
Luulin, ettei televisiolla ole väliä – kunnes hankin 55-tuumaisen laitteen, joka näyttää tarkasti jopa nöyhtäpallon uutisankkurin olkapäällä
Syksyn pimeydessä ei parempaa ajanvietettä olekaan kuin heittäytyä sohvalle ja avata telkkari, kirjoittaa päätoimittaja Tytti Kontula.
Luulin aiemmin, että olen henkilö, jolle hifilaitteilla ei ole merkitystä. Kunhan on joku ruutu, josta voi silloin tällöin katsella telkkariohjelmia tai leffan. Kuinka väärässä olinkaan.
Aikaisemmin välttelimme puolisoni kanssa elektroniikan ostamista. Jos joku vielä muistaa, niin aikoinaan kuvaputkitelkkarit olivat syviä ja vaikeasti sisustukseen yhdistettäviä. Meilläkin oli melko pieniruutuinen mutta todella syvä televisio. Kuvaavaa on, että kerran taaperoikäinen lapsemme teki majan telkkarimme päälle. Jättikoko ei meitä kuitenkaan haitannut, vaan siirryimme litteään telkkariin varmasti viimeisten joukossa. Ainakin sukujemme seniorit tekivät sen vuosia ennen meitä.
Seuraavaksi hankimme muodin mukaisesti taulu-tv:n. Taulumaisuus oli tosin kaukainen unelma, sillä uusi telkkarimme oli yli 10 senttiä paksu. Ja koska emme keskittyneet ostokseen vaan tartuimme ”houkuttelevaan” tarjoukseen, huomasimme pian, että kuvanlaatu oli kehno. Telkkarimme toisti värejä kuin 1980-luvun venynyt VHS-nauha. Tämän tv:n kanssa nautimme katseluelämyksistä kuitenkin yli 10 vuotta.
Lähdimme kauppaan ajatuksena hankkia ”siro tv”. Pari tuntia myöhemmin seinällemme kiinnitettiin yli 55 tuumaista töllötintä.
Reilu vuosi sitten tuli taas aika hankkia uusi telkkari. Lähdimme kauppaan ajatuksena hankkia ”siro tv”. Pari tuntia myöhemmin löysin itseni tilanteesta, jossa seinällemme kiinnitetään yli 55 tuumaista töllötintä. Syvyyttä oli vain pari senttiä, mutta ruutua ei mitenkään voinut kutsua pieneksi.
Aloitin telkkarin uuteen mittakaavaan totuttelemisen hankkimalla sen vierelle kookkaan viherkasvin. Lisäksi huusin tv-seinälle huutokaupasta taulun, jonka kotiinkuljetus vaati pakettiauton.
Aluksi hyvälaatuisen televisiokuvan katsominen tuntui epätodelliselta – jopa nöyhtäpallon uutisankkurin pikkutakin olkapäällä saattoi nähdä. Kun tähän kaikkeen on tottunut, olisi vaikea palata vanhaan. Syksyn pimeydessä ei parempaa ajanvietettä olekaan kuin heittäytyä sohvalle ja avata telkkari.
Tytti Kontula on Unelmien Talo&Koti-, Kotivinkki- ja Ihana-lehtien päätoimittaja.