Konmaritus, hygge... tuorein sisustusvillitys on tässä: tuoksut! Mitä tuoksubuumi kertoo ajastamme?
Sisustus
Konmaritus, hygge... tuorein sisustusvillitys on tässä: tuoksut! Mitä tuoksubuumi kertoo ajastamme?
Koti tuoksuu erilaiselta kuin ennen. Hyvästi lattiavahan ja puhdistusaineiden aromit, tervetuloa huonetuoksu-unelmat. Aromadiffuuseritkin ovat rantautuneet suomalaiskoteihin.
Julkaistu 13.8.2020
Avotakka

Puolukkametsä, merituuli, koivunlehti, kesäyö… Aistilliset ja raikkaat tuoksut ovat vallanneet kotimme, joita vielä muutama vuosikymmen sitten säväyttivät lähinnä kastikkeen tuoksu keittiössä, kylpyhuoneen wc-raikastimet tai vaatekaappien laventelipussit.

Paljon on muuttunut, muutenkin. Sisustuksen muodit ovat vaihdelleet siitä asti, kun sukupolvien asuttamista perinteikkäistä maalaiskodeista siirryttiin kaupunkikerrostaloihin. Varsinainen sisustusbuumi on jyllännyt parikymmentä vuotta, ja sen tuorein trendi on vastuullisuus.

Siitäkö johtunee, että tavaran hamstraamisen sijaan keskitymme nyt aineettomien ja henkisten arvojen vaalimiseen ja yleisen hyvinvoinnin maksimointiin? Koko kodin sisustuksen uusiminen kerralla tuntuu auttamattoman vanhanaikaiselta. Kun hankimme uutta, sen on soitettava samassa orkesterissa entisen kanssa.

Viime vuosina sisustajan muotisanoja ovat olleet etenkin konmaritus ja hygge. Tuorein villitys on tuoksut.

Jokaisella itseään kunnioittavalla sisustusyrityksellä – ulkomaisista kotimaisiin Luhta Homeen, Haviin ja Annoon – on valikoimissaan tuoksuja, muodossa tai toisessa. On huonetuoksuja, tuoksukynttilöitä ja aromadiffuusereita eli eteeristen öljyjen haihduttamiseen tarkoitettuja tuoksusumuttimia.

Laatutietoiset valittavat saavansa halvoista ja heikkolaatuisista vain päänsärkyä.

Tuoksukynttilöitä on jo pitkään annettu lahjoiksi ja hankittu kotia sulostuttamaan. Mutta on kynttilöitä ja kynttilöitä. Laatutietoiset valittavat saavansa halvoista ja heikkolaatuisista vain päänsärkyä.

Kalliista tuoksukynttilöistä on tullut jopa eräänlaisia statussymboleja. Jos olohuoneen pöydällä on esimerkiksi Tom Dixonin tuoksukynttilä, kyläilijä saattaa toki aistia, että kuparinvärisessä kuoressa palava ”London-tuoksukynttilä tuo mieleen punaiset tiilet, Lontoon puistot krookuksineen ja suolaisen Thames-joen tuoksun” tai että hopeanvärinen ”Royalty on muisto teehetkistä, skonssista, mansikkahillosta ja kotimatkasta vuoden -52 Bentleyllä”.

Ehkä hän kuitenkin huomaa, että ihan halvalla näitä tunnelmia ei luoda. Moinen kynttilä maksaa 80 euroa.

Viime vuonna 190 vuotta täyttänyt, Viipurista Riihimäelle siirtynyt Havi painii astetta kevyemmässä hinta–laatu-sarjassa, mutta ei senkään tuotteitaan tarvitse hävetä. Luksuksen hento kosketus on läsnä Havi’s-tuotemerkillä valmistettavissa tunnelmanluojissa, kuten aaloe veran tai sitruunansukuisen bergamotin tuoksua levittävissä kauniissa kynttilöissä.

Huonetuoksut toimivat ilman tulta. Idea on yksinkertainen: parfyymia lasipullossa ja muutama puutikku, jotka asetellaan pystyyn pulloon. Ne levittävät tuoksun huoneeseen. Mitä useampi tikku, sitä voimakkaampi tuoksu.

