Tutustu Kouvolan ainutlaatuiseen tehdasperintöön – vastaavaa et löydä mistään muualta
Kouvola on tunnettu luontokohteistaan, mutta niiden lisäksi kaupungista löytyy poikkeuksellisen paljon kulttuurihistoriaa. Maailmanperintökohde Verla, ainutlaatuinen Ankkapurhan alue ja tunnelmallinen Taideruukki tuovat kukin tehdasperintöä esiin omalla tavallaan.
Missään muualla Suomessa ei pysty kurkistamaan yhtä laajasti maamme arvokkaaseen tehdasperintöön kuin Kouvolassa.
Maailmanperintökohde Verla, Ankkapurhan alue ja Taideruukki tarjoavat matkailijoille paljon muutakin kuin museotunnelmaa: kulttuuria, aktiviteetteja sekä luonto- ja makuelämyksiä. Kaikki tämä odottaa vain reilun tunnin automatkan päässä pääkaupunkiseudulta.
Tarinoita ja historiaa
Maailmanperintökohde Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
- Unescon maailmanperintökohde Verla on upea kulttuuri- ja historiakokemus koko perheelle.
- Verla on ainoa metsäteollisuuden kohde maailmanperintölistalla, jonne se valittiin 1996.
- Sijaitsee Verlan kylässä Pohjois-Kymenlaaksossa, noin 30 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta.
- Verlan pieni hiomo aloitti toimintansa 1872, mutta tuhoutui pian tulipalossa. Puuhiomo ja sen yhteyteen pahvitehdas rakennettiin 1882. Tehdastoiminta jatkui varhaisilla menetelmillä vuoteen 1964 saakka ja tehdas avasi ovensa Suomen ensimmäisenä tehdasmuseona 1972.
- Vastaavia teollisuusyhdyskuntia ei ole juurikaan säilynyt tähän päivään saakka.
- Verlan kokonaisuuden täydentävät tehdasta ympäröivä ruukkikylä puoteineen, koski voimalaitoksineen ja myllyineen sekä monet uitto- ja sahatoimintaan liittyvät rakennukset ja rakennelmat. Alueella voi myös majoittua työväen asuinalueen 1890-luvun mökeissä.
- Tänä kesänä Verlassa avautuu Ravintola Patruunan Pytinki, joka on restauroitu vuonna 1885 rakennettuun patruunan eli tehtaan johtajan Gottlieb Kreidlin asuntoon. Kahvila Myllymakasiini avautui vappuna myllymakasiini-rakennuksessa.
Saksasta Suomeen muuttanut Florian Fink toimii Verlan tehdasmuseon oppaana ja museoisäntänä. Hän työskenteli samassa paikassa jo viime kesänä, eikä ylisanoista ole tulla loppua.
– Tämä miljöö on todella hieno! Jo pelkkä ajomatka töihin on upea kokemus joka päivä, Fink hehkuttaa.
Sujuvaa suomea puhuva Fink kehuu myös Verlan työporukkaa mahtavaksi. Aiemmin hän työskenteli matkailualalla pääkaupunkiseudulla, mutta muutti Kouvolaan pari vuotta sitten.
Työpäiviin mahtuu opastuksia niin englanniksi, saksaksi kuin suomeksikin. Fink pitää kunnia-asiana sitä, että opastuksen sisältö räätälöidään kullekin ryhmälle parhaiten sopivaksi. Lapsille puhutaan eri tavalla kuin koneista erityisen kiinnostuneille insinööreille.
Tehdasmuseon sisätiloihin pääsee Verlassa vain oppaan kanssa. Alueella on paljon muutakin nähtävää, mutta Fink suosittelee ehdottomasti osallistumista opastetulle kierrokselle.
– Muuten on vaikea ymmärtää kokonaisuutta. Oppailta kuulee mielenkiintoisia tarinoita, ei todellakaan pelkkiä tylsiä faktoja tai numeroita.
Verlan vieraat ovat Finkin mukaan esimerkiksi koululaisryhmiä, eläkeläisiä, suomalaisia matkailijoita ja ulkomaalaisia turisteja. Kävijät ihastelevat eniten sitä, kuinka muuttumattomana tehdas on säilynyt ja miten hienosti se kertoo tehdaskylän asukkaiden työntäyteisestä elämästä.
Toki kävijät ihastelevat aina myös Verlan koko aluetta. Monipuolisessa kohteessa yhdistyvät kulttuuri, historia, aktiviteetit ja luonto. Ruukkimiljöö, näyttelyt ja puodit takaavat viihtymisen.
Restauroitu Pytinki avaa ovensa
Luonnosta nauttivat kävijät voivat tutustua parin kilometrin mittaiseen metsäpolkuun historiapolkuun, jonka opasteita on viime kesänä laajennettu tehdasalueelta kattamaan myös sillan toisella puolella oleva työväen asuinalue. Historiapolun varrella pääsee tutustumaan myös koskialueen historiaan.
