Avotakka

Taide-etsivä Maria Ekman-Kolari löysi Santeri Salokiven teoksia hylätystä varastosta: "70 vuotta pimennossa olleet maalaukset pääsevät vihdoin esille"



Taide-etsivä Maria Ekman-Kolari löysi Santeri Salokiven teoksia hylätystä varastosta: "70 vuotta pimennossa olleet maalaukset pääsevät vihdoin esille"

Huutokaupan metsästäjät -tv-sarjasta tuttu Maria Ekman-Kolari arvioi työkseen taidetta, antiikkia ja muotoilua. Äskettäin hän löysi yli sata taidemaalari Santeri Salokiven (1886-1940) maalausta ja piirrosta, jotka oli unohdettu hylättyyn varastoon taiteilijan kuoleman jälkeen. Ne olivat pölyn peitossa mutta hyvässä kunnossa.
Teksti Kari-Otso Nevaluoma

Mitä tuolla nurkassa on? Maria Ekman-Kolari piteli käsissään taskulamppua ja yritti nähdä eteensä. Tavaraa oli paljon, monessa kasassa. Yhdestä kasasta hän erotti pinottuja ja rullalle käärittyjä kankaita ja papereita. Hän vetäisi muutaman rullan esiin ja avasi ne. Tunnetun taidemaalarin, Santeri Salokiven, teoksia. Täysin odottamatta.

– Halusin varmistua näkemästäni ja kannoin kaikki löytämäni teokset päivänvaloon. Pölyä oli niin paljon, että yskitti. Muutoin teokset näyttivät olevan hyvässä kunnossa. Kosteus, home tai mikään muukaan ei ollut päässyt vaurioittamaan niitä, Ekman-Kolari kertoo.

Maria Ekman-Kolari on työskennellyt pitkään huutokauppojen palveluksessa. Nykyisin hän toimii yrittäjänä ja arvioi esineitä muun muassa kuolinpesien pyynnöstä. Lisäksi hän kirjoittaa ja luennoin antiikista sekä laatii sukukronikoita. Santeri Salokiven omakuva oli myös löydettyjen teosten joukossa.

Aarteet löytyivät uteliaisuuden avulla

Maria Ekman-Kolari ei edelleenkään ollut uskoa silmiään. Hän oli tutkimassa kuolinpesän tilauksesta aivan muita asioita, kun uteliaisuus johdatti hänet yllättävän löydön äärelle. Eikä kyseessä ollut ensimmäinen kerta: kun Ekman-Kolari toimi Bukowskis-huutokaupan palveluksessa, hänet kutsuttiin katsomaan helsinkiläistä kuolinpesää. Viime hetkellä hän päätti käydä katsomassa myös vinttikomeron sisällön. Kun lukko avautui, vastassa oli huonekaluja Pietarin Talvipalatsista, keisarinnan Aleksandra Fjodorovnan hopeisesta salongista.

Salokivi-löydön tehtyään Maria Ekman-Kolari soitti ystävälleen, antiikkikauppias Arthur Aminoffille ja ajoi hänen luokseen. Rullat avattiin ja levitettiin vielä samana päivänä Aminoffin kodin ruokapöydälle. Päätös siitä, että teokset pitää saada esille, syntyi lähes heti.

Löytöön kuuluvia teoksia on reilusti yli sata – piirroksia, luonnoksia, grafiikkaa ja maalauksia eri vuosikymmeniltä. Ne olivat maanneet samassa paikassa siitä lähtien kun taiteilija kuoli, eli vuodesta 1940 lähtien.

– On jännittävää, että yli 70 vuotta pimennossa olleet maalaukset pääsevät vihdoin esille ja myös yleisön nautittaviksi. Teokset tulevat esille Aminoffin Galerie Donneriin Helsinkiin 20. toukokuuta alkaen. Näyttely jatkuu 1. kesäkuuta asti.

Monet alastonkuvat on maalattu Högsårassa. Mallina toimi usein oma puoliso Majsi. Majsi Salokivi oli myös taiteellisesti lahjakas.

Valon maalari ja huumorimies

Turkulaissyntyinen Santeri Salokivi (1886-1940), alun perin Toivo Alexander Johansson, oli valon ja auringonhehkuisten maisemien kuvaaja, jonka siveltimenjäljessä näkyy impressionismin vaikutus. Lämpimän kesäilman väreilyn voi miltei tuntea ihollaan, kun katsoo teoksia. Niiden toinen erikoispiirre on lennokkuus ja ilmavuus.

– Aiheet vaihtelevat 14-vuotiaana tehdystä antiikin veistosta esittävästä piirroksesta myöhempien vuosien reheviin ja värikkäisiin alastontutkielmiin, jotka on maalattu Högsåran saaristomaisemissa. Salokiveä inspiroi kotimaan saaristo. Hän vietti paljon aikaan Högsåran lisäksi Pellingissä ja Ahvenanmaalla – missä suuri osa töistä lennähti ja katosi tuulenpyörteiden mukana. Löytöön kuuluu myös taiteilijan omakuva nuoruusvuosilta sekä hänen puolisonsa Majsin muotokuva, Ekman-Kolari kertoo.

Salokivi päätti jo nuorena poikana, että hänestä tulee maalari, ja hän kulki määrätietoisesti valitsemaansa tietä. Hän rakasti erityisen paljon Ranskan ja Italian maisemia ja vaikutelmia.

Apurahoja ja palkintoja Salokivi sai niukasti, ja joutui omasta mielestään pitämään aivan liikaa näyttelyitä toimeentulon takaamiseksi. Oman taiteellisen työn ohella Santeri Salokivi oli innostava kuvataiteen opettaja ja ilmeisen hauska seuramies. Hän kuulemma käytti useimmiten kahta voimasanaa. Ne kuuluvat ”voi saakuli” ja ”jeekulin hauskaa”.

Intiimit hetket ja valon hehku ovat ominta Salokiveä. 1900-luvun alkupuolen ranskalaisen taiteen vaikutus näkyy Salokiven maalauksissa.
Julkaistu: 23.3.2018