Viherpiha

Maailmankuulun kukkataiteilijan kartanopuutarha on kuin elävä ympäristötaideteos – tällainen on Tage Andersenin Gunillaberg

Maailman kenties kuuluisin kukkataiteilija, tanskalainen Tage Andersen yhdistää Ruotsin Smålandissa sijaitsevan kartanopuutarhansa osaksi ympäröivää, satumaista luontoa. Hänen lempiluomuksensa ja -paikkansa on orangerie kiehtovine kasveineen.
Kuvat Kreetta Järvenpää

Metsästä kantautuu laukauksen ääni. Jämerä puusauva heilahtaa, kun taiteilija Tage Andersen kurottaa kuningasliljan norjaa vartta. Hän onkii hunajankeltaisen kukinnon kepin nokkaan ja kohottaa sen valoa kohti. Vaitonaisena hän tarkastelee iltapäiväauringon valossa kimaltelevaa liljaketoa ja painaa kätensä rintaansa vasten. Seuraa syvä huokaus, liikutuksesta. Gunillabergin kartanopuutarhan viereisillä metsämailla on käynnistynyt jahti.

Tage Andersen on Tanskan merkittävimpiä floristitaiteilijoita. Hän syntyi vuonna 1947 Thyn kaupungissa Tanskan koillisosassa. 12-vuotiaana hän valmistui kondiittoriksi, mutta leipomon sijaan pestautui kukkakauppaan töihin. Vuonna 1967 Tage avasi oman kukkakaupan ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin nimeään kantavan liikkeen Huset Tage Andersenin. Kymmenisen vuotta sitten hän osti Ruotsista, Smålandin maakunnasta vanhan säteritilan.

Mutkitteleva hiekkatie johtaa Gunillabergiin. Tiheä sekametsä päättyy mäen harjalle, ja eteen aukeaa keltaisten syysmaitiaisten täplittämä viheriöivä laidun. Aidan pielessä vierailijaa tervehtii vankkarakenteinen, ranskalaisrotuinen ardennierhevonen nimeltään Kasimir. Se heilauttaa kiiltävän mustaa harjaansa.

Gunillaberg on yksi Smålandin maakunnan parhaiten säilyneitä karoliinisen ajan kartanoita. Osa keltaisesta päärakennuksesta on peräisin 1600-luvun puolivälistä. Sen edessä kasvaa kesäisin kukkaniitty. Heinikkoa ympäröivien hiekkakäytävien reunat pidetään siisteinä ja ne haravoidaan aina aamuisin.
Näkymä päärakennuksesta etupihalle on komea. Vasemmalla sisäänkäynnin edessä on Tagen suunnittelema uniikki tuoli.
Tage Andersen rakastaa liljoja. Hän on istuttanut tuhansia erilaisia liljalajikkeita, kuten ’Regale ’, ’Regale Album’, ’ Golden Splendor’, ’African Queen’ ja ’Pink Perfection’.

Työt syntyvät improvisoimalla

Tage Andersen, 72, ilmestyy kartanon etupihalle päärakennuksen keittiönpuoleisesta sivuovesta. Hänellä on yllään ruskea kangaspaita, jossa on ohuita sinisiä raitoja, sekä puoleen sääreen yltävä työessu. Sinapinkeltaisen hatun alta pilkistävät harmaat hiukset on sidottu löyhälle sykerölle niskaan, ja kultasankaisten silmälasien takaa tuikkivat sinertävät silmät. Tai oikeammin harmaan vihertävät, kuten Tage myöhemmin korjaa pilke silmäkulmassaan.

Aluksi Tage haluaa esitellä päärakennuksen edessä seisovan taideteoksen.

– Tämä on ensimmäinen teos, minkä tein tänne.

Tage pysähtyy tammitynnyreistä rakennetun tornin viereen. Se seisoo tukevasti keskellä pyöreää vesiallasta kullankeltaisen heinäniityn ympäröimänä.

Tagen vesi-installaatio oli hänen ensimmäinen teoksensa Gunillabergissä.

Tornin yläkerroksista tipahtelee vesipisaroita. Ne helähtelevät rytmikkäästi lammen pintaan.

– Kun perustin Gunillabergin, haasteenani oli, että miten voisin hyödyntää täällä kolmen vuosikymmenen aikana kertynyttä tuotantoani sekä tehdä uusia, paikan innoittamia teoksia. Uskon, että olen onnistunut autenttisen kokonaisuuden luomisessa.

Mäyräkoirat Kobolt ja Katalpa tervehtivät vieraita isäntänsä kanssa.
Koristetupakka yhdistyy kauniisti erilaisiin luonnonkukkiin, kuten syysmaitiaisiin ja pietaryrtteihin. Myös astia on Tagen suunnittelema.

Tage tunnetaan parhaiten hulppeista kukka-asetelmistaan ja kiehtovasta Kööpenhaminan liikkeestään. Parhaillaan hän valmