Tiia rakensi hurmaavan minitalon – yksi työvaihe jännitti niin, että apuun tarvittiin rytmihäiriölääkkeet
Olisipa minulle pieni talo maalla, Tiia Inkinen haaveili jo lapsena. Sitä Tiia ei arvannut, että hänestä tulisi alle 50 neliön kokoisen minitalon rakentaja. ”Mediaanituloinen yksin asuva nainenkin voi rakentaa talonsa itse.”
Asukkaat Tiia Inkinen ja kaksi venäjänvinttikoiraa.
TALO Vuonna 2024 valmistunut hirsitalo. Neliöitä on 49,9: eteinen, tupakeittiö, makuuhuone, kylpyhuone ja iso katettu terassi. Puolen hehtaarin tontilla on lisäksi pihavaja ja ulkohuussi.
Vielä muutama vuosi sitten Tiia Inkinen haaveili vanhasta mummonmökistä. Oma, pikkuinen talo maalla oli ollut hänen haaveensa lapsesta saakka. Talon ympärillä olisi peltoa ja metsää, ympäri vuoden olisi hiljaista ja rauhallista. Talvisin kaikkialla olisi pimeää.
Unelman toteutus nytkähti eteenpäin ennen koronapandemiaa, kun Tiia lähti opiskelemaan alaa, jossa etätyöt olisivat mahdollisia. Tämän myötä alkoi itää ajatus metsän keskellä asumisesta.
Tiia alkoi kartuttaa talobudjettia ostamalla ja remontoimalla kaksi asuntoa myyntiin. Kun kiinnostavia vanhoja taloja tuli vastaan Turun talousalueella, Tiia teki muutaman ostotarjouksen.
– En kuitenkaan uskaltanut tarjota tarpeeksi. Ajattelin, että vanhoista taloista saattaisi löytyä yllättäviä rahareikiä.
Samaan aikaan Tiia alkoi tutkailla tontteja. Hiljalleen hänelle kirkastui ajatus, että talon voisi rakentaa itsekin.
– Silloin ainakin tietäisi, mihin rahojaan on sijoittamassa.
Kun sopiva tontti löytyi Liedon Yliskulmalta, houkutteli Tiia isänsä sekä puolisonsa Kallen mukaan rakennusprojektiin. Kellään heistä ei ollut rakennusalan koulutusta. Lisää apuvoimia he saivat, kun talon pääsuunnittelijaksi palkattiin rakennusmestari Tapani Heinonen.
Hirrestä rakennettavalle talolle haettiin rakennuslupa vuoden 2020 lopulla. Talolla oli mittaa 5 × 10 metriä, pinta-alaa 49,9 neliötä. Kun neliöt jäivät juuri alle 50:n, olivat energiavaatimukset ja muut rakennusmääräykset kevyemmät kuin normaalilla omakotitalolla.
Ensin saviselle maapohjalle asennettiin teräspalkkikehikko maan vajoamisen varalta. Teräspalkit ostettiin paikalliselta yrittäjältä. Pellopuulta tilatut lamellihirret kasattiin kehikoksi teräspalkkien päälle. Sen jälkeen hirsien annettiin rauhassa painua talven yli. Siten väliseinien tekemiseenkään ei tarvinnut jättää myöhemmässä vaiheessa painumisvaraa.
– Isän kanssa odotimme niin sanotusti nöyrinä lakit kourissa, kun Heinonen tuli aika ajoin tarkistuskäynnille. Meitä jännitti joka kerta, kun hän kiersi rauhassa taloa, tutki eikä virkannut mitään ennen kuin oli saanut tarkistuksensa tehtyä, Tiia muistelee.
Ulkopuolisia tekijöitä rakentamisessa käytettiin silloin, kun oma taito ei riittänyt. Esimerkiksi kylpyhuoneen vesieristeiden, lattialaattojen ja pintojen tekemiseen pestattiin ammattilainen. Hänelle sattui asennusvirhe, jolloin suihkun vastaiselle seinälle jäi kuplia.
– Virhe korjattiin tietysti takuutyönä. Mutta kyllähän sitä mietti jälkikäteen, että kai senkin työn olisi alun perin voinut tehdä itse. Niin olisi säästytty turhilta huolenaiheilta.
Mediaanituloinen yksin asuva nainenkin voi rakentaa talonsa itse. Se ei välttämättä ole helppoa mutta ei mahdotontakaan.Tiia Inkinen
Myös katon rakentamiseen Tiia pyysi tarjouksia timpureilta. Lopulta hän kuitenkin päätyi rakentamaan vesikatonkin rakenteineen päivineen itse. Se olikin projektin stressaavin vaihe, Tiia kertoo.
– Vesikatto rakennettiin mittatarkasti maan tasalla. Sitten se nostettiin nosturilla hirsikehikon päälle. Jännitin vesikaton nostoa niin paljon, että jouduin hakemaan työterveydestä sydämen rytmihäiriölääkkeet, hän kertoo.
Katto kuitenkin osui kohdilleen. Se pellitettiin ulkopuolisin voimin, ja muurari kävi muuraamassa talolle piipun. Ala- ja yläpohjat fiksattiin umpeen, minkä jälkeen sisätöiden teko helpottui.
Keväällä 2023 taloon saatiin sähköt ja lämmitys. Tiiasta tuntui erityisen hyvältä, että sähköä ei enää tarvinnut vetää jatkojohdoilla työmaakeskuksesta. Toiseksi kohokohdaksi rakennusprojektissa nousi se, kun keittiön puuhellaan ensimmäistä kertaa sytytettiin tuli. Tavaransa Tiia kantoi sisään huhtikuussa 2024.
Piha on vielä kesken, sillä soran päälle tulee laatoitus kierrätetyistä liuskekivistä. Alapihalle Tiia on istuttanut metsäpuutarhaa, joka tekee syötävää satoa. Hirsinen pihasauna on suunnitteilla.
– Myös autokatoksen rakentamista pitäisi harkita, sillä puolison muutosta saman katon alle on jo ollut puhetta.
Jos budjetti rakentamiseen olisi rajaton, olisi hillittyyn omavaraisuuteen pyrkivällä naisella vielä yksi haave.
– Ostaisin lisää ympärillä olevaa peltoa ja rakentaisin pienen navetan. Sinne mahtuisi myös muutama sika.