Verlan tehdasmuseon opastuksilla vierailee kesäisin noin 17 000 kävijää ja yhteensä maailmanperintökohteessa käy noin 40 000 vierailijaa kesäkuukausien aikana.
Status Unescon maailmanperintökohteena tuo kiinnostuneita niin lähialueelta, kauempaa Suomesta kuin ulkomailtakin.
– Eräskin japanilainen vieras kertoi käyneensä yli 400 Unesco-kohteessa ympäri maailman!
Tälle kesälle Fink odottaa erityistä vipinää, sillä vanhaan patruunan taloon remontoitu Ravintola Patruunan Pytinki avaa pian ovensa. Vuonna 1885 rakennettu talo on ollut suljettuna lähes 20 vuotta, mutta restauroitu nyt huolellisesti takaisin vanhaan loistoonsa.
Alvar Aalto -fanien unelmakohde
Ankkapurhan alue – historiaa, kulttuuria ja aktiviteetteja
- Ankkapurha on elämyksellinen ja luonnonläheinen kartano- ja joenrantamiljöö Kymijoen äärellä.
- Ankkapurhan teollisuusmuseo esittelee nykyisten Stora Enson Anjalankosken tehtaiden henkilökunnan elämää sekä metsäteollisuutta yli 150 vuoden ajalta.
- Museon arvokkain kokonaisuus on Suomen ensimmäinen jatkuvakäyntinen kartonkikone, joka käynnistyi 1897 ja pysäytettiin vasta 1978.
- Ainutlaatuiselle Tehtaanmäen alueelle teollisuus- ja asuinrakennuksia ja koulun on suunnitellut Alvar Aalto.
- Historiallisen Anjalan kartanon alueella toimii Nuorisokeskus Ankkapurha, lounasravintola ja viljamakasiiniin rakennettu kesäkahvila. Kesällä kartanossa on opastuksia ja näyttelyitä.
- Alueella voi esimerkiksi viihtyä puistossa, pelata frisbeegolfia tai vuokrata fatbiken.
Kouvolan matkailuoppaat ry:n puheenjohtaja Tarja Peltola-Welin tuntee Ankkapurhan alueen kuin omat taskunsa. Yhdistys herättää paikallista historiaa eloon kävelykierroksilla, joilla pureudutaan esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemaan Tehtaanmäen asuinalueeseen, Anjalan kartanon tarinoihin tai Inkeroisten tehdastyöläisten historiaan.
Peltola-Welin iloitsee siitä, että Ankkapurhaan saapuu yhä enemmän matkailijoita myös Kymenlaakson ulkopuolelta. Alue houkuttelee esimerkiksi Alvar Aalto -faneja ja tehdashistoriasta kiinnostuneita matkailijoita, jotka vierailevat myös Verlassa.
– Ankkapurha on ikään kuin yksi steppi eteenpäin, sillä Verlassa esitellään pahvin tekemistä käsin, kun taas täällä on ollut Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone, Peltola-Welin kuvailee.
Lapsetkin viihtyvät
Tehtaanmäellä on Ankkapurhan teollisuusmuseon lisäksi museotalo Varpunen, missä voi tilauksesta tutustua työväen elämään. Peltola-Welinin mukaan ihmiset usein yllättyvät, kuinka mielenkiintoista nähtävää maksuttomasta teollisuusmuseosta löytyykään.
– Se ei ehkä monen korviin kuulosta kovin kiinnostavalta varsinkaan perheille, mutta kun he tulevat kurkkaamaan, he saattavat viihtyä kaksi tuntia. Viime kesänä eräs isä tuli käymään tyttäriensä kanssa. He olivat museolla todella pitkään, ja lähtiessä pienin tytär, ehkä neljävuotias, kääntyi ja totesi ”tämä oli sitten ihana museo”, Peltola-Welin hymyilee.
Tehtaanmäen asuinalue houkuttelee paikalle arkkitehtuurista kiinnostuneita matkailijoita, jotka bongailevat harrastuksenaan Aallon kohteita.
– Stora Enso omistaa rakennukset, joten sisälle niihin ei välttämättä pääse muutoin kuin mahdollisesti opastetulla kierroksella. Siksi kannattaa kysyä jo etukäteen kierrosten ajankohtia.
Päivä kartanon mailla
Historiallinen Anjalan kartano sijaitsee joen toisella puolella, minne pääsee patosiltaa pitkin. Nykyinen kartanorakennus on peräisin 1700-luvun lopusta tai 1800-luvun alusta.
