Kotivinkki

Tunnetko tuskaa valintojen edessä? Näin opit tekemään hyviä valintoja, oli kyseessä sitten ura tai ihmissuhteet

Tunnetko tuskaa valintojen edessä? Näin opit tekemään hyviä valintoja, oli kyseessä sitten ura tai ihmissuhteet

Elämä on yhtä päätöksentekoa. Risteyskohtien tuskaa voi helpottaa unelmoimalla ja selvittämällä omat arvonsa.
Teksti Heidi Kalmari
Kuvat Mostphotos
Mainos

Oletteko kuulleet jutun siitä, kuinka Barack Obama on suunnitteli presidentin hommien jälkeen perustavansa t-paitakaupan? Siellä myytäisiin vain yhtä väriä, valkoista, ja yhtä kokoa, mediumia. Haave perustuu sille, että sen enempää päätöksiä ei tarvitsisi tehdä.

Tämän tunteen tunnistaa moni. Ei tarvitse olla edes Amerikan presidentti tietääkseen, miten paljon me jokainen käymme päivittäin läpi valintoja – ja niihin liittyviä päätöksiä. Se voi olla välillä tolkuttoman tuskaista. Miten hitossa pitäisi aina tietää, mitä maitoa ostaa tai ostaako ollenkaan? Hakeako uutta työtä? Kannattaisiko vaihtaa asuntoa?

– Valintojen tekeminen toistuu ihmisen elämässä monta kertaa, oli sitten 15- tai 55-vuotias. Valintojen kirjo on myös kasvanut jatkuvasti. Runsautta tulee koko ajan niin paljon, että se sekoittaa helposti pään, sanoo motivaatiovalmentaja Marjaana Herlevi.

Herlevi on kirjoittanut yhdessä Leena Ståhlbergin kanssa kirjan Omannäköinen elämä – näin teet hyviä valintoja. Aiemmin opinto-ohjaajina työskennelleet Ståhlberg ja Herlevi pistivät hynttyyt yhteen vajaat kaksi vuotta sitten. He näkivät, että valmentavalle ohjaukselle oli yhä suurempi kysyntä. Niinpä he valmentavat valinnoissa paitsi oppilaitosten ja yritysten väkeä myös tavallisia ihmisiä.

– Kun elämä junnaa paikallaan, me voimme antaa sysäyksen eteenpäin. Valintojen edessä tuntuu turvallisemmalta, kun joku muu on tilanteessa mukana. Valmentajan tehtävänä on luoda rauhallinen tila ja vakuuttaa, että ihan varmasti me löydämme tähän hyvän ratkaisun, Herlevi pohtii.

Elämänkriisit vaikeuttavat valintoja

Tuska valintojen vaikeudesta voi ahdistaa etenkin, jos elämä on mennyt väärille raiteille ja hallinnan tunne hiipunut. Esimerkiksi pitkään työttömänä ollut voi olla niin lannistunut, ettei saa aikaiseksi enää juuri mitään. Pienikin valintatilanne tuntuu jättimäiseltä.

Apaattiseen tilaan, oli työtön tai ei, auttavat kuitenkin erilaiset niksit. Herlevin ja Ståhlbergin kirjassa niitä on paljon. Yksi sellainen on 20 sekunnin harjoitus. Sillä tarkoitetaan, että jonkin valintatilanteen edistämiseen raivataan edes 20 sekuntia aikaa. Samalla otetaan vastuu itsestä, edes sen pienen hetken verran.

– Tärkeintä on, että tekee jotain asian edistämiseksi. Laittaa vaikka kalenteriin aiheeseen liittyvän merkinnän tai ottaa asiasta vähän selvää, Ståhlberg vinkkaa. Hyvä askel alkuun on myös hyödyntää ympärillä olevia ihmisiä: alkaa jutella omasta tilanteestaan muille ja kysyä mielipidettä. Tai listata paperille taulukkoon asioita, joita haluaa ja joita ei halua.

Omien arvojen tunnistaminen helpottaa

Herlevi ja Ståhlberg kertovat, että yleensä heidän valmennuksensa alkaa sillä, että lähdetään kartoittamaan ihmisen omaa onnenpyörää eli elämän kaikkia osa-alueita. Silloin varmistetaan, mihin valmennusapua oikeastaan tarvitaan. Joskus olennaisin kysymys ei nimittäin olekaan se, mihin asiakas tuli apua hakemaan.

– Saatan sanoa valmennuksessa, että nyt kuulen muitakin seikkoja elämässäsi, pohditaanpa niitä, Herlevi sanoo.

Ongelmien taustalla voi olla esimerkiksi se, ettei oma ajankäyttö ole hallinnassa. Perhe saattaa olla todella tärkeä asia, mutta sille ei löydy silti riittävästi aikaa. Silloin avuksi voi olla arvotehtävän tekeminen. Siinä ihminen poimii sanalistasta sanoja, jotka kuvaavat itselle tärkeitä asioita. Lopulta listaa karsitaan, kunnes jäljellä on viisi tärkeintä.

