Myyrän ja hiiren jäljet lumessa
Jäljet vasemmalla: Vesimyyrä
Vesimyyrä voi aiheuttaa paljon tuhoja puutarhassa ja taimistossa. Se varastoi esimerkiksi suuria määriä perunoita ja juureksia kätköihinsä. Lisäksi se kaivaa juuri maan pinnan alle käytäviä, jotka näkyvät ”multamakkaroina” keväällä. Yleensä se ravaa, raviaskeleen pituus on vajaat 20 senttimetriä. Se kulkee vastahakoisesti syvässä lumessa, jolloin se loikkii.
Jäljet keskellä: Metsähiiri
Metsähiiri tulee syksyisin ja talvisin rakennuksiin ja voi sotkea paikkoja ja tehdä käytäviä eristeisiin. Se on hyvä kiipeilijä ja voi asua talvella linnunpöntöissä. Sen takajalat ovat pitkäraajaiset ja voimakkaat, joten se loikkaa. Rauhallinen loikka-askel on noin 10 senttimetriä pitkä, pakoloikassa se tekee lähes metrin pituisia hyppyjä. Pitkulainen häntä jättää selvän viirun hankeen.
Jäljet oikealla: Peltomyyrä
Peltomyyrä vahingoittaa puita ja pensaita, varsinkin myyrävuosina. Se syö lumen alla olevien puiden kuorta. Se liikkuu pääasiassa kaivamissaan käytävissä ja maan pinnalla muutaman kymmenen metrin alueella. Lumen sulettua peltomyyrän oleskelu paljastuu heinäkäytävistä ja talvipesästä.
Metsämyyrä
Metsämyyrä on hyvä kiipeilijä ja voi syödä taimien silmuja talvella. Se levittää ihmisiin myyräkuumetta ulkorakennuksissa. Lumella sen etenemistapoja ovat käynti, ravi ja loikka. Lyhyt häntä ei yleensä laahaa maassa. Loikan pituus jää useimmiten alle 20 senttimetriin.
Hirven jäljet lumessa
Hirvi askeltaa niin ison jäljen, ettei tekijästä voi erehtyä. Se etenee käyden, lähes parimetrisin askelin. Korkeassa lumessa askelpituus lyhenee. Hirven ravatessa askel voi olla jopa yli kolme metriä. Hirven etujalan sorkan jäljen pituus on 12–16 cm.
Jäniksen jäljet lumessa
Metsäjänis voi vahingoittaa pihapuita ja pensaita talven aikana. Se suosii haapoja ja pajuja, mutta myös koivu ja muut lehtivesat kelpaavat. Rauhallisen loikan askelpituus on noin 40 senttimetriä, pakoloikassa askelpituus voi lähennellä jopa neljää metriä. Etujalan jäljen pituus on 5–6 cm ja takajalan 7–9 cm.
Ketun jäljet lumessa
Kettu liikkuu myös kaupungeissa. Se voi levittää kapia koiriin ja sitä kautta myös ihmisiin. Kettu liikkuu askeltaen vain ollessaan utelias tai tarkkaileva. Rauhallisen ravin askelpituus on 60 senttimetriä, vauhdikkaammassa menossa jopa kaksinkertainen. Ketun etujalan jäljen pituus on 5,5–7 cm ja takajalan 5–6 cm.
Peuran jäljet lumessa
Valkohäntäpeura voi satunnaisesti vierailla puutarhoissa mutta ei ole yleensä paha tuholainen. Se etenee käyden noin metrin mittaisin askelin. Valkohäntäpeuran ravi on nopeaa, mutta se pakenee korkein ja jopa nelimetrisin loikin. Etujalan jäljen pituus on 7–12 cm.
Oravan jäljet lumessa
Orava tekee joskus pesiä rakennuksiin. Niiden määrä myötäilee kuusen siemensatoa, huippu- ja pohjavuosien ero voi olla monikymmenkertainen. Se syö käpyjä, pähkinöitä, marjoja, siemeniä ja vihreitä kasvinosia kuten kuusen silmuja. Se liikkuu hyppien, loikan pituus on 40–80 senttimetriä. Oravan etujalan jäljen pituus on 3–4 cm ja takajalan 5–6 cm.
Rotan jäljet lumessa
Rotta ei ole puutarhatuholainen mutta voi vahingoittaa rakenteita ja eristeitä. Lintujen runsas talviruokinta voi houkutella rottia ja hiiriä. Rotta on hyvä kiipeämään, mutta se uppoaa reilusti pehmeään lumeen. Se etenee käyden tai loikkien, pitkä häntä piirtää laahausjäljen lumeen.
Lähteet: Marcus Wikman: Lumijälkiopas (2005) ja Eläinmuseon intendentti Veikko Haukisalmi