Espoolaistalon vanha betonitiilikatto oli käsitelty kuutisen vuotta sitten värittömällä suoja-aineella. Se osoittautui kuitenkin pettymykseksi: roskat tarttuivat katon pintaan, ja se meni huonon näköiseksi jo parissa vuodessa. Saadakseen säännöllisyyttä tiilikaton kunnossapitojaksoihin, isäntä solmi kattohuoltosopimuksen toisen kattohuoltoyrityksen kanssa ja tilasi tiilikatolle uuden pesu-, sammaleenesto- ja pinnoituskäsittelyn.

– Toivottavasti nyt on edelliskertaa paremmat aineet ja tekijät, hän sanoo.

Alkavaa kattohuoltotyömaata johtava Tapio Haapamäki arvelee, että värittömällä suoja-aineella tehdyssä pinnoituksessa kyseessä oli ollut niin sanottu hydroflokkikäsittely, joka suositellaan uusittavaksi viiden vuoden välein. Nyt kunnostukseen on valittu toisen tyyppinen aine, värillinen tiilikattomaali. Tällöin käsittelyväli pitenee 13–15 vuoteen.

– Sammaleenestokäsittely ja uuden pinnan hyvä vedeneristyskyky vähentävät betonikattotiilien haurastumista, jolloin myös pakkasrapautuminen hidastuu ja katon käyttöikä pitenee. Lisäksi pinta vähentää tiilikaton likaantumista sekä antaa suojan uv-säteilyä ja haalistumista vastaan, Haapamäki selvittää.

Puhdistus- ja pinnoitustyön takuuaika on viisi vuotta ja kattohuoltoyrityksen sopimusasiakkaille kahdeksan vuotta. Sopimusasiakkaiden katoilla kasvuston itiöt tuhoava sammaleenestokäsittely tehdään säännöllisesti joka toinen vuosi.

Urakka on lähtökuopissa ja kestää 3–4 työpäivää. Pesuporukan muodostavat kuopiolaiset veljekset Homan ja Muhtedi Al-mehsen.

Ensimmäinen vaihe veljesten työohjelmassa on kattotiilien ja kattorakenteiden kunnon tarkistus ja mahdollinen korjaus. Homan syynää paikat ulkona ja Muhtedi ullakolla. Kattotiilet ovat ehjiä ja läpiviennitkin tiiviit. Vain aluskatteena toimivassa panssaripahvissa on pieni repeytymä, jonka Muhtedi paikkaa huolellisesti teipillä.

Jos kattotiiliä olisi tarvittu, alkuperäisiä varatiiliä olisi ollut. Aina niitä ei ole, ja silloin katosta purettu osuus katetaan alkuperäisen mallisilla uusilla tiilillä.

Toisen vaiheen, katon pesun, miehet hoitavat painepesurilla. Työ vaatii huolellisuutta ja on sen takia hidasta. Pestyt ja kuivuneet kattopinnat veljekset ruiskuttavat sammaleenestoaineella, mikä on hoitokuurin kolmas vaihe. Aine saa vaikuttaa viikonlopun yli, jotta tuntuvasti ohennettu myrkky tunkeutuisi betoniin pintaa syvemmälle ja tuhoaisi itiöt.

Viikonlopun jälkeen työohjelmassa on tiilikaton pinnoitus eli hoitojakson neljäs vaihe. Alan Silla toimii kattohuoltotyössä vanhempana ammattilaisena. Helsinkiläinen Mikko Piispanen on porukan toinen jäsen.

Sääennuste lupaa poutaa. Jos odotettavissa olisi sateita, maalaamista ei voitaisi aloittaa.

Aluksi täytyy puhdistaa katolta sille viikonlopun aikana tippuneet roskat ja neulaset. Mikon putsatessa kattopintaa Alan suojaa talon seiniä pressuilla. Piipun pellit, kattosilta, lapetikkaat ja jotkin muut osat eivät suojausta kaipaa, sillä nekin maalataan.

Seuraavaksi Alan sekoittaa pumpun säiliöön ensimmäistä maalauskerrosta varten seoksen, jossa pinnoitusainetta on ohennettu vedellä noin 15 prosenttia. Hän pumppaa putkesta pois toisen pinnoitusaineen rippeet, jotka sinne jäi edellisen viikon mineriittikattotyöstä.

Sitten katolle ja maaliruisku päälle. Alan on tarkkana, että kaikki paikat tulevat maalatuiksi.

Mikko puhdistaa teräsharjalla reunimmaisten kattotiilien päitä ja maalaa niitä telalla. Matalat katto-osuudet hoituvat alasuunnasta tikkailta ja korkeammat yläkautta katon reunalta kurkottaen. Kun koko katto on saanut pari kerrosta maalia ja kuivunut, työmaajohtaja Tapio Haapamäki tarkastaa katon luovutuskelpoisuuden.