Suomalaisten omakotitalojen selvästi suosituin julkisivumateriaali on puu, yleensä kuusipaneeli. Kuivuessaan kuusi sulkeutuu pinnasta sydänpuuhun ja imee siten kosteutta selvästi vähemmän kuin mänty. Puinen ulkoverhous käsitellään käytännössä aina maalaamalla. Huoltomaalauksessa pääsääntö on, että maalataan samantyyppisellä maalilla kuin aikaisemminkin. Tosin öljymaalin päälle voi maalata myös akrylaattimaalilla eli vanhan kansan lateksilla. Jos et tiedä vanhan maalin tyyppiä, sen tunnistaa muutamasta erityispiirteestä. Öljymaalin kalvoa on vaikea irrottaa. Kalvo on kova ja napsahtaa poikki taivutettaessa. Akrylaattimaalin kalvo on joustava ja lähtee irti liuskeina. Keittomaalin pinta tuntuu pölyiseltä ja siitä tarttuu väriä sormeen. Muista, että vanhan maalin hilseilevät kohdat on poistettava. Uusi maali ei sido vanhaa maalia alustaan.

Suomessa suositaan puuta, mutta muualla tiiliverhous on yleisempi. Tiiliverhous on erittäin kestävä ja lähes huoltovapaa. Kalkkihiekkatiilestä muurattu seinä voidaan maalata silikaattipohjaisilla maaleilla, mutta poltetusta tiilestä muurattuun julkisivuun maali ei tartu kovin hyvin. Jos halutaan säilyttää tiilen luonnollinen ulkonäkö, tiilipölyn ja saumalaastin variseminen voidaan estää sivelemällä tai ruiskuttamalla pintaan kaliumsilikaattia eli kalivesilasia. Tällä tavoin käsitelty pinta hylkii myös vettä jonkin verran. Jos tiiliverhous on päässyt huonoon kuntoon, sen saa siistiksi rappaamalla. Halkeamat pitää ensin paikata ja vahvistaa rappausverkon suikaleilla. Kulmat vahvistetaan rappauslistoilla.

Betoni- tai kevytsoraharkoista pystytetty runko on yleensä päällystetty joko puupaneeleilla tai rappauksella. Myös tiiliverhousta käytetään. Pintakäsittely tehdään kunkin materiaalin vaatimusten mukaan. Betonisokkelille on omat maalit ja pinnoitteet. Sokkeli voidaan tasoittaa laastilla ja maalata hengittävällä ja vettä hylkivällä silikoniemulsiomaalilla. Se voidaan myös rouhepinnoittaa, kivipinnoittaa tai levyttää.

Omakotitalojen suosituin rappaustapa on lasikuituverkolla vahvistettu kaksikerrosrappaus. Verkko jää rapattaessa kahden laastikerroksen väliin. Uloin laastikerros hiotaan tasaiseksi, sitten lisätään pohjusteeksi valitun värinen silcomaali ja lopuksi ruiskutetaan samanvärinen silcopinnoite 1,5–3 mm:n raekoolla. Rapattu julkisivu voidaan tehdä myös puurakenteiseen taloon ohutrappausmenetelmällä. Huokoisena materiaalina rappaus antaa kosteuden liikkua ulos ja sisään. Aiemmin rapatun pinnan voi myös maalata. Kestävintä jälkeä tulee silikaattimaalilla, joka kovettuu ilman vaikutuksesta ja sitoutuu rappaukseen kemikaalisesti

Maalien lajittelu ohenteen mukaan – vesi- tai liuotinohenteinen – alkaa olla vanhentunut. Yhä useammat maalit ovat vesiohenteisia. Tosin ulkomaalauksessa erittäin kestäviksi osoittautuneet öljymaalit ovat liuotinohenteisia. Maalin tärkein yksittäinen tekijä on kuitenkin sideaine eli aine, joka pitää maalikalvon koossa ja kiinnittää sen alustaansa. Pientalojen ulkomaaleissa käytettäviä sideaineita ovat muun muassa akrylaatti, alkydi, pellavaöljy, kalivesilasi ja ruisjauholiisteri. Maalin väriä valittaessa on syytä ottaa huomioon, että sävyt näyttävät tummemmilta pienillä pinnoilla kuten värikarttojen mallilapuissa. Lisäksi ulkomaali pitäisi valita aina ulkona, sillä päivänvalo on huomattavasti sinisempi ja kirkkaampi kuin valo sisällä.