Tuoksuja riittää oliivinkukasta kiiviin ja aprikoosiin, sitruunasta rosmariiniin, ylang ylangista vetiveriin ja seetripuuhun. Eksoottisten tuoksujen lisäksi raikkaimmat trendit suosivat vuosikymmeniä unohduksissa olleita kotoisia lähituoksuja.

Osmia on kotimainen yritys, jonka perustaja Eero Vänttinen syntyi Porissa 1950-luvun lopulla. Poika viihtyi metsissä ja niityillä, keräili kasveja, tutki niiden tuoksuja ja ominaisuuksia sekä opetteli latinankielisiä nimiä. Tie vei opiskelemaan kemiaa Turun yliopistossa, ja jo silloin alkoi ensimmäisten omien tuoksujen kehittely. Eero tallensi kehittelemänsä sauna-aromit pieniin pulloihin, teki niihin kauniit etiketit ja polki Turun torille myymään pyörän tarakalle pakattuja tuotteitaan. Aidoilta tuntuvat löylytuoksut saivat heti hyvän vastaanoton.

Opinnot jatkuivat kemian tohtoriksi asti, mutta akateemisen uran sijaan tuore tohtori valitsi itse tekemisen, käsityöläisyyden. Osmian varhaiset tuoksut koivunlehti ja kielo ovat yhä suosittuja. Opiskelijakämpän vaatehuoneessa alkanut tuotanto siirtyi Littoisten vanhan verkatehtaan ja tuusulalaisen tiilinavetan kautta Helsingin Herttoniemeen vuonna 2017.

Nykyään Osmian valikoimissa on lähes 150 tuotetta, kuten saippuoita, sampoita, tuoksukynttilöitä, löylytuoksuja ja tuoksuöljyjä, ja nelisenkymmentä itse kehitettyä tuoksua: koteihin katajaa, mäntymetsää, villiruusua, rahkasammalta, vihreää teetä…

Kasveista tislattuja eteerisiä öljyjä on käytetty tuhansia vuosia erilaisiin hoitoihin. Käsite aromaterapia on kaikille tuttu.

Nyt aromadiffuuserit eli ultraääniaaltojen avulla hienojakoista, kosteuttavaa höyryä tuottavat laitteet on tuotu koteihin. Diffuuserin voi täyttää myös pelkällä vedellä, jolloin se vain kosteuttaa huoneilmaa ja vähentää pölyn leviämistä. Pari tippaa vaikkapa eteeristä appelsiini- tai eukalyptusöljyä rentouttaa tai piristää. Näin diffuuseri luo ympäristöönsä hyvän olon tunnetta ja voi vaikkapa helpottaa nukahtamista ja parantaa unen laatua.

Parhaimmillaan diffuuseri on myös hyvin muotoiltu, kaunis esine, jonka kelpaa nostaa kodin koriste-esineiden rinnalle. Itse asiassa laitteen juuret ovat toissavuosisadalla. Ranskalainen apteekkari Maurice Berger patentoi katalyyttiteknologiaan perustuvan, huoneilmaa raikastavan systeemin jo vuonna 1898. Tuolloin sitä käytettiin sairaaloiden vuodeosastoilla. 1930-luvulta lähtien tätä Lampe Berger -nimellä kulkevaa ilmanraikastinta on saanut myös tuoksuilla varustettuna.

Maison Berger on yhä voimissaan. Sen ”ilmanpuhdistuslamppujen” klassinen muotoilu sopii erityisesti traditionaalista tyyliä arvostavien koteihin. Tuoksuja luovat nykyään Ranskan johtavat nenät, muun muassa muotitalo Lolita Lempickan parfymööri.

Japanilainen Muji avasi viime vuoden lopulla Euroopan suurimman myymälänsä Helsingissä. Moni testaaja ja bloggari vannoo erityisesti konstailemattoman yksinkertaista muotoilua suosivan Mujin aromadiffuuserin nimeen.

Näin kirjoittaa Ida’s Cosy Corner -blogi:

”Mujin diffuuserissa minua miellytti laitteen kaunis ja simppeli ulkonäkö. Olin myös kuullut hyviä käyttökokemuksia tutuiltani – laite on kestänyt käytössä vuosia. Olen ollut todella tyytyväinen diffuuseriini. Se pulputtaa iloisesti olohuoneessamme lähes päivittäin. Siitä on tullut tärkeä osa jooga- ja rentoutumishetkiäni, sillä pehmeän höyryn katselu ja nuuhkiminen rauhoittavat ihanasti.

