Tuulan kuolioon mennyt jalka korvattiin proteesilla, mutta mökkihommat jatkuvat uusia konsteja keksien: ”Periksi ei anneta”

Keväällä Tuula Muhosen voi tavata mökkinsä pihalla Heinävedellä kontillaan tai polvillaan lempipuuhassaan kukkapenkkejä laittamassa. Hänellä on mökillä valtavasti kukkia.

– Olen yrittänyt haalia sinne etenkin perinneperennoja. Minusta on ihana seurata kasvun ihmettä ja ihailla kauniita kukkia, Tuula selittää.

Hieman erikoinen työasento johtuu Tuulan vammasta. Vuonna 2018 hänelle tehtiin vasemman jalan reisiamputaatio. Jalka oli joutunut kuolioon pieleen menneen sydänoperaation vuoksi.

Muhosen mukaan vamma hidastaa ja hankaloittaa mökkeilyä mutta ei missään tapauksessa estä sitä. Hän viettää puolisonsa ja omaishoitajansa Reijo Muhosen kanssa mökillä kesät ja talvisin usein viikonloppuja.

– ”Anna kaikkesi mutta älä periksi” on hyvä motto. Jos joku ei onnistu tavalliseen tapaan, pitää keksiä toinen keino.

Tuula liikkuu ulkona kyynärsauvojen tai rollaattorin kanssa ja sisällä tuvassa pyörätuolilla. Tuulan isänisän vuonna 1905 torpaksi rakentama mökki ei ole millään tavalla esteetön. Kynnykset ovat korkeat.

Arjen helpottamiseksi Muhoset ovat siirtäneet keittiössä usein käytetyt esineet alakaappeihin ja harvemmin käytettävät yläkaappeihin. Mattoja ei juuri ole, jotta pyörätuolin pyörät eivät jää jumiin. Huonekalut on aseteltu niin, että Tuula pystyy kattamaan pöydän pyörätuolilla liikkuessaan.

Pihapuuhissa Tuula käyttää rollaattoria esimerkiksi kivien tai halkojen siirtelyyn. Muhosten poika puolestaan on rakentanut kaveriensa kanssa laiturille irrotettavan perämoottorillisen lautan, jolla Tuula voi hiljalleen seilata Ylä-Lappi-järvellä pyörätuolissa istuen.

– Konsteja on monenlaisia, mutta silti en pärjäisi mökillä yksin. Esimerkiksi käyttöveden kantaminen mökkiin ei minulta onnistu.

Mökki on Tuulalle hänen omien sanojensa mukaan kaikki kaikessa. Luonto rauhoittaa, ja mökkeily uimisineen, puutarhatöineen ja sieniretkineen antaa voimavaroja. Kesällä ei tarvitse käydä kuntosalilla tai uimahallissa, kun liikuntaa saa mökin touhuissa.

Esimerkiksi sieneen tai puolukkaan meneminen kyynärsauvoilla on Tuulalle melkoinen urheilusuoritus. Jos kaatuu, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nousta ylös.

– Meillä olennainen osa mökkeilyä on ystävien vierailut. Usein ohjelmassa on jonkinlaiset talkoot: pihatöitä, remonttihommia tai vaikka maalauspuuhaa. Siinä töiden lomassa on mukava keskustella, Tuula kertoo.

– Illalla sitten saunotaan ja vietetään aikaa yhdessä. Vieraat kehuvat, että on mukavampi tehdä eikä vain istua.