Kirsi löysi sattumalta Porvoosta tontin, johon myös hänen miehensä Janne ihastui ensisilmäyksellä. Pariskunta oli rakentanut jo yhden talon, eikä Janne ollut aluksi innostunut uudesta rakennusprojektista. Tontin nähtyään hän muutti mielensä. Se sijaitsee päättyvän tien päässä korkealla kalliolla.

Halusimme maisemaan sulautuvan mustan puutalon. Mietimme pohjaratkaisua kuukauden yötä päivää. Koska olimme rakentaneet jo yhden talon, tiesimme mitä halusimme tehdä toisin.

Meillä oli pitkä toivelista. Halusimme upean maiseman osaksi kotiamme. Talo asemoitiin tontille niin, että oleskelutiloista näkyvät kauniit maalaismaisemat ja makuuhuoneesta voi ihailla vanhaa kivimuuria ja ylväitä mäntyjä. Lapsille on oma valtakunta: makuuhuoneet ja arkiolohuone. Sen puolen talosta saa suljettua omaksi tilakseen pariovilla.

Erityisen iloisia olemme erillisestä saunarakennuksesta. Vain muutama askel terassin poikki ja olemme aivan eri maailmassa. Kuin lähtisi minilomalle kesämökille.

Pidän rauhallisesta ja kodikkaasta tunnelmasta sekä ihanasta luonnosta, joka tulee suurista ikkunoista sisään. Kun luonto hehkuu ruskan sävyissä, se värittää alas peltojen yli avautuvan maiseman. Olemme paljon yhdessä, mutta silti jokaiselle löytyy oma vetäytymispaikka. Kun ulkona tuulee ja sade vihmoo, Janne viihtyy saunatuvalla ja minä käperryn sohvalle nauttimaan kiireettömyydestä.

Rakentaminen oli yllättävän rankkaa, vaikka talo tulikin Designtalolta sisustusvalmiina. Suunnittelimme kaiken itse, joten töitä riitti. Rakennusaika oli päätösten tekemistä, ja paperityö vei aikaa. Janne on rakennusalalla töissä, joten hän teki paljon itse ja piirsi talon 3D-sovelluksella.

Opin, että yksinkertainen on kaunista. En kuitenkaan halua liian kliinistä tai mustavalkoista. Tyyliä voisi kuvailla sanoilla moderni hygge.

Pidän eniten kiinteistä ikkunoistamme. Ne suunniteltiin niin, ettei niiden ympärille tarvinnut asentaa listoja. Toinen onnistunut paikka on toimiva ja kaunis keittiö, joka on lapsiperheessä kovilla.

Koska meillä on maalämpö, emme ole polttaneet takkaa juuri lainkaan. Edellisessä kodissamme poltimme talvisin takkaa päivittäin. Takka olisikin voinut olla kevyt, tanskalaistyyppinen, eikä niin massiivinen tilanjakaja kuin nyt. Uudet talot ovat niin ilmatiiviitä, että takan toiminta olisi pitänyt suunnitella tarkemmin.

Muutoin emme tekisi mitään toisin. Paitsi yhden vessan vaaleat laatat ja saumat tuottavat puhtaanapidossa harmaita hiuksia. Mutta se on aika pientä kokonaisuudessa.

Tuntuu kuin olisimme asuneet täällä aina. Rakkain muisto on muuttopäivältä, kun vihdoin saimme kantaa tavarat unelmiemme kotiin. Poikamme Aaron mielestä kotimme on parhaimmillaan joka päivä ja kaikkina vuodenaikoina. Me muut taidamme olla aivan samaa mieltä.