Naapuritalossa pamahti vesiputki. Eipä aikaakaan, niin omalla ovella kolkuttaa remonttifirman edustaja tarjoamassa putkiremonttia.

– Pienellä muistuttelulla ihmisiä saadaan aktivoitua. Kannattaa muistaa, että tekemätön putkiremontti vaikuttaa vakuutusmaksuihin korottavasti, perustelee Ville Niinikoski omakotitalojen putkiremontteihin erikoistuneesta Kotisun Oy:stä.

Arkkitehti Kati Juola-Alanen The Natural Building Company Oy:stä kehottaa varovaisuuteen ja harkintaan, kun ryhdyt korjaamaan vanhaa taloa. Hänen mukaansa on kohteita, joissa ei edes ole ajateltu tiettyjen remonttien mahdollisuutta. Tällöin vanhan talon kunnostaminen on hankalaa ja kallista, eikä toivottuja tuloksia ehkä koskaan saavuteta.

– Vanhassa talossa yhden asian korjaaminen voi olla haitallista kokonaisuuden kannalta, ja huolimattomilla remonteilla voidaan aiheuttaa uusia ongelmia, varoittaa Juola-Alanen.

Hän toteaa, että vanhan talon perusteellinen remontti voi maksaa enemmän kuin uusi rakennus.

Toimialajohtaja Juhani Pirinen FCG Finnish Consulting Group Oy:stä kehottaa olemaan erityisen tarkkana 1950–70-lukujen pientalojen kanssa. Monet niistä ovat rakenteiltaan surkeita. Puolet näiden vuosikymmenten taloista vaatisi hänen arvionsa mukaan perusteellisen peruskorjauksen ja 10 prosenttia saattaa olla korjauskelvottomia.

Pientaloa voidaan pitää uutena viisi vuotta sen valmistumisesta. Siitä lähtien rakennuksen tekninen arvo pienenee 1,5 prosenttia vuodessa. 30 vuodessa omakotitalon korjaustarvetta on kertynyt 45 prosenttia.

Mitä järkeä asua mökissä, jonka tapetti ei miellytä.

Aarne Jussila Rakennustutkimus RTS:stä ei yhdy näkemykseen, että ihmiset välttämättä remontoisivat asuntojaan ja vanhoja taloja liikaa. Hänen mielestään suurempi ongelma on, että rahaa käytetään vääriin asioihin.

– Ihmiset haluavat alentaa energiankulutustaan ja sitä kautta säästää, mutta asian eteen tehdään liian vähän. Myös ilmanvaihtoremonteista helposti luistetaan. Monet ajattelevat, että vanhakin talo hengittää itsekseen, toteaa Jussila.

Vaan mitä ajattelee tavallinen, remontoimaan tottunut pientaloasukas? Antti Heikkinen Kuopiosta asuttaa perheineen vuonna 1953 rakennettua lapsuudenkotiaan. Perheen vanhaa rintamamiestaloa on remontoitu enemmän tai vähemmän aina 1970-luvulta lähtien.

– Joka kesä kunnostamme jotain isompaa, ja välillä uusimme vain pintoja. Osaksi kyse on kosmeettisista muutoksista. Eli mikä järki on asua kodissa, jossa esimerkiksi tapetti ei miellytä silmää? Heikkinen pohtii.