– Kartanon alueella toimii ympäri vuoden Nuorisokeskus Ankkapurha. Kesällä kartano on avoin kaikille ja siellä on taidenäyttelyitä ja muuta toimintaa.
Peltola-Welin kannustaa nauttimaan kartanonpuiston upeasta miljööstä ja jokimaisemasta.
– Kuka tahansa voi mennä vaikkapa loikoilemaan riippukeinuun ja nauttimaan päivästä! Lähellä on myös supersuosittu frisbeegolfkenttä. Herkkuja löytyy lounasravintolasta ja tunnelmallisesta kesäkahvilasta.
Peltola-Wellin suosittelee varamaan Ankkapurhan visiittiä varten koko päivän. Silloin ehtii rauhassa ihastella vaikkapa Ankkapurhan koskea.
– Känkkärän luontopolku johtaa aivan joen partaalla olevalle laavulle, missä voi viettää ihanan eväshetken makkaraa paistaen.
Uniikkeja tuotteita tehdasmiljöössä
Kulttuurikeskittymä Taideruukki
- Kulttuurikeskittymä Taideruukki sijaitsee vanhassa tehdasmiljöössä Kymin Ruukin alueella Kuusankoskella.
- Taideruukki kokoaa eri alojen toimijat yhden katon alle uniikkiin ja historialliseen miljööseen.
- Taideruukki on avoinna ympäri vuoden ja sieltä löytyy viihtyisä kahvila, kahvipaahtimo, eri alojen kädentaitajia, puoteja ja näyttelyitä. Lisätietoa löytyy VisitKouvolan sivujen kautta.
- Galleria Padossa on esillä Liisi Myllykankaan näyttely 8.6.–27.7. ja Piritta Lautalan näyttely 3.–31.8.
- Taideruukista löytyy tiloja myös esimerkiksi kokouksille ja tapahtumille.
- Tulevan kesän näyttelyt:
- 8.6-27.7. Kesällä kerran: Heidi Heinonen ja Liisi Myllykangas
- 3.-31.8. Maalauksia: Pirita Lautala.
- Pato Klubi:
- 8.6-27.7. Fantastista elämää: Aada Siren, Kiia Huovila, Elli Kaunisto, Iida Rossi, Henna-Mari Saranpää ja Aino Forsström.
- 3.-31.8. Valokuvia
- Galleria Nurkka:
- 8.6-27.7. Ulla Korpela.
- 3.-31.8 Koivisto Rauni - Ryijyjä.
Sini Inkeroinen on yksi Kuusankosken Taideruukin noin 20 yrittäjästä. Inkeroinen tekee keramiikkaa ja huovuttaa sekä opettaa näitä taitoja muille.
– Taideruukki on luovien alojen keskittymä, jonka yrittäjät ovat vuokralla UPM Kiinteistöjen omistamassa kiinteistössä, Inkeroinen selventää.
Tunnelmallisessa Taideruukissa järjestetään tapahtumia ja talvikaudella paljon myös keikkoja. Näyttelyt, kahvila, kahvipaahtimo, käsityöläiset, valokuvaajat ja puodit palvelevat kävijöitä kesällä arkisin kello 11–17 ja viikonloppuisin klo 12–16, paitsi maanantaisin vain kahvila on auki. Lisätietoa löytyy VisitKouvolan sivujen kautta.
Kesällä suurin kävijäkunta ovat matkailijat.
– Paikalliset asukkaat myös tuovat vieraansa mielellään käymään täällä, koska miljöö ja tarjonta ovat uniikkeja.
Punatiilinen tehdaskiinteistö on rakennettu 1800-luvun lopulla, ja sitä on laajennettu 1960-luvulla. Luovien alojen keskittymä alkoi muodostua loppuvuonna 2012, ja Inkeroinen tuli itse mukaan seuraavan vuoden alusta.
– Ensimmäisenä kesänä talossa ei saattanut viikkoon käydä ketään muita kuin perheenjäseniämme ja ystäviämme. Näimme silti, mikä potentiaali paikassa on, ja onneksi muutkin alkoivat huomata sen.
Pitkäjänteinen työ ja markkinointi on tuottanut tulosta, ja paikka on tullut koko ajan suositummaksi.
– Nykyisin ihmiset arvostavat kokemuksia, elämyksiä ja persoonallisia tuotteita. Matkailijoille myös nimenomaan paikalliset tuotteet ovat tärkeitä.
Inkeroinen on huomannut, että monet kävijät yhdistävät Taideruukin vierailun esimerkiksi Tykkimäellä käyntiin. Myös Verlasta ajetaan usein Taideruukkiin.
– Jos haluat nähdä uniikkia miljöötä, yksilöllisiä tuotteita pienyrittäjiltä ja tasokkaita näyttelyitä, niin meiltä niitä löytyy!
