Mustikkapiirakan sisus on pehmeä ja reuna rapea. Sen kyljessä on pallo riisivaniljajäätelöä, kupissa rooibosteetä. Vaikka alla on jo täyttävä lounas, tekee mieli maistaa vielä yksi – ja taas yksi – haarukallinen piirakkaa.

Valkoinen puu -kahvilan vaaleansininen, puuleikkauksin koristeltu rakennus Kauhajoen keskustassa on sekin makea kuin namu. 1800-luvun lopulla rakennettu, aikoinaan kauppakartanona toiminut rakennus oli 2000-luvun alussa purkukunnossa, kunnes Kauhajokiseuran vapaaehtoiset yhdistivät voimansa sen pelastamiseksi ja toteuttivat rakennuksessa mittavan remontin.

Kun amerikkalais-suomalainen pariskunta, Kirsi ja Mark Heidt, etsi paikkaa kahvila- ja keramiikkaliikehaaveensa toteuttamiseksi, tuntui kauppakartanossa kaikki loksahtavan kohdalleen. Kaksikolle oli selvää, että kahvilaa ei perustettaisi mihin tahansa tilaan, vaan paikan ja tunnelman tulisi inspiroida luomaan jotain uutta.

– Haluamme tarjota asiakkaillemme elämyksen, jonka kaikki yksityiskohdat ovat harkittuja. Maut, palvelu ja sisustus puhuttelevat kaikkia aisteja, Mark kertoo.

Keskiviikkona alkuiltapäivästä Kauhajoen kahvilassa soi hiljainen jazz, ja silloin tällöin ovesta tupsahtaa asiakas. Varsinainen lounasaika on ohi, ja suurin osa näyttää valitsevan lautaselleen makeaa. Vitriinissä on haastatteluhetkellä mustikkapiirakan lisäksi paria eri suklaakakkua sekä key lime pieta eli amerikkalaista limepiirasta.

Valkoisen puun leipomotuotteet ovat kiinnostaneet makeanhimoisia ympäri Suomen etenkin sen jälkeen, kun yritys oli vuonna 2014 mukana Nelosella esitetyssä Suomen paras leipomo -kisassa. Leipomusten maut perustuvat Markin isoisän 50-luvun amerikkalaisen dinerin resepteihin. Niihin on tuotu suomalaista otetta Kirsin innostuksesta terveellisiin ja lähellä tuotettuihin raaka-aineisiin, kuten spelttiin. Speltillä leivotaankin kaikki kahvilan muut kuin gluteenittomat tuotteet.

– Kauhajoella sattuu sijaitsemaan yksi Suomen suurimmista spelttimyllyistä. Haluamme käyttää lähituotteita ja luomua niin paljon kuin mahdollista. Meitä innostaa yrittämisessä mahdollisuus työllistää ihmisiä ja vaikuttaa positiivisesti aluetalouteen, Kirsi sanoo.

– Kahvilat ovat nykyään jo itsessään matkailunähtävyyksiä. Niiden takia voidaan tehdä isokin mutka esimerkiksi pohjoiseen matkatessa, Mark sanoo.

Yleensä asiakkaat tietävät jo tulleessaan, mistä Valkoisen puun kahvilassa on kyse.

– Parasta on, kun asiakkaiden kanssa muodostuu lämmin ja pitkä suhde. Intohimoisesti kakkuihimme suhtautuvat ja niitä suosittelevat asiakkaat ovat tärkein markkinointikanavamme, Mark sanoo.

Kun ensimmäinen Valkoinen puu -kahvila avattiin vuonna 2011, iltakahvilat olivat Heidtien mukaan harvinaisempi näky kuin esimerkiksi lounaskahvilat. Sittemmin kahvilla käynnistä on tullut pientä arjen luksusta, johon halutaan panostaa.

Yritys onkin laajentanut kahvilatoimintaansa Kauhajoen lisäksi Seinäjoelle, Jyväskylään ja Tampereelle ja lisäksi perustanut Kauhajoelle majatalon.

Tavoitteena on ollut laajentaa toimintaa ja perustaa uusi toimipaikka aina kahden vuoden välein, mutta laajeneminen ei ole ollut itse tarkoitus.

– Emme perustaneet yritystä siksi, että vain tienaisimme rahaa. Raha on toki tärkeää toimeentulon vuoksi, mutta vielä tärkeämpää on olla vapaa ja tehdä töitä oman intohimon eteen, Mark sanoo.

Tarkkoihin suunnitelmiin sitoutumisen sijaan Heidtit ovat halunneet pysyä joustavina eteen tuleville mahdollisuuksille. Esimerkiksi television leivontakilpailuun päädyttiin innostuneen asiakkaan ansiosta, joka oli suositellut yritystä tuotantoyhtiölle. Eikä korona-aikana tosiaankaan ollut tarkoitus perustaa uutta kahvilaa, mutta kun Jyväskylästä otettiin yhteyttä tarpeeksi hyvän toimitilatarjouksen kanssa, oli pakko muuttaa suunnitelmia.

– Yleensä kahvilan perustaminen on suuri investointi, mutta tämä tuli tarjolle melkein valmiina. Mahdollisuudesta ei voinut kieltäytyä, Kirsi kertoo.

Yrityksen uusin aluevaltaus on valmisruoat, joiden valmistus aloitettiin koronan suljettua kahvilat. Esikuvana oli Yhdysvaltojen pakasteruokamarkkinat, jotka ovat Markin mukaan aivan eri mittaluokkaa kuin Suomessa. Jos täällä pakastealtaasta myydään lähinnä pizzaa ja pinaattikeittoa, rapakon takana vaihtoehtoja löytyy hyllymetreittäin.

Ensimmäiseksi valmisruoaksi Heidtit valitsivat pestolasagnen, joka oli ollut kahviloiden lounashitti jo pitkään. Sen rinnalle kehitettiin kanaa sisältävä tulinen versio sekä ylämaankarjan lihaa sisältävä lasagne.

– Vaikka pakasteiden kuljetus on suhteellisen kallista ja lisää tuotteen hiilijalanjälkeä, hyllyaika on pidempi kuin eineksillä eikä hävikkiä tule yhtä paljon. Eines lähestyy pilaantumistaan joka päivä, pakaste ei, Mark sanoo.

Heidtit uskovat pakasteruokien lyövän vielä Suomessa läpi kuten Amerikassa.

Entä työn tekeminen pariskuntana? Kai sentään joskus tulee erimielisyyksiä, kun saman ihmisen kanssa jakaa kodin ja työpaikan?

Pari myöntää, että riitojakin syntyy, mutta toisen kritiikistä on myös iloa.

– Markilla on paljon visioita, minä hillitsen. On tärkeää, että tiimissä on molemmat puolet. Pitää myös muistaa, että yritys nielaisee helposti koko elämän, jos asiaan ei kiinnitä huomiota. Meillä on neljä lasta, joten joskus pitää keskittyä, jotta muistaa: nyt ei ole bisnesaika vaan perheaika, Kirsi sanoo.