Kotivinkki

Tervetuloa meille! Terhi laittoi osan kodista vuokralle – ”Minulle tämä tarkoittaa ennen kaikkea helppoa lisätienestiä”

Tervetuloa meille! Terhi laittoi osan kodista vuokralle – ”Minulle tämä tarkoittaa ennen kaikkea helppoa lisätienestiä”
Yhä useampi on valmis laittamaan kodin tai kesämökin vuokralle. Se on sekä taloudellisesti fiksua että osoitus kulttuurin muutoksesta: kaikkea ei tarvitse enää omistaa itse.
Julkaistu: 3.9.2021
Terhi Salmela iloitsee siitä, että majoitus­toiminnasta saatavat lisäansiot mahdollistavat vapaamman arjen. Hän aikoo jäädä kesäksi pois vakituisesta työstä ja viettää enemmän aikaa perheensä kanssa.

Kun omakotitalo valmistui vuonna 2007, Terhi Salmelalle oli heti selvää, että osa kodista laitetaan vuokralle. Puolisolla kesti sen sijaan pitkään tottua ajatukseen siitä, että omassa kodissa majoittuisi vieraita ihmisiä. Lopulta asian ratkaisi raha.

– Jos hinta on kohdillaan, olisin valmis laittamaan koko talon vuokralle aina, kun olemme itse muualla. Ei minua haittaisi, että joku toinen majoittuisi kodissamme, Salmela kertoo.

Kynnystä oman kodin vuokraamiseen madalsi se, että siitä tuli Kaustisella asuvalle Terhi Salmelalle tuttua jo lapsena. Hänen vanhemmillaan oli maa­tilan yhteydessä mökkejä sekä kotimajoitusta, joita vuokraamalla perhe hankki lisätuloja. Äidin kanssa valmistettiin kotimajoittujille aamupalaa.

– Aikuisena ymmärsin vuokrauksen mahdollisuudet. Minulle se tarkoittaa ennen kaikkea helppoa lisätienestiä. Haluan, että lapsenikin oppivat hyödyntämään sitä.

Suomalaiset ovat olleet perinteisesti omistus­kansaa, mutta suhde omistamiseen on murroksessa.

Oman kodin vuokraaminen toisille on Suomessa vielä harvinaista, kertoo Tilastokeskuksen kyselytutkimus. Maaliskuussa julkaistu tutkimus kertoi, että kotitalouksista kaksi prosenttia oli vuokrannut omaa asuntoaan muille vertaisvuokra-alustan, kuten Airbnb:n kautta.

Suomalaiset ovatkin olleet perinteisesti omistus­kansaa, mutta suhde omistamiseen on murroksessa. Samaan aikaan kun tavaroiden ostaminen ja omistaminen on menettänyt merkitystään, yhä useampi on valmis jakamaan omaisuuttaan muiden kanssa.

Ajattelumaailma on muuttunut merkittävästi, sanoo Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen.

– Omistaminen itsessään ei ole enää tärkeää, vaan tavaroista ja palveluista maksetaan tarpeen ja käytön mukaan. Myös omaisuus nähdään yhä enemmän käyttöhyödykkeenä, josta saadaan lisä­arvoa, kun sitä ei itse käytetä.

Räsäsen mukaan ihmiset eivät enää kiinny omassa omistuksessa oleviin tavaroihinkaan entiseen tapaan.

– Molempiin ovat vaikuttaneet muun muassa ideo­logiset syyt, kuten kuluttamisen ja tavarapaljouden vastustaminen.

Alustatalouden palveluiden kautta ihmiset voivat vuokrata toisilleen omaisuutta, joka olisi muuten vajaalla käytöllä.

Sinänsä ilmiö ei ole uusi, sillä jakamistaloutta on ollut iät ja ajat. Naapureilta on lainattu niin työkaluja kuin sokeria, tuttujen nurkissa on yövytty matkoilla ja kirjastosta on lainattu kirjoja. Varsinainen buumi alkoi kuitenkin Yhdysvalloista vuoden 2008 finanssi­kriisin jälkeen.

– Kun ihmisiltä meni työpaikat ja kodit, piti miettiä, miten voi ansaita lisää ja vahvistaa omia turva­verkkoja. Sosiaaliset verkostot olivat valmiina, ja ihmiset alkoivat niiden kautta vuokrata esimerkiksi asuntojaan tai huoneita, sanoo jakamistaloudesta kirjan kirjoittanut yrittäjä Jenni Selosmaa.

Oman mökin vuokraamisen mahdollisuuksiin moni on herännyt vasta viime vuosina. Suomen Mökkivuokraajat ry:n puheenjohtaja, Mökinvuokraajan käsi­kirjan kirjoittanut ja omaa mökkiään vuokrannut Sari Hyvärinen on seurannut murrosta aitiopaikalta. Hän on huomannut, että mökkien vuokraaminen on lisääntynyt samalla, kun toiminnasta on tullut sosiaalisesti hyväksyttävämpää: oma mökki on täysin ok keino tienata.

