Meidän Mökki

Tasakatto on riskirakenne – tällaisia ongelmia rakenteissa voi piillä ja nämä asiat pitää ottaa huomioon, kun tasakattoa remontoi

Tasakatto on riskirakenne – tällaisia ongelmia rakenteissa voi piillä ja nämä asiat pitää ottaa huomioon, kun tasakattoa remontoi
Tasakatto oli suosittu ratkaisu ensin funkistaloissa ja myöhemmin 1970-luvun rakentamisessa. Nyt vanha tasakatto luokitellaan riskirakenteeksi.

Tasakatot ilmestyivät taloihin 1930-luvulla funktionalismin aikakauden myötä. Tasakatosta tuli uuden arkkitehtuurin tavaramerkki. Se levisi kaikkialle Eurooppaan ja myös Pohjoismaihin, vaikka ilmasto ja lumiset talvet eivät sen käyttöä suosineetkaan.

1940-luvulle tultaessa tasakattojen rakentaminen väheni bitumin puutteen vuoksi. Tilalle tulivat pulpetti-, auma- ja satulakatot sekä pitkät räystäät.

Uudelleen tasakatot tulivat muotiin 1970-luvulle tultaessa. Jo 1960-luvulla katot olivat loivia, mutta vuosikymmenen vaihtuessa kattokaltevuus loiveni entisestään aina tasakattoon saakka. Pulpettikattojakin käytettiin. Räystäät lyhenivät tai katosivat kokonaan. Tilalle tuli korkea lautaverhous, joka peitti kattorakenteen otsan. Katteena oli huopa.

Tasakaton kuntoa on hyvin vaikea tarkastaa rakenteita avaamatta.

1980-luvun edetessä tasakattoon liittyvät ongelmat alkoivat tulla esille. Ensinnäkin huopamateriaali oli aluksi niin sanottua rättihuopaa, jonka käyttöikä oli vain 20 vuotta. Se alkoi vuotaa. Tasakaton tuuletustila oli liian matala ja kattokaivot tukossa, joten vesi jäi seisomaan katolle.

Tasakatto luokitellaan nykyään riskirakenteeksi sen tuulettumattomuuden tai heikon tuulettuvuuden vuoksi, mikä nostaa kosteusvaurioriskin suureksi. Tasakaton kuntoa on hyvin vaikea tarkastaa muuten kuin avaamalla rakenteita. Kuntotarkastuksia tekevän Raksystemsin tilastojen mukaan jopa 60 prosenttia tasakatoista vaatii lisätutkimuksia. Moni päätyykin muokkaamaan tasakatosta pulpetti- tai harjakaton.

Tasakatosta pulpetti- tai harjakatto? Ota nämä huomioon:

  1. Ensimmäiseksi on selvitettävä kunnan rakennusvalvonnasta lupa-asiat ja sovittava kattokaltevuudesta sekä katemateriaalista. Toimiva kaltevuus on kolmasosa talon leveydestä.
  2. Vanhaa huopakattoa ei saa jättää uuden katon alle, ellei voida olla täysin varmoja sen kunnosta. Katon alle jäänyt kosteusvaurio saattaa nimittäin päästä ajan kuluessa leviämään ja houkutella rakenteisiin tuhohyönteisiä. Jos vettä on vuotanut alapuolisiin rakenteisiin, kaikki kastuneet ja sisäilmaan yhteydessä olevat materiaalit on vaihdettava kuiviin.
  3. Uuden katteen alapuolinen vinttitila on tuuletettava hyvin, jotta sen lämpötila pysyy samana kuin ulkolämpötila. Silloin vesikatolle kertyvä lumi ei pääse sulamaan pakkasella eikä jäätymään räystäille ja rikkomaan katetta.
  4. Viemärin tuuletusputki on vietävä aina lämmöneristettynä katolle. Muuratut hormistot pidennetään uudelle kattokorkeudelle sopiviksi. Samalla seinärakenteita suojaavista räystäistä tulisi tehdä 70–80 senttiä pitkät.

Miten paljon katto kestää lunta?

Rakentamismääräykset ovat ohjeistaneet kirvesmiehiä Suomessa eri aikoina eri tavoin, joten niitä tutkimalla voi saada suuntaa katon kestokyvystä. Esimerkiksi Helsingissä 1950-luvun puolivälin jälkeen rakennetut pientalot on suunniteltu kestämään vähintään 100 kilon peruslumikuorma neliötä kohti, vuodesta 1998 lähtien rakennetut vähintään 180 kiloa. Varmuuskertoimien myötä kattojen todellinen kantavuus on kaksin- tai kolminkertainen. Lumikuorman kannalta ongelmallisimpia ovat 1970-luvun tasa- ja pulpettikatot.

Valtaosa loma-asunnoista on kuitenkin rakennettu timpurin hyväksi kokemalla tavalla, ilman rakennusvalvonnan ohjausta. Mökit ovat onneksi usein rungoltaan kapeita, mikä lisää katon lujuutta. Mitä loivempi katto ja leveämpi runko, sitä enemmän kannattaa olla huolissaan.

Jyrkkä katto kestää parhaiten ja karistaa herkimmin lumet päältään itsestään, varsinkin jos katteena on käytetty peltiä. Vanha tiilikate ja erityisesti mökeillä usein käytetty huopa jumittavat lumen tiukasti pintaan kiinni.

Lähteet: Rakennusperintö – 1900-luvun suomalaisen arkkitehtuurin tyylit, osa II; Kulttuuriympäristömme.fi; Raksystems.

Julkaistu: 28.2.2020
1 kommentti