Kotivinkki

Tunnista rahankäyttöpersoonallisuutesi ja lue, miten saat tuhlaamisen kuriin

Tunnista rahankäyttöpersoonallisuutesi ja lue, miten saat tuhlaamisen kuriin

Eurot hupenevat jatkuvasti sinne tänne, eikä mitään jää käteen. Kuulostaako tutulta? Tunnista rahapersoonallisuutesi, niin säästöjä on jatkossa helpompi kartuttaa. Talousvalmentaja Jenni Selosmaa antaa vinkit, miten erilaiset tuhlaustavat saa kuriin.
Teksti Heidi Kalmari
Kuvat iStock
Mainos

Tarjoushaukka

Olet metsästäjä, ja näet tarjouksen voittona tai saaliina. Alennusmyynneissä kiertäminen tuo sinulle jännitystä elämään, ja nautit, kun löydät jonkin tuotteen uskomattoman halvalla. Monesti kuitenkin huomaat, ettei sinulla ole itse ostokselle mitään tarvetta, vaan ostit taas kun kerran halvalla sait. Kotona huomaat, että vastaavia ostoksia on kertynyt jo aikamoinen määrä. Ja jos rupeaisit laskemaan niihin käytetyn summan, huomaisit, että se peittoaisi saamasi alennukset heittämällä. Oletko sittenkin lähtenyt alen­nus­peliin vain sen tuoman jännityksen lumoissa?

Ratkaisu: Sinä olet luontainen hankkija, ja voisit olla töissä ostotoiminnoista vastaavana. Homman toinen puoli on kuitenkin edullisesti sisäänostetun tavaran ulosmyynti. Joten ryhdy kauppaamaan ostoksiasi netissä tai järjestä tuttaviesi kesken kutsuja, joissa on tarjolla jotain ihan muuta kuin tupper­warea. Brändää itsesi huippuostajaksi ja ota vastaan ostotoimeksiantoja ihmisiltä, joilla ei itsellään ole aikaa metsästää.

Keräilijä

Onko sinulla hieno kokoelma jotain aivan ihanaa? Ara­bian astioita, kenkiä, laukkuja, antiikkia, koriste-esineitä tai vaikkapa kynsilakkoja? Nautit siitä, että olet keräilemäsi aihepiirin asiantuntija. Saat kokoelmastasi autuaan tunteen, mutta samalla sinulla on jo pakkomielle laajentaa sitä jatkuvasti. Halu ei vähene, vaikka kokoelma valtaa jatkuvasti enemmän tilaa kodistasi. Meneekö kokoelman laajentaminen jo muiden tarpeiden edelle?
 
Ratkaisu: Keräilijänä haluat omistaa mahdollisimman paljon jotain tiettyä, usein kapea-alaista teemaa. Olet kuin museonpitäjä, joka tähtää täydelliseen kokoelmaan. Mitä jos alkaisit järjestää näyttelyjä? Perusta oma nettisivu, jossa esittelet ko­koel­maasi kuvina, ja katso, mitä tapahtuu. Kirjoita sivulle myös tavaroiden kiinnostavimpia tarinoita. Ainakin saatat löytää saman­henkisiä ystäviä!

Pakkoshoppaaja

Masentaa, harmittaa, tylsistyttää. Sitähän voisi lähteä shoppailemaan, jos sitten tulisi parempi mieli. Pakkoshoppaaja ostaa laannuttaakseen mielipahaa. Kun otat esiin luottokortin, saat tunteita hyvinvoinnista, jänni­tyksestä ja voiman ja kontrollin tunteesta. Kun pääset kotiin, tunteet muuttuvat ahdistukseksi ja sekavuudeksi. Ostoksilla käymisen jälkeen on ennemmin pettynyt ja syyllinen olo.
Ratkaisu: Kun seuraavan kerran haluat saada paremman mielen, tee jotain oikeasti hyvää. Jätä rahat kotiin ja käy kävelyllä. Tarvitset jotain mielekästä tekemistä ja yhteyksiä uusiin ihmisiin. Etsi Facebookista alueesi kirpputoriryhmä ja myy siellä muutama pakkoshoppaamasi tavara. Tarjoa niitä ilmaiseksi tai pienellä hinnalla. Kun tapaat ihmisiä, jotka tulevat hakemaan tavaraa, kysele samalla alueen harrastusmahdollisuuksista, liikuntaryhmistä ja vapaaehtoistoiminnasta.

Imagokuluttaja

Ovatko ulkonäkö ja tyyli sinulle tärkeitä? Haluat pukeutua hyvin ja tyylikkäästi. Tykkäät myös, että kotisi on vimpan päälle, ja ravintolassa on mukava tarjota kierros koko kaveriporukalle. Hienot vaatteet, komea auto, hulppeat lomamatkat ja kaunis koti saavat sinut tuntemaan itsesi vahvaksi. Mutta onko sinulla kaikkeen tähän oikeasti varaa?
Ratkaisu: Tämä on monen isotuloisen haaste. Mikäs siinä, jos imagokuluttamiseen on varaa, eli pystyt maksamaan autosi ja muut arvoaan menettävät tavarat saman tien etkä kuukausimaksuilla. Mitä jos satsaisit myös tulevaisuuteen? Laita rahaa jemmaan ja tee sijoituksia, joiden arvo säilyy. Sijoita ihailemiesi luksustuotteiden valmistajien osakkeisiin, jolloin omistat sitä yritystä, joka lempituotteitasi valmistaa. Muista kuitenkin hajautus, eli sijoita myös muihin osakkeisiin tai osakeindeksiin.

