Meidän Mökki

Vanha hirsitalo Kuhmoisissa lumosi mökistä haaveilleet Paulan ja Mikan: "Uusi mökki ei voisi näyttää koskaan juuri tältä"

Vanha hirsitalo Kuhmoisissa lumosi mökistä haaveilleet Paulan ja Mikan: "Uusi mökki ei voisi näyttää koskaan juuri tältä"
Paulan ja Mikan mökkihaaveet ehtivät matkan varrella muuttua moneen kertaan. Etsinnän riitti pysäyttämään vanhan hirsitalon vetovoima.
Julkaistu: 15.9.2022

Joskus todella tuntuu, että kaikella on tarkoituksensa. Se tulee väistämättä mieleen, kun ajattelee Paulan ja Mikan päätymistä juuri tämän mökin omistajiksi, tähän paikkaan ja vieläpä puron varrelle. Juuri tällaisesta kumpikaan heistä ei ollut alkuaan haaveillut.

Paulan juuret ovat syvällä Keski-Suomen mullassa, ja lapsuudesta asti häntä on viehättänyt järvien kimmellys. Mikan silmiin ovat puolestaan piirtyneet merinäkymät, sillä hänen työnsä modernien mökkien rakentajana sijoittuvat lähinnä meren rannalle Etelä-Suomeen.

Lipputangossa liehuu Paulan suvun viiri. Aina mökille tullessa se nostetaan merkiksi paikalla olosta.
Vuonna 1932 rakennettu hirsitalo on 75-neliöinen.
”Nousimme autosta ja vilkaisimme toisiamme. Tiesimme molemmat, että tässä se on.”
Mika

Kun pariskunta päätti hankkia mökin, he etsivät tonttia, johon Mikan oli tarkoitus rakentaa modernisti kodikas mökki. Rakentaminen ei kuitenkaan ollut ainoa vaihtoehto, vaan silmät pidettiin avoinna sekä tonteille, valmiille mökeille että remonttikohteille.

Paula oli laittanut hakukriteereihin alueeksi Pirkanmaan, ja Mika laajensi sitä vielä hieman. Siihen haaviin tarttui ilmoitus Tapiola-nimisestä paikasta Kuhmoisissa. Eräänä loppukesän sunnuntaina mökinetsijät päättivät lähteä katsomaan sitä ja muutamaa muuta kohdetta.

– Ilmassa oli jo ehkä jo vähän tylsistymistä. Mietin, löytäisimmekö koskaan oikeanlaista paikkaa, Paula muistelee.

Salaa hän toivoi, ettei Tapiola kolahtaisi, koska lähimaillakaan ei ollut järveä. Mika muistaa hyvin, miltä perillä tuntui.

– Nousimme autosta ja vilkaisimme toisiamme. Tiesimme molemmat, että tässä se on, Mika kertoo.

– Ajattelin, että puron solinasta tulisi meidän järvemme, vaikka siihen tarvittaisiin kaivinkonetta.

Vanhan oviaukon paikalle rakennettiin kirjahylly, johon tarvikkeet löydettiin liiterin ylisiltä.
Aitous ja luonnon sävyt näkyvät koko talossa. Hirret pysyvät rouheina, eikä alkuperäistä sävyä suunnitella muutettavaksi. Valkoiset johdot särkivät sisustajan silmiä, joten kytkimet ja pistorasiat vaihdettiin Renovan mustiin vaihtoehtoihin.
Mökki-ikkunoiden kauneutta ei ole haluttu peittää verhoilla. Ohut valoverho tai pimennyskaihdin voi pehmentää tunnelmaa.
Makuuhuoneen matoilla on tarina: Paulan mummo on kasvattanut pellavan, kehrännyt sen langaksi ja kutonut matoiksi. Paula ja Mika maalasivat makuuhuoneen katon vaaleaksi. Aikaisemmin se oli kellastuneen paneelin sävyinen.
Mökkimatka Tapiolaan Tampereen-kodista kestää reilun tunnin. Kauppatavarat hankitaan matkalta Kangasalta.

Taloa oli jo remontoitu, ja melkein kaikki kunnostetut tilat miellyttivät Paulan ja Mikan silmää. Kun kaupat oli tehty, viimeistelyssä riitti silti töitä. Kuistilta löytyneen vuosiluvun perusteella on päätelty, että Tapiola on rakennettu vuonna 1932.

Paulan poika sukitti pintaan asennettuja sähköjohtoja ja vaihtoi pistorasioita. Paikoilleen asennettiin liesituuletin, listoja ja vetimiä. Kaiken kruunasi sisälle asennettu pakastava kuivakäymälä.

– Miesväki nauraa sen olevan minun vessani, koska sisävessa on haaveeni. Ulkohuussi on kyllä olemassa, joten olkoon sen nimi vaikka Mikan vessa, Paula vitsailee.