Hirsijulkisivu pinnoitetaan maalin sijaan kuullotteella tai peittosuojalla. Kaunista hirttä ei ole syytä peittää maalikerroksen alle. Maalittomuuden syy on kuitenkin ennen kaikkea rakenteellinen. Massiivihirren kosteudenvaihtelu on huomattavasti suurempi kuin puupaneelin. Siksi pinnoitteen on oltava ohut ja hengittävä. Väritöntä kuullotetta ei kannata käyttää, sillä juuri väripigmentit suojaavat hirsiseinää auringon rapauttavalta paahteelta ja UV-säteilyn harmaannuttavalta vaikutukselta. Kuullote korostaa puun luonnollista ulkonäköä, enemmän väripigmenttejä sisältävä peittosuoja on ikään kuin kuullotteen ja maalin välimuoto.

Jos julkisivuremontilla haetaan siistin ulkomuodon lisäksi lisäeristystä, kannattaa tutkia eristerappauksen mahdollisuutta. Eristerappauksen uloimmat rakenteet ovat samalaisia kuin tavallisessa rappauksessa, mutta pinnoitteen, laastikerrosten ja rappausverkon takana on seinään kiinnitetty EPS- tai mineraalivillaeriste. Eristerappausta on pitkään käytetty isoissa uudisrakennuksissa, mutta kun EU:n energiatehokkuusdirektiivin säästötavoitteet ulotettiin vanhoihin rakennuksiin, eristerappauksia alettiin suunnitella myös saneerauskohteisiin. Kosteudenhallinta pitää suunnitella tarkkaan, koska eristerappauksella tehdään tuulettumaton rakenne. Yleensä eristerappaus tehdään kiviainesrakenteisiin, mutta myös matalia puurunkoisia taloja voidaan lisäeristää rappaamalla, kunhan työ pohjustetaan huolellisesti.

Ulkoverhouksen pinnoitustyöt tehdään lämpimällä ja kuivalla ilmalla, mutta ei suorassa auringonpaisteessa. Pilvipouta on paras niin maalaukseen kuin rappaukseen. Tilastollisesti vähäsateisimmat mutta lämpimät kelit ovat vapun ja juhannuksen välillä. Lämpötilan pitää kuitenkin olla yli viisi astetta plussan puolella. Ilman suhteellisen kosteuden pitää olla alle 80 prosenttia. Syksyn haaste maalauksen onnistumiselle on aamu ja iltakaste. Merkittävä poikkeus säärajoitteisiin on Virtasen neljän öljyn maali. Sitä voi kuulemma sutia vaikka talvipakkasilla. Tosin maali on sitten kuiva vasta keväällä.

Puisen ulkoverhouksen voi pestä mäntysuopaliuoksella tai erityisellä maalatun puun pesemiseen suunnitellulla aineella. Mitään koneita ei pesemisessä kannata käyttää, painepesuri puskee lian syvälle puun syihin. Otetaan käyttöön pitkävartinen harja ja kosolti kärsivällisyyttä. Harjauksessa irronnut lika huuhdellaan pois ennen kuin se ehtii kuivua. Jos vesipesua ei voi tai halua käyttää, verraten tuore puhdistus- ja maalinpoistokonsti on kuivajääpuhallus. Kuivajäärakeet on valmistettu kierrätetystä hiilidioksidista, joka saatetaan kiinteään olomuotoon jäähdyttämällä se noin -80 asteeseen. Rakeet suihkutetaan puhdistettavalle pinnalle, jolloin ne kaasuuntuvat ja haihtuvat kastelematta rakenteita. Kohdetta ei tarvitse suojata eikä siitä synny jätettä kuten hiekkapuhalluksessa. Kuivajääpuhallus ei ole itse tehtävissä, se edellyttää erityisosaamista ja -varusteita. Ammattilainen tekee homman keskimäärin 20 eurolla neliö.

Jos tehdään isompi julkisivuremontti ja vaihdetaan puinen ulkoverhous, ulkoverhouspaneelit voi – ja kannattaa – tilata valmiiksi pohjamaalattuna. Pohjamaalaus suojaa julkisivua rakentamisen ajan. Paneelit voi tilata myös välimaalattuna (kertaalleen pohja- ja pintamaalattuna) tai täysin valmiiksi maalattuna, jolloin työmaalla tehtäväksi jää vain sahauspäiden maalaus. Noin-hinnat asennettuna: pohjamaalattu 40 e/m2, välimaalattu 45 e/m2, valmiiksi maalattu 55 e/m2. Vaihtoehto puulle on vinyyliverhous. Puupaneelilta näyttävä päällyste on läpivärjättyä ja UV-suojattua PVC-muovia. Se ei tarvitse juuri minkäänlaista huoltoa, ajoittainen pesu esimerkiksi painepesurilla riittää.

Asiantuntijana pintakäsittelyalan opettaja Jyrki Piirainen, Hyria.