Läheisriippuvainen lahjanantaja

Toisen ilostuttaminen on ihanaa ja epäitsekästä, vai mitä? Lahjan antaminen on iloista ja viatonta, kunhan se on pyyteetöntä. Asiat synkkenevät, kun lahjanantajan motiivit muuttuvat itsek­käiksi. Läheisriippuvainen lahjanantaja hakee ostoksillaan huomiota, hyväksyntää, ystä­vyyttä tai rakkautta. Monesti lahjanantaja odottaa, että saaja käyttäytyy lahjan myötä antajan toivomalla tavalla tai antaa vastalahjan. Epäitsekäs antaminen käy kuitenkin kukkaron päälle ja on henkisesti raskasta. Et kai vain halua lahjoillasi sittenkin manipuloida ja kontrolloida?

Ratkaisu: Olet oikeasti hyväntahtoinen, mutta saatat kärsiä huonosta itsetunnosta. Ihmiset osoittavat huomiota toisilleen eri tavoilla. Lahja on lahja vain silloin, kun sitä vastaan ei odota vastalahjaa. Muussa tapauksessa kyseessä on kaupankäynti. Lahjan vastaanottaja tuntee kyllä, kummasta on kysymys. Anna lahja vain niille, kenelle oikeasti haluat lahjan antaa. Ja jos vastalahjan sijaan oikeasti haluaisitkin hyväksyntää ja rakkautta, kokeile antaa lahjasi hyväksynnän ja rakkauden muodossa.

Buliminen tuhlaaja

Polttelevatko rahat taskussasi? Jos saat jostain ylimääräistä, sinulle tulee tunne, että niistä pitää päästä nopeasti eroon. Buliminen tuhlaus saattaa ilmetä juuri ennen palkkapäivää, kun huomaat, että tililläsi on vielä jäljellä rahaa. Jos buliminen tuhlaaja saa isomman potin, vaikkapa perinnön, hän haluaa kuluttaa sen johonkin heti. Sitten voi palata takaisin normaalielämään. Buliminen tuhlari ei osaa säästää, koska ei usko voivansa elää ylimääräisen rahan kanssa. Tuhlaaminen kuitenkin harmittaa ja kaduttaa, ja tuhlari pettyy itseensä.

Ratkaisu: Pelkäätkö, että joku vie rahasi, jos et heti käytä niitä? Ajatteletko, ettet ansaitse niitä? Oli miten oli, pakonomaiseen tuhlaukseen tarvitaan tiukat rajat. Ratkaisu on avata säästötili, jonne ohjaat automaattisesti osan tienesteistäsi joka kuukausi ja josta et voi tehdä nostoja. Tee päätös, että maksat ensin itsellesi tämän ”tuhlaamattomuuspalkkion”, jonka saat käyttää vasta tulevaisuudessa. Loput rahat voit kuluttaa, mutta siinä järjestyksessä, että ensin asuminen, ruoka ja laskut. Jos saat isomman rahalahjan, kannattaa tehdä sijoitus- ja käyttövarasuunnitelma ammattilaisen kanssa.

Tausta: Paljon velkaa, vähän säästöjä

Voiko olla totta? Me suomalaiset saamme keskimäärin säästöön vain 10 senttiä sataa euroa kohden. Säästämisaste lasketaan käytettävissä olevista tuloista, eli verojen ja sivukulujen jälkeen. Eli jos vuodessa palkasta verojen ja sivukulujen jälkeen jää käteen esimerkiksi 20 000 euroa, säästöön on jäänyt koko vuodessa vain 20 euroa. Velkaa meillä sen sijaan on paljon. Asuntolainat ovat suuria ja pikavipit suosittuja.

Velaksi eläminen rassaa mieltä. Jos jokainen saisi pikkuisen enemmän säästöön, olo olisi huojentuneempi ja arki helpompaa. Mutta miten se onnistuisi? Moni meistä elää jatkuvasti sellaista arkea, että rahaa menee oikealle ja vasemmalle sellaista vauhtia, ettei perässä pysy.

Talousvalmentaja Jenni Selosmaa selvittää uudessa kirjassaan Kukkaron kuningatar talouden perusteita tavallisille ihmisille, etenkin naisille. Yksi konsti on tunnistaa oma rahapersoonallisuus. Eli miksi ja millä tavalla rahankäyttösi tuppaa lähtemään lapasesta. Miksi ja miten törsäät, silloin kun törsäät? Selosmaa on jakanut rahankäyttäjät karkeasti kuuteen tyyppiin: imagokuluttajiin, tarjoushaukkoihin, keräilijöihin, pakkoshoppaajiin, läheisriip­puvaisiin lahjanantajiin sekä bulimisiin tuhlaajiin.

Rahankäyttöpersoonallisuudet ovat liioiteltuja ääriesimerkkejä, ja harva meistä on täydellisesti mikään näistä. Piirteitä voi kuitenkin löytyä lähes meiltä jokaiselta. Kun tunnistaa omat kulutustapansa, on helpompi päästä rahahuolissa eteenpäin.
– Tosiasioiden myöntäminen on hurja ja kurja asia, mutta samalla erittäin hyvä, koska se on askel eteenpäin. Silloin ollaan lähempänä sitä, että ongelman voi ratkaista, Selosmaa sanoo.

Julkaistu: 22.2.2017
Katso myös nämä