Yhdellä pettää ääni ja silmät hohtavat punaisina, toisella ei. Huono sisäilma voi aiheuttaa niin sanottuja homeoireita. Esimerkiksi Käypä hoito -suosituksen mukaan rakennuksen kosteusvaurio lisää astman ja hengitystieoireiden riskiä.

Ihmistä tutkimalla ei selviä, mikä rakennuksessa on vialla, sanoo erikoislääkäri Kirsi Karvala Työterveyslaitokselta. 

– Vain harvoin voidaan osoittaa, mikä yksittäinen tekijä aiheuttaa homeoireet. Kodin sisäilman lisäksi myös esimerkiksi työpaikan olot vaikuttavat, Karvala sanoo.

Homeoireiden osalta tieteellistä näyttöä on oikeastaan vain hengitystieoireista. Hämärän peitossa on, mikä kosteusvaurioissa aiheuttaa oireita. 

– Solumalleilla on tutkittu homeiden vaikutuksia, mutta tutkimusten tuloksia ei voi suoraan soveltaa ihmiseen, Karvala kertoo. 

Ihmiset kuitenkin saavat homeoireita, mistä ovat hyvänä osoituksena hometalo-oikeudenkäynnit. 

– Aina löytyy todistaja, joka sanoo, ettei talon sisäilmasta ole ennen kauppaa aiheutunut hänelle mitään haittaa, sanoo sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö Asumisterveysliitto AsTe ry:stä. 

Lääketiede tunnistaa ilmiön. Karvalan mukaan on vaikea nimetä yhtä asiaa, joka synnyttää homeoireet tai on syynä sairauden puhkeamiseen.

Rämö uskoo homeen aiheuttavan oireita. 

– Harvoin kukaan keksii itselleen sellaisia. Nykyään ne kirjataan ilman että ihmisiä edes tutkitaan, Rämö kritisoi.

Dosentti Markku Sainio Työterveyslaitokselta sanoo, että suuri osa homeoireilusta selittyy sillä, että jotkut reagoi helpommin kuin toinen. Reaktio voi vähitellen voimistuakin. 

– Kun ihminen huolestuu ja kokee ympäristötekijät vaaraksi, hän reagoi herkästi vaikkapa tunkkaiseen ilmaan tai kosteuden ja homeen hajuun. Hermoston hälytysjärjestelmä ylivirittyy puolustautumaan, ja jo vihje vaarasta saa elimistön reagoimaan. Sainion mukaan tämä selittää joidenkin voimakkaat homeoireet, vaikka tila olisi puhdistettu ja remontoitu asianmukaisesti. 

– Jo ajaminen tietyn rakennuksen ohi voi laukaista oireilun. Huolestuneisuus myös helposti tarttuu niin, että muutkin alkavat oireilla, Sainio arvioi. 

Hän sanoo, että epäillystä homeesta aiheutunut oireilu on otettava vakavasti ja rakennusvirheet korjattava. Silti sisäilman vaarallisuutta ei pidä liioitella.  

– Home on nostettu Suomessa uhaksi numero yksi, mutta se pitäisi palauttaa normaalitasolle. Huonosta sisäilmasta kärsivän pitää selvittää, löytyykö rakennuksesta korjattavaa. 

Kirsi Karvalan mukaan Suomessa ollaan tilanteen tasalla. 

– Suomessa toimitaan WHO:n suositusten mukaisesti. Vaurioiden synty pitää estää ja korjata, jos niitä on. Näin halutaan suojautua pienimmiltäkin terveysriskeiltä.