Käsienpesupistettä tukee vanha ompelukoneen jalka.
Talon lämmöstä huolehtii talvella suuri leivinuuni. Apulämmittimenä toimii ilmalämpöpumppu.
Paulan sisustusideana on vaalia vanhaa ja sekoittaa joukkoon pientä luksusta esimerkiksi kristallien avulla. Keittiön kautta kuljetaan sekä olohuoneeseen, tupaan, vessaan että yläkertaan.
Nyt Tapiolaan kannetaan vesi sisään, mutta suunnitelmissa on tarkistuttaa pihan kaivo ja sen myötä saada ehkä vesi muutoinkin kuin jaloilla juoksevana sisälle.
”Kaikki huonekalut on hankittu tai tehty juuri tänne. Vaikka osa niistä onkin vanhoja ja antiikkisia, ne on tuotu tänne vain, jos ne sopivat taloon”, Paula kertoo.

Aivan kuin Strömsössä ei kaikki mennyt. Lattialistat olivat jääneet entiseltä omistajalta lyömättä, eikä niitä ennätetty heti asentaa. Öiseen aikaan Paulaa pitivätkin hereillä kutsumattomat vieraat. Hetken mielessä välähti jo paikasta luopuminen häiriköiden vuoksi.

– Hiiret pitivät minua hereillä, mutta eivät haitanneet Mikaa, joka kuorsasi vieressäni!

Paula päätti, että mekastukseen tulee loppu ja tilkitsi lattianrajan joka reiän teräsvillalla. Sitten asennettiin listat.

– Yhtään hiirtä en ole sen koommin nähnyt, Paula hymyilee.

Mika kehuu Paulan tehneen loistavaa tutkimustyötä.

– Teräsvillan läpi hiiret eivät tosiaan tule.

Paula on hoitoalalla ja Mikalla on rakennusalan yritys. Yläkertaan on nyt rakenteilla kesäkäyttöön tulevat huoneet.
Mallinukke on tietojen mukaan ranskalainen.
Keittiön seinän hylly on rakennettu vanhoista viinilaatikoista.
Tuvan suuren pöydän on tehnyt mökin isäntä. Ompelukoneen jalkojen päälle on istutettu rakennustelineinä toimineet lankut. Samanhenkinen kattovalaisin syntyi parrunpätkästä ja Wishin köysivalaisimista.
Kauniisti sisustetulla mökillä viettävät aikaa myös Paulan ja Mikan aikuiset lapset ystävineen.
"Ihastuimme rakennukseen ja sen aitoihin pintoihin."
- Mika

Tapiolassa jokainen käsin veistetty hirsi on taideteos.

– Ihastuimme rakennukseen ja sen aitoihin pintoihin. Uusi mökki ei voisi näyttää koskaan juuri tältä, Mika sanoo.

Pariskunta on kuullut, että talossa on joskus toiminut kauppa. Niistä ajoista kertovat esimerkiksi vintiltä löytyneet pahvilaatikot, joissa on tekstien mukaan ollut mannasuurimoita ja tupakkaa.

Nyt menossa on Paulan ja Mikan toinen mökkivuosi, ja remontti jatkuu. Yläkerran käyttämättömästä tilasta on poistettu lasivilloja ja sahanpurua. Tilalle tuotiin ekovillaa lisäeristeeksi ja vaimentamaan askelten ääniä. Myös kattorakenteiden tukia on vahvistettu.

– Yläkertaan on nyt rakenteilla kesäkäyttöön tulevat huoneet. Koko perhe mahtuu hyvin saman katon alle nukkumaan, Mika sanoo.

Paula lisää, että nyt tosin lapset kysyvät useimmiten, koska he eivät ole mökillä.

– Silloin heidän on hyvä tulla tänne viettämään ystäviensä kanssa aikaa.

Paula ja Mika nauttivat hetkistä terassilla.
Istutuspöytä oli ennen mäntyinen ruokapöytä. Halkaistuna se toimii seinään kiinnitettynä puutarhurin apupöytänä.
Pihapiiristäkin löytyy lepopaikka, johon on tuotu viehättäviä, vanhoja huonekaluja.
Rentouttava solina kuuluu kesäpäivinä mökille asti. Mökkihiljaisuus rikkoutuu vain ralliviikonloppuna. Silloin talon yllä pörrää helikopteri ja ohi kulkeva autojono on katkeamaton.
Mikan huussiksi kutsuttu rakennus löytyy pihalta. Siellä on umpinainen kuivikekäymälä. Molempien käymälöiden tuotos jalostuu mullaksi kompostissa, joka on suunniteltu käymäläjätteelle.
Tontilla on myös pihasauna, vanha savusauna ja verstaana toimiva liiteri.
"Olemme selvinneet kolmenkymmenen asteen pakkasistakin pipot päässä nukkuen."
Paula

Entinen kapea purokin on kasvanut uusien omistajien aikana melkein joen uomaksi. Puro ruopattiin kaivinkoneella suuremmaksi, jotta siinä voi uida. Samalla pohjaan upotettiin suodatinkangas, jonka päälle levitettiin hiekkapeti.

Mika sanoo pärjänneensä myös Paulan puutarhaistutusten kastelussa, kun varsinainen puutarhuri on ollut töiden vuoksi kaupungissa. Monet muutkin haasteet on voitettu.

– Olemme selvinneet 30 asteen pakkasistakin pipot päässä nukkuen. Hiiretkin ovat muuttaneet muualle, Paula sanoo hymyillen.

Kommentoi »