– Jos vaikka terveys on tärkeä asia, niin miten se on toteutunut käytännössä? Onko nukuttu ja syöty riittävästi vai menty taas yksi päivä energiapatukoilla? valmentajat pohtivat.

Omien arvojen lisäksi on hyvä tarkistaa myös perheen arvot: ovatko ne sopusoinnussa keskenään, vai onko perheessä iso arvoristiriita? Haluttaisiin vaikka olla yhdessä liikunnallisia mutta tehdäänkin vain töitä.

– Kannattaakin välillä pitää arvopäiviä ja tarkistaa, että eletäänkö meillä oikeasti omien arvojemme mukaisesti.

Tärkeää on myös muistaa kannustava puhe. Valintojen edessä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten puhuu itselleen. Soimaatko itseäsi aina epäonnistumisen jälkeen? Pidätkö huonon valinnan jälkeen itseäsi luuserina, joka ei koskaan pysty mihinkään? Herlevi ja Ståhlberg muistuttavat, että aivoille riittää 90 sekuntia pettymyksen tunteen käsittelyyn. Kaikki sen jälkeen tapahtuva murehtiminen, huolehtiminen, syyttäminen ja syyllistäminen on turhaa.

Mitä nopeammin pääset pettymysten jälkeen uudestaan vauhtiin, sitä positiivisemmaksi olosi muuttuu. Silloin myös valintoja on entistä helpompi tehdä.

Viisi askelta parempiin päätöksiin

1. UNELMOI

Luuletko, että tämä on helppo nakki? Ei se ole. Joidenkin arvioiden mukaan vain viisi prosenttia maailman väestöstä osaa unelmoida, ja loput vain haahuilevat. Unelmointi on taito, jota tulee harjoitella.

Raivaa unelmoinnille aikaa siinä missä harrastuksille ja kotitöillekin. Ota vastuu omasta unelmoinnistasi, äläkä murehdi unelmiesi niukkuutta tai epämääräiseltä näyttävää tulevaisuuttasi. Valitse ennemmin ajatus, että jotain jännittävää on varmasti tulossa. Onpa mielenkiintoista nähdä, milloin se tapahtuu! Muista myös, että joskus unelmien löytymiseen voi mennä aikaa. Ole kärsivällinen.

2. SELVITÄ OMAT ARVOSI

Kun mietit tulevaisuuttasi, olennaisinta on pohtia, mitkä asiat ovat sinulle tärkeimpiä. Silloin selvität omat arvosi. Kun ne tunnistaa, on helpompi tehdä päivittäisiä valintoja ja samalla myös suuria päätöksiä. Kun elää arvojaan kunnioittaen, on helpompi olla onnellinen.

Arvoja on syytä heijastella myös ajankäyttöön. Jos perhe on korkealla listallasi, vietätkö sen parissa riittävästi aikaa? Jos sinulle on tärkeää toisista huolehtiminen ja auttaminen, pääsetkö toteuttamaan sitä työssäsi?

Kun arvosi ja toimintasi ovat sopusoinnussa, olet tyytyväinen ja valintojen tekeminen helpottuu. Kirjoita arvosi vaikkapa paperille tai huoneentauluksi ja aseta sellaiseen paikkaan, josta näet ne päivittäin. Näin ne muistuttavat jatkuvasti sinulle tärkeistä asioista.

3. VAHVISTA VAHVUUKSIASI

Valintojen edessä on hyvä tulla tietoiseksi omista vahvuuksistaan. Millaista osaamista sinulle on kertynyt erilaisissa rooleissa toimiessasi? Vahvuuksien pohtiminen kannattaa minkä ikäisenä tahansa. Oman osaamisen tunnistaminen ei kuitenkaan ole päivänselvä asia, vaan sitäkin voi olla syytä harjoitella. Lähde liikkeelle erilaisista arkielämän tilanteista ja pohdi niitä positiivisen kautta. Missä tilanteissa olet onnistunut? Missä olet aina ollut hyvä? Mistä olet saanut tunnustusta? Listaa asiat paperille, niin muistat ne jatkossa paremmin.

Rakenna tulevaisuuttasi vahvuuksiesi pohjalle. Kun pohdit niitä, itseluottamuksesi kasvaa ja haasteetkin näyttävät pienemmiltä.

4. HANKI TIETOA

Älä oleta, vaan kysy ja selvitä! Harva meistä tietää tarpeeksi eri vaihtoehdoista, koska niitä on lukematon määrä ja lisää tulee koko ajan. Liian usein päätöksiä tehdään tai jätetään tekemättä myös oletusten, hataran tiedon ja uskomusten varassa. Usko pois, sukulaisesi ja vanhempasikin saattavat ihan hyvin olla väärässä. Selvitä itse tai yhdessä ammattilaisen kanssa ne olennaiset tiedot, joita tarvitset tulevaisuutesi suunnitteluun.

5. MUISTA VARASUUNNITELMA

Unelmia ja haaveita on tärkeä vaalia, mutta muista varasuunnitelmat ja kiertotiet siltä varalta, että tavoitteesi ei heti toteudukaan. Hyvin mietitty suunnitelma B, C tai D voi viedä sinut samaan pisteeseen kuin ykkössuunnitelma. Ja joskus kiertotie saattaa jälkikäteen osoittautuakin parhaaksi vaihtoehdoksi.

Elämä tarjoaa usein monia omalta tuntuvia polkuja, älä siis takerru vain yhteen oljenkorteen. Kirjaa varasuunnitelmakin ylös, niin muistat sen olevan yhtä lailla olemassa.

Lähde: Marjaana Herlevi & Leena Ståhlberg: Omannäköinen elämä – Näin teet hyviä valintoja (PS-Kustannus).

Teetä motivaatioprofiili ja tunne itsesi

Sain teettää itselleni tätä juttua tehdessäni motivaatioprofiilin. Hauskin siihen liittyvä tilanne oli se, kun kerroin asiasta illalla miehelleni.

– Teetin sellaisen motivaatioprofiilin. Sen mukaan tarvitsen lisää valtaa, sanoin.
– No et ainakaan täällä kotona, totesi mies.

Jep jep, en taida tarvita, eikä siitä ollutkaan varsinaisesti kyse. Motivaatioprofiili on psykologi Steven Reissin kehittämä tutkimusmenetelmä, jonka avulla voi oppia itsetuntemusta. RMP-profiloinnissa vastataan ensin kyselykaavakkeeseen ja sen jälkeen käydään puolentoista tunnin palautekeskustelu.

Reiss on tutkimuksissaan nimennyt ihmisille 16 elämän perusmotiivia. Kyselyssä selvitellään, millaisia nämä motiivit kullakin ihmisellä ovat. Luontaisia perusmotiiveja ovat valta, riippumattomuus, uteliaisuus, hyväksyntä, järjestys, säästäminen, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto tai voittaminen, esteettisyys, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus ja rauhallisuus. Ne vaikuttavat kaikkiin joko heikkoina tai vahvoina.

Kyselyn tuloksena onkin rivi palkkeja, jotka ovat joko keltaisia, vihreitä tai punaisia riippuen siitä, miten vahva mikäkin motiivi näyttäisi olevan kyselyvastausten perusteella.

Itselläni suurin osa motiiveista oli keltaisia. Se tarkoitti Marjaana Herlevin mukaan sitä, että vaikuttaisin olevan joustava ihminen, jonka kanssa on yleensä helppo tulla toimeen. Kiinnostavampia ovat kuitenkin ne palkit, jotka ovat joko vihreitä tai punaisia. Valta oli minulla vihreällä. Pelkän pomottamisen sijaan valta-motiivi sisältää kuitenkin paljon muitakin ajatuksia. Eniten kolahti se, että haluan olla rakentamassa uutta, haluan vaikuttaa asioihin ja otan mielelläni vastuuta.

Punaisella taas olivat esimerkiksi kauneuden arvostus ja ruoka. Se vähän nauratti. Kyselyn kysymykset tuntuivat välillä jopa niin ärsyttäviltä, että voi olla, että vastasin turhankin toiseen laitaan niiden kohdalla.

Toisaalta nekin kertoivat monesta muustakin asiasta kuin siitä, mitä ensimmäisenä tulisi mieleen. Ruoka-motiivi kertoo lisäksi esimerkiksi nautiskelunhalusta ja oman ajankäytön arvostuksesta.
Motiivien läpikäyminen oli antoisaa ja tuntui luksukselta. Oli kiinnostavaa pohtia omia arvoja ammattilaisen kanssa. Profiilin teettäminen auttaa varmasti monissa valinnoissa, sillä sen kautta oppii tuntemaan itseään paremmin. Jatkossa osaan miettiä valintojani arvojeni kautta.

Ehkä vielä tärkeämpi oli se havainto, että nyt voin ymmärtää myös muita ihmisiä paremmin. Mitkä palkit olisivatkaan miehelläni vihreällä ja mitkä punaisella? Entäpä työkavereillani?

Oman RMP-motivaatioprofiilin voi teettää esimerkiksi Opocoachingin kautta, 210 e, Opocoaching.fi. Myös Herlevin ja Ståhlbergin kirjassa on lisätietoa motivaatioprofiileista ja perus motiivit tarkemmin selitettyinä.

Julkaistu: 26.5.2017
Katso myös nämä