
Satumökki ehti uinua pitkään Ruususen unta, kunnes Titti pelasti sen – ”Talo on ohjannut sisustustyyliäni kohti rappioromantiikkaa”
Titti Nymanin unelmien koti tuli vastaan yllättävässä paikassa. Titti oli metsässä poimimassa marjoja, kun vadelmapensaiden takaa ilmestyi näkyviin hylätty autiotalo.
Pari vuotta sitten Titti Nyman oli poimimassa vadelmia entisen kotinsa lähistöllä, kun hän tuli kiinnittäneeksi huomiota lehtimetsän keskellä hylättynä nököttävään rakennukseen. Oli hän huomannut sen aikaisemminkin, mutta nyt talo tuntui oikein huhuilevan häntä puoleensa.
– Satumökki oli ehtinyt uinua parikymmentä vuotta Ruususen unta odottaen jotakuta, joka pelastaisi sen. Siis minua! Menin omistajan puheille, jota intoni näytti ilahduttavan kovasti. Jouduin odottamaan tovin, ennen kuin hän teki päätöksensä. Lopulta syksyllä 2017 sovimme, että saan talon käyttööni. Toivon, että saan pian ostaa sen omaksi.






”Oma haasteensa oli siinäkin, ettei talossa ollut aluksi sähköjä ja vettäkin vain kesäisin. Onneksi kaivo toimi.”






Kuuraamista ja raivaamista tuntui riittävän loputtomiin. Talo oli täynnä pizzapakkauksia ja muuta roskaa. Lähes kaikki huonekalutkin olivat paikoillaan.
– Sotkun selvittämiseen meni monta kuukautta. Tarvittiin pientä remonttiakin. Halusin pahalta haisevat muovimatot pois ja alkuperäiset puulattiat esiin. Se olikin oma lukunsa, sillä makkarin maton alla oli inhottavaa mössöä. Tolua kului litroittain ja hankaussieniä ainakin kymmenen pakettia. Kova työ kuitenkin kannatti.
Oma haasteensa oli siinäkin, ettei talossa ollut aluksi sähköjä ja vettäkin vain kesäisin. Onneksi vanhat kaivot toimivat.








”Hullujakin ideoita pitää uskaltaa kokeilla. Aina voi tehdä uudestaan, jos lopputulos ei miellytä.”




Taloa laittaessaan Titti oppi uusia taitoja.
– En ollut aiemmin tapetoinut, mutta nyt keittiössä, kirjastossa ja makuuhuoneissa on uudet tapetit. Hullujakin ideoita pitää uskaltaa kokeilla. Aina voi tehdä uudestaan, jos lopputulos ei miellytä.
Torbergin huvilaksi kutsuttu talo paljastui unelmaksi, sillä vanhat huonekalut osoittautuivat käyttökelpoisiksi lähes sellaisenaan tai pienellä tuunauksella. Talon menneisyyskin alkoi aueta, sillä aikaisemmat omistajat olivat säästäneet kaikki paperit ja kuitit.
– Löysin tontin ostopaperit, kirjanpitoa vuosilta 1918–30, Stockmannin kuitteja ovista ja ikkunoista sekä lukuisia vanhoja valokuvia ja kirjeitä. Tallella oli myös muistiinpanoja puutarhaan istutetuista kukkasipuleista. Täällä on selvästi asunut puutarhaihmisiä.








Titti ei juuri perusta trendeistä.
– Tärkeintä on, että sisustus miellyttää omaa silmää. Kotona pitää olla väriä, sillä iloinen sekamelska on kodikasta. Talo on ohjannut sisustustyyliäni kohti rappioromantiikkaa: tänne sopivat parhaiten vanhat, hieman kuluneet huonekalut ja täyteläiset värit.
Syksy on Titin lempivuodenaika. Silloin tunnelma muuttuu entistä kodikkaammaksi ja voi käpertyä lieden lämpöön.
– Joulunalusaika on melkein jouluakin parempi. Lämmin glögi, paperiset joulutähdet ikkunoissa, kynttilät ja kausivalot tekevät pimeästä mieluisaa.
Ota käyttöön Titin maali-ideat
- Ole rohkea. Pensseli käteen ja menoksi! Jos lopputuloksesta ei tule hyvä, voit aina maalata uusiksi. Täyspuiset huonekalut kestävät monta maalikerrosta. Vanhat, puupintaiset kalusteet jätän kuitenkin rauhaan.
- Muista pohjatyöt. Ennen maalaamista hio kalusteen kauttaaltaan hiekkapaperilla ja pyyhi pölyttömäksi. Niin pinnasta tulee siisti.
- Sovita sisustukseen. Pidä yhtenäinen värilinja. Maalasin keittiön emännänkaapin viikunanliilaksi sävyllä, jonka nappasin tapetin kuviosta.
- Sekoittele värejä. Halusin leijonankeltaisen tv-kaapin. Yksivärisenä iso kaappi näytti kuitenkin lattealta. Niinpä etsin maalinjämiä ja sudin niitä sekaisin keltaisen päälle. Pinnasta tuli eloisa.
Katso lisää kuvia Titin Instagram-tililtä: @tittis_torberg.