Kun Hyvärinen aloitti vuokraustoiminnan vuonna 2015, se oli vielä niin vähäistä, että tietoa oli vaikea saada. Mökkejä vuokrattiin lähinnä lehti-ilmoituksilla ja muutaman nettisivun kautta.

Hyvärinen oli muuttanut lastensa kanssa suomen­kielisten koulujen perässä Kemiöön, ja Taalintehtaalle jäi tyhjilleen vanha talo Lillan. Talo oli rakas, eikä Hyvärinen halunnut luopua siitä. Juoksevat kulut olivat kuitenkin niin suuret, ettei taloa ollut mahdollista pitää tyhjillään.

Hyvärinen päätti hankkia lisätuloja laittamalla talon vuokralle. Hän ei löytänyt mistään tietoa lyhyt­aikaisesta vuokraamisesta, mutta päätti silti toteuttaa suunnitelmansa.

– Etenin yritys ja erehdys -metodilla. Vuokraus­toiminta alkoi rullata hyvin, ja sain heti ensimmäisenä vuonna voittoa. Sen huomasivat muutkin, jotka alkoivat pyytää apua omien mökkiensä vuokraamiseen.

Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä, jotka seisovat tyhjillään keskimäärin 279 vuorokautta vuodesta.

Tarvetta vuokramökeille olisi paljon nykyistä enemmän.

Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä, jotka tuoreimman mökkibarometrin mukana seisovat tyhjillään keskimäärin 279 vuorokautta vuodesta. Samaan aikaan monella ei ole omaa mökkiä tai vapaa-ajan asuntoa, mutta kova halu viettää aikaa sellaisella.

– Taloja ei ole rakennettu olemaan tyhjillään, eikä niiden ole hyvä olla rottien ja rosvojen saatavilla. Kun mökki on käytössä ja siellä on elämää, se on talollekin parempi, Hyvärinen toteaa.

Vuokraaminen saattaa yleistyä tulevina vuosina, kun mökkien omistus siirtyy suurilta ikä­luokilta nuoremmille sukupolville. Osa haluaa jatkaa perheen mökkikulttuuria, toiset ihmettelevät, mitä tyhjillään olevalle mökille pitäisi tehdä.

– Monet arvostavat omaa mökkipaikkaa ja haluavat pitää sen omassa käytössä. Mutta yhä isompi osa näkee mökin vuokraamisen fiksuna toimintana ansaita lisätuloja, etenkin, jos mökki on muuten tyhjillään, Hyvärinen sanoo.

Hyvärisen mukaan vuokraajia löytyy kaikista ikäryhmistä, mutta isoin uusin tulokasryhmä ovat nuoret aikuiset. Myös Pekka Räsänen kertoo tutkimusten osoittavan, että innokkaimpia jakajia ja vaihtajia ovat juuri nuoret ja nuoret aikuiset. He suhtautuvat omistamiseen kaikkiaan eri tavoin kuin vanhempansa.

– Sama selvä ero ikäryhmien välillä näkyy myös omista tavaroista luopumisessa. Nuoret luopuvat helpommin tavaroistaan ja hankkivat niitä vain tarpeen mukaan, Räsänen sanoo.

Kun korona sulki viime kesänä rajat eikä ulkomaanmatkoja voinut tehdä, suomalaiset suuntasivat mökeille. Moni osti oman mökin tai vuokrasi sellaisen ensimmäistä kertaa elämässään.

Tilastokeskuksen mukaan yöpymiset vuokra­mökeillä kasvoivat noin 90 000 yöpymisellä edellisvuoteen verrattuna. Yöpymisiä suurimpien kotimaisten kauppapaikkojen ja välityspalvelujen kohteissa oli vuoden aikana noin 2 762 000, joista valtaosa oli kotimaisia yöpymisiä. Eniten yöpymisiä oli heinäkuussa, lähes puoli miljoonaa. Kasvua edellisvuoden yöpymisiin oli noin 30 prosenttia.

Vuokramökkejä välittävän Lomarenkaan liiketoimintajohtajan Juha Purhosen mukaan viime kesä oli yritykselle historian paras.

– Kasvua oli 35 prosenttia. Tänä vuonna samaan kasvuun on päästy jo kevään aikana, joten tästä tulee vielä parempi vuosi, jos rajat eivät aukea ja ihmiset eivät pääse ulkomaanlomalle.

Purhosen mukaan vuokramökkien kysyntä on kasvanut jo vuosikymmenten ajan. Korona-aika on lisännyt sekä kysyntää että tarjontaa.

Suurin osa vuokramökeistä on yritysten ja yksityisten omistamia kakkoskoteja matkailukeskuksissa ja vesistöjen rannoilla.

