Unelmien Talo&Koti

Tekstiilirestauroija Sirpa Linnanmäki korjaa rakkaat matot ja ryijyt: ”Tavallisilla ompeluvälineillä ja käyrällä neulalla pääsee pitkälle”

Tekstiilirestauroija Sirpa Linnanmäki korjaa rakkaat matot ja ryijyt: ”Tavallisilla ompeluvälineillä ja käyrällä neulalla pääsee pitkälle”
Tekstiilirestauroija Sirpa Linnanmäki antaa insinöörin aivoilla ja käyrällä neulalla itämaisille matoille ja kotimaisille ryijyille uuden elämän.
Julkaistu 16.3.2023

Miten ­innostuit vanhojen tekstiilien ja ­mattojen korjaamisesta?

Opiskelin tekstiilisuunnittelijaksi ja työskentelin opintojen ohella Wetterhoff-säätiöllä. Siellä eräs pian eläkkeelle siirtyvä nainen korjasi ryijyjä ja opetti taitonsa minulle. Innostuin tutkimaan itämaisia mattoja ja osana lopputyötäni tein oppimateriaalin itämaisten mattojen kudontatekniikoista ja kuvioinneista. Myöhemmin olin töissä Stockmannilla, ja sielläkin päädyin korjaamaan itämaisia mattoja. Kun varsinainen matonkorjaaja jäi eläkkeelle, jatkoin hänen hommaansa sisustussuunnittelijan toimeni ohella. Nyt olen restauroinut tekstiilejä jo kolmisenkymmentä vuotta.

Mitä kaikkea korjaat?

Restauroin itämaisia mattoja, mutta myös ryijyjä, karvalankamattoja ja huonekalujen verhoilukankaita. Olen elvyttänyt jopa Linnan juhliin hankitun tanssiaispuvun, jonka omistaja halusi lahjoittaa tyttärelleen.

Ryijyn korjausta. Lankoja pitää olla runsaasti, jotta niistä saadaan yhdistettyä juuri sopiva sävy. Sirpalla on melkoinen varasto, jota hän täydentää tarvittaessa. Seuraa Instagramissa @sirpalinnanmaki_matonkorjaus. Jutun kuvat: Sirpa Linnanmäki.

Pitääkö tekstiilin olla arvokas, ennen kuin se kannattaa korjata?

Ei toki pidä, mutta yleensä näin on. Minulle tuodaan usein korjattavaksi töitä, joihin liittyy paljon tunnearvoa. Tekstiili on ehkä kulkenut suvussa tai hankittu ikimuistoiselta reissulta, ja se halutaan säilyttää jälkipolville.

Mistä tiedät, mitä tekstiilille pitää tehdä?

Hommassa ei liene haitaksi, että on insinöörin aivot, joilla hahmottaa tekstiilin rakenteen. Näen prosessin silmissäni. Taustalla on tietysti laajojen tekstiiliopintojen tuoma ymmärrys erilaisista tekniikoista.

Vaatiiko työskentely ­erityisvälineitä?

Tavallisilla ompeluvälineillä ja käyrällä neulalla pääsee pitkälle. Haasteellisinta on löytää sopivat langat. Jotta saan halutun värin, joudun usein yhdistelemään eri langoista purettuja säikeitä tai joskus värjäämään lankoja itse.

Näinkin repaleinen matto saadaan palautettua uuden veroiseksi.

Missä vaiheessa aito matto ­kannattaa tuoda korjattavaksi?

Mieluummin ennemmin kuin liian myöhään. Jos kulma rispaa, maton voi ensiavuksi kääntää niin, ettei rispaantunut kohta joudu kulutukselle alttiiksi. Jos nukka alkaa kulua, remontista tulee isompi ja kalliimpi. Ennen kuin otan homman vastaan, teen aina kustannusarvion.

Miten aitoa mattoa pitäisi hoitaa, ettei tulisi korjaamisen tarvetta?

Ravistelu kannattaa unohtaa, samoin reunojen jynssääminen imurilla. Matto kestää kyllä hellävaraisen imuroinnin pehmeällä suuttimella. Talvella maton voi viedä lumihankeen kirkastumaan ja harjata sitten pehmeällä harjalla lumet pois. Jos maton vie pesulaan, kannattaa valita aitoihin mattoihin erikoistunut liike.

Mikä korjaamasi työ on jäänyt erityisesti mieleen?

Viitisen vuotta sitten uudistin Keshan-silkkimaton kuluneet hapsut. Matto oli ohuin, tihein ja pehmein itämainen tekstiili, jonka olen nähnyt. Pinta oli täynnä taidokkaita kuvioita. Tunnen vieläkin hyppysissäni tuon maton silkkisen pehmeyden. Se jätti pysyvän tunnejäljen.

Suomen Pankin tuolin istuinosan meleerattuun ­sävyyn tarvittiin monen ­värisiä lankoja.
1 kommentti