Laitan usein diffuuserin päälle kun meillä on vieraita, ja kaikki aina ihastelevat sitä kilpaa. Äitinikin tahtoi oman, joten hankin sellaisen hänelle joululahjaksi.”

Eteerisistä öljyistä bloggari Ida suosittaa kotimaisia Frantsilan yrttitilan tuotteita, jotka ovat sataprosenttisesti luonnollista alkuperää. Hän huomauttaa, että markkinoilla liikkuu myös epämääräisiä huonetuoksuja, joissa on käytetty synteettisiä täyteaineita.

Idan blogiteksti heijastaa osuvasti aikaa, jota elämme. Siitä näkyy, miten tuoksu linkittyy tietynlaiseen elämäntyyliin, on osa elämää ja sisustusta. Tuoksuttimia hypetetään ja ne ovat puheenaiheita, joita vertaillaan ja joista vaihdellaan mielipiteitä.

Sellaisetkin, jotka ovat aiemmin vierastaneet ylimääräisiä tuoksuja ja raikastaneet kodin ilmaa avaamalla ikkunan tai asettamalla omenalohkoja sievälle vadille hajuja imemään, ovat hurahtamassa huonetuoksuihin sitä mukaa, kun ne ovat kehittyneet entistä luonnollisemmiksi, vähemmän synteettisiksi.

Muodin, muotoilun ja elämäntyylien parissa työskentelevä yrittäjä Sara Karlsson on kirjoittanut kirjan Asioita, jotka luovat kodin. Siinä ja muissakin yhteyksissä hän on pohdiskellut paitsi sisustamisen henkisiä puolia myös tuoksujen merkitystä kodin tunnelmassa.

– Tutkitusti tuoksut vaikuttavat meihin, kiinnittipä niihin huomiota tai ei, Sara Karlsson sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä tunnemuistot. Jonkin tuoksun kautta voi tulla vahva nostalginen muistuma jostakin elämässä koetusta, ennen kuin aivot edes tajuavat miksi.

– Näin meidät ihmiset on rakennettu. Ajattelen, että myönteisten muistojen herättäminen on tarkoituksenmukaista, aivan samoin kuin se, että jokin haju voi olla vaaran merkki. Voimme haistaa, onko maito hapantunut tai ruoka pilaantunut. Nenän kautta saatu tieto on liittynyt alkuaikoina selviytymiseemme.

"Kymmenen vuotta sitten olisin varmaan sanonut, että inhoan suitsukkeita, varsinkin jos ne ovat liian voimakkaita."

Sara Karlssonilla on tapana saunan jälkeen panna palamaan japanilainen suitsuke. Se viimeistelee hyvän olon tunteen.

– Se on kylläkin aika epäsuitsukemainen tuoksu, aromaattinen mutta mieto. Kymmenen vuotta sitten olisin varmaan sanonut, että inhoan suitsukkeita, varsinkin jos ne ovat liian voimakkaita.

Hän lisää, että me olemme Suomessa tottuneet puhtaaseen ilmaan ja raikkaisiin tuoksuihin. Saran omat lempituoksut liittyvät vuodenkiertoon.

– Syreenit ovat alkukesällä parasta maailmassa, ja marras-joulukuussa mausteiset ja lämpimät tuoksut sopivat hetkeen. Suolainen meri, metsä, sade, sauna, savu… Lempituoksuja on loputtomasti.

Hänen näkemyksensä on, että huonetuoksujen maailmanvalloitus on linjassa hyvinvointitrendin kanssa. Markkina vastaa kysyntään.

– Muodin kuluttaminen on hiipunut, ja kodin on arvo korostunut. Tuoksuilmiö liittyy suoraan siihen.

Sara kertoo Tukholmassa sijaitsevasta lempihotellistaan, joka ei ole millään lailla pramea vaan pikemmin kotoisan viihtyisä, vaikka onkin viiden tähden hotelli.

– Nykyään luksus on jotain, joka ei näytä luksukselta. Hotellin nimi on Ett Hem. Ja heillä on oma tuoksu. Se ei ole voimakas mutta selvästi tunnistettava kyllä. Täydellisesti nykytrendin mukainen.

Kommentoi »