Kysyntää on kaikenlaisille mökeille. Osa haluaa erämökin, jossa pääsee puuhastelemaan. Suurin osa haluaa kuitenkin viettää lomansa rennosti kodinomaisella mökillä, josta löytyy sopivasti mukavuuksia ja palveluita.

– Yhteinen nimittäjä on luonto. Ihmiset kaipaavat mökiltä rauhaa ja hiljaisuutta.

Pienet yksityiskohdat tekevät majoittumisesta viihtyisämpää. Terhi Salmelalla on tapana toivottaa mökkivieraat tervetulleiksi käsin­kirjoitetulla viestillä ja jättää heille yllätykseksi suklaata, kuohuviiniä ja villasukat.

Kun mökit ovat täyttyneet, Airbnb:n kautta vuokrattavat kotimajoituspaikat ovat jääneet tyhjilleen. Terhi Salmelakin on huomannut koronan vaikuttavan ihmisten vuokraustottumuksiin.

– Aiempina vuosina kotimajoituksessa on riittänyt paljon reppureissaajia ja ohikulkumatkalla olevia, jotka ovat kaivanneet huonetta yhdeksi yöksi, hän kertoo.

Salmelan maatilan mökeistä toinen kuuluu nykyään Terhille ja toinen hänen veljelleen. Molempia vuokrataan. Salmela hoitaa asiakaspalvelupuolta ja veli muita käytännön asioita. Salmelalla on lisäksi kotona kolme huonetta vuokralla. Yksi huoneista sijaitsee autotallirakennuksessa ja muut kodin yläkerrassa. Vierailla on käytössään oma vessa ja pieni keittiö.

Perheellä on Lappajärvellä omaan käyttöön hankittu yksiö, jota he vuokraavat talviaikaan pitkäaikaiselle vuokralaiselle. Lisäksi Salmela emännöi kahta pari­talohuoneistoa. Isot tapahtumat, opiskelupaikat sekä kesä tuovat paikkakunnalle paljon majoitusta tarvitsevia.

Mökkien ja huoneiden vuokraaminen vaatii jonkin verran työtä: siivoamista, sänkyjen petaamista ja aamu­palan laittamista. Se onnistuu muiden töiden ohella. Lisäksi Salmelan pitää olla tavoitettavissa vuokralaisten yhteydenottoja varten.

– Toiset ovat itsenäisiä, toiset taas saattavat herkästi soittaa ihan kaikesta. Selkeät toimintaohjeet ja mökkikansio helpottavat puolin ja toisin.

Salmela nauttii uusien ihmisten tapaamisesta, mutta ei vietä vieraiden kanssa sen enempää aikaa – toisin kuin hänen miehensä.

– Hän on sosiaalinen ja tykkää olla ihmisten kanssa. Hänellä saattaa mennä ilta vieraiden viihdyttämisessä.

Vuokraamisen ansiosta minulla on vielä se rakas talo, jota en olisi muuten voinut pitää.

Mutta entä jos käykin jotakin ikävää?

Moni empii antaa kotiaan tai mökkiään vuokralle, koska pelkää, että vieraat varastavat tai rikkovat tärkeitä esineitä. Sari Hyvärisen mukaan osa myös miettii, ettei oma mökki kelpaa muille, sillä ”se nyt vain on tällainen eikä mitenkään ihmeellinen”.

– Yleinen pelko on myös se, ettei osaa: unohtaa tehdä jonkin ilmoituksen tai ei osaa hoitaa lakisääteisiä juttuja oikein. Mikään pelko ei ole turha, mutta asiat ovat opeteltavissa ja pelot ylitettävissä, Hyvärinen sanoo.

Terhi Salmelalla ja Sari Hyvärisellä on vuokrauksesta pelkkiä hyviä kokemuksia. Vahingotkin ovat olleet vähäisiä: muutama vahingossa rikkoutunut juoma­lasi ja tuoli.

– Kun on henkilökohtaisesti yhteydessä vieraisiin, huomioi heidät pienillä tervetuliaislahjoilla ja yrittää täyttää heidän toiveensa, varmistaa, että hekin pitävät mökkiä hyvin, Terhi Salmela sanoo.

Vuokraaminen on tarkoittanut sekä Salmelalle että Hyväriselle unelmien toteuttamista. Salmela iloitsee siitä, että hän voi jäädä kesäksi pois vakituisesta työstä kukkakaupalla ja elää mökkituloilla vapaampaa arkea alakouluikäisten lastensa kanssa. Perhe käyttää lisätuloja myös lomamatkoihin ja kodin remontteihin.

Hyväriselle mökkivuokraus on antanut paljon: itse kirjoitetun kirjan, merkityksellisen bisneksen ja uusia ystäviä.

– Ja sen ansiosta minulla on vielä se rakas talo, jota en olisi muuten voinut pitää.

1 kommentti