulun taian pystyi aistimaan, Moona kertoo.

Perinteistä tärkein on perheen ja sukulaisten yhteinen aika, jota Niittymäet haluavat vaalia joulunvietossaan. Suku kokoontuu eri vuosina perheenjäsenten luokse juhlimaan joulua.

Kun on postitalon vuoro isännöidä, valmisteluja ei jätetä puolitiehen. Kaikki ottavat osaa ruokien tekemiseen, sillä se on sitä tärkeää yhteishenkeä, jonka Moona ja Jesse ovat molemmat oppineet jo lapsina.

– Jouluateriaamme kuuluvat aina kinkku, joululaatikot, kalapöytä ja sienisalaatti. On myös juustoja, vihersalaattia sekä mummini tekemää karjalanpaistia ja mamman lusikkaleipiä. Lapsille on aina lihapullia, ja minä vastaan yleensä makeista herkuista, Moona sanoo.

Niittymäet aloittavat jouluun laskeutumisen hyvissä ajoin, eli suunnilleen silloin, kun markettien kaiuttimista kajahtavat ensimmäiset joululaulut.

9- ja 10-vuotiaat Iida ja Adele ovat innoissaan valmisteluissa mukana. Yhdessä äiti ja tytöt askartelevat ja leipovat piparkakkuja, joululeivonnaisia, kakkuja sekä joululimppua.

– Uusi perinteemme on lapsille mieluisat tonttuovet. Tontulle katetaan pientä syötävää illalla, ja mitäs kummaa – aamulla lautanen on tyhjä. Joulun taikaa on tärkeää pitää yllä, Moona kertoo.

Moona laittaa joulua samoin kuin äitinsä aikoinaan. Vaikka perinteinen joulunpunainen ei postitalon joulussa näy, Moona ripottelee jokaiseen huoneeseen, jopa wc:hen, jotakin juhlavaa, jouluun kuuluvaa sisustusta.

– Pienet itse tehdyt kranssit löytyvät jokaisesta huoneesta, ja rakastan leikkokukkia!

Moona ostaakin joulun alla useita valmiskimppuja ja tekee niistä kauniita kukka-asetelmia eri huoneisiin.

Joulunaika ei saa kuitenkaan olla liikaa suorittamista ja hössöttämistä, vaikka Moona paljon itse tekeekin.

– Me tykkäämme myös katsoa vilttien lämmössä joululeffoja tai lukea lasten joulukirjoja. Joulu ei ole meille vain muutama päivä vaan pidempi ajanjakso, jolloin pyrimme rauhoittumaan ja viettämään aikaa rakkaiden kanssa.

Jouluaaton ohjelma on Niittymäillä mennyt jo vuosia saman kaavan mukaan. Aamulla Adele ja Iida kipittävät alakertaan avaamaan joulukalenterin viimeiset luukut ja köllähtävät sen jälkeen sohvalle joulupyjamissaan katsomaan aattoaamun lastenohjelmia. Sillä aikaa Moona tekee riisipuuron valmiiksi. Mukaan sujahtaa joka vuosi myös perinteinen manteli, jonka löytänyt saa esittää mielessään jonkin toiveen. Joulun taikaa!

Puuron jälkeen alkaa valmistautuminen ja kauneimpiin juhlavaatteisiin pukeutuminen. Pian portailta kuuluu kenkien kopse ja hyvän joulun toivotukset, kun suku saapuu paikalle. Jouluruoka syödään neljän maissa, kahvit juodaan kuudelta. Kahvien juonti on lapsille merkki siitä, että pian on käsillä illan jännittävin hetki, kun joulupukki saapuu.

Ilta jatkuu yhdessä pelaillen ja herkutellen kynttilöiden tuikkeessa. Kenelläkään ei ole minnekään kiire.