Annatko koirallesi kaksi loishäätökuuria vuodessa? Niin moni muukin, mutta nykytiedon valossa se on toisille koirille tarpeettoman usein ja toisille aivan liian harvoin. Rutiinikuurien sijaan nyt suositellaankin, että madotus tehtäisiin vain tarvittaessa, ulostenäytteen tutkimuksen perusteella. – Kaikkea turhaa lääkitystä tulee välttää. Koiran turhan lääkitsemisen lisäksi rutiinimadotukset rasittavat ympäristöä sekä lisäävät riskiä resistenssin kehittymiseen matolääkkeille, sanoo eläinlääkäri Aija Jantunen Animagin Lohjan eläinlääkäriasemalta.
Pentuja suositus ei koske. Ne pitää lääkitä aina tiuhaan, sillä suolistoloistartunta voi olla pennulle erittäin vaarallinen. Aikuisten koirien kohdalla ulostetutkimusten tiheys riippuu siitä, kuinka suuri riski niillä on saada loisia. – Oma eläinlääkäri auttaa riskien arvioimisessa. Yleisiä riskitekijöitä ovat matkailu, metsästys, ja koiran elinympäristön muut koirat, esimerkiksi se, jos koira viettää aikaa kennelissä. Nuorilla koirilla loistartuntoja esiintyy enemmän kuin aikuisilla, selventää eläinlääketieteellisen parasitologian dosentti Anu Näreaho Helsingin yliopistolta.
Jos riski on todettu pieneksi, riittää kun ulostenäytteen tutkituttaa vuosittaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Korkean riskin koirille, esimerkiksi metsästyskoirille, kuureja taas annetaan tiheästi ilman tutkimuksia.
Sinänsä suolistomadot ovat Suomessa koirilla harvinaisia: niitä löydetään ainoastaan noin 6 prosentilla koirista. Matojen munat ovat kuitenkin niin pieniä, että niitä on mahdotonta havaita itse koiran ulosteesta, vaikka omistajat joskus niin luulevatkin.
Käynnit eläinlääkärissä keventävät aina tuntuvasti kukkaroa. Kaikki koiranomistajat eivät ehkä ilahdukaan uudesta vuosittaisesta tutkimuksesta, kun matolääkkeitä saa edelleen apteekista ilman reseptiä. Toisaalta esimerkiksi Animagissa ulostetutkimus terveystarkastuksen yhteydessä maksaa Jantusen mukaan 19 euroa. Hintaeroa matolääkkeisiin jääkin yllättävän vähän. Jantunen ei ole uutta suositusta vastaan pullikoiviin asiakkaisiin törmännyt. – Kokemukseni perusteella ihmiset ymmärtävät hyvin syyt ulostenäytetutkimuksiin ja teettävät niitä erittäin mielellään rutiinimadotusten sijaan.
Entä kissat sitten? Myös niillä turhaa madotusta tulisi välttää. Riskit kuitenkin vaihtelevat suuresti sen mukaan, onko kyseessä sisäkissa vai ulkokissa. – Ulostenäytetutkimukset ovat järkeviä kissoilla, joilla on matala riski saada sisäloistartunta. Metsästävällä ulkokissalla taas madotus voi olla tarpeellinen jopa kerran kuukaudessa, sanoo Jantunen.
