Kotivinkki

Kirjailija Tuomas Kyrö luottaa siivoojaan ja robotti-imuriin – ”Jos asuisin yksin, eläisin varmasti limutölkkien ja käytettyjen suodatinpussien keskellä”

Kirjailija Tuomas Kyrö luottaa siivoojaan ja robotti-imuriin – ”Jos asuisin yksin, eläisin varmasti limutölkkien ja käytettyjen suodatinpussien keskellä”
Kirjailija Tuomas Kyrö herkuttelee pho-keitolla ja karkottaa vaivat hiihtämällä. Paras rentoutumiskeino on kantaa mökkiprojektin rakennusjätettä kuormalavalle. Tässä jutussa hän kertoo, mitkä asiat tekevät elämästä parasta.
Julkaistu: 20.1.2022

Paras paikka kotona

Se on sininen sohva, joka on hallinnut olohuoneitamme viidentoista vuoden ajan viidessä eri asuinpaikassa. Sillä alkaa olla jo sielu. Hankimme sen, kun muutimme Eeva Joenpellon kirjailijakodin stipendiaatiksi 300-neliöiseen taloon. Tarvitsimme ison sohvan. Myöhemmin tuli ongelma, kun muutimme pois, ja tarvittiin iso talo sille sohvalle.

Paras päätös

Kolmikymppisenä tajusin, että istumatyön aiheuttamat selkävammat eivät iän myötä vähene. Aloin harrastaa maasto­hiihtoa ja muita urheilulajeja. Ilo, jonka siitä sain, oli samanlaista kuin pikkupoikana.

Paras tapa siivota

Paras on olla siivoamatta. Jos asuisin yksin, eläisin varmasti limpsa­tölkkien ja käytettyjen suodatinpussien keskellä. Meillä käy siivooja, joka on ammattilainen. ­Uskon myös robotti-imurin välttämättömyyteen. Jos siivoan paljon kesken kirjoitusprosessin, se tarkoittaa, että välttelen kirjoittamista.

Paras tapa rentoutua

Viime vuosina se on ollut mökkiremontti ja uudisrakennuksen rakentaminen. Se on niin toisenlaista kuin normi­työ, joka tarkoittaa kirjoittamista, telkkari­juttuja ja palavereita. On rentouttavaa kantaa rakennusjätettä kuormalavalle, purkaa seinää tai rakentaa sitä.

Paras päivä

Se on tavallinen tiistai, joka alkaa kahvinjuonnilla, jatkuu työnteolla ja kat­keaa ulkoiluun. Ja sisältää ruokailun perheen kanssa. Illalla voisi olla vielä tennis- tai korisvuoro. Tiistaita halveksutaan aivan turhaan. Olen arki-­ihminen, en juhlaihminen.

Paras valinta

Pääsin 23-vuotiaana opiskelemaan teatteritiedettä Helsingin yliopistoon. Pian totesin, että minulla ei ole minkäänlaista motivaatiota analysoida näytelmiä. Se oli noloa, en kertonut siitä kenellekään. Valitsin kirjoittamisen. Kirjoitin aluksi Kelan ja sosiaalitoimiston maksamilla pennosilla, voin sen nyt tunnustaa.

Paras...

Ruoka: Pho-keitto

Juoma: Suomalainen lager-olut

Tuoksu: Puun

Matkakohde: Islanti

Kulkupeli: Polkupyörä

Kännykkäsovellus: Whatsapp

Keittiöväline: Terävä lihaveitsi

TV-ohjelma: Puoli yhdeksän uutiset

Vaate: Toppahousut

Kosmetiikkatuote: Hammastahna

Musiikki: Iron Maiden

Biisi: Hallowed Be Thy Name

Artisti: Johnny Cash

Ravintola: Kolme Kruunua

Herkku: Kismet

Jälkiruoka: Mokkapala

Radiokanava: Ylen Ykkönen

Arkiruoka: Uunilohi

Aamupala: Kaksi kuppia kahvia

Kasvi: Basilika

Jäätelö: Vaniljapuikko

Iltarutiini: Tv:n katselu

Tuomas Kyrön romaani Vasara ja käytettyjä nauloja, Mielensäpahoittaja ilmestyi syksyllä.

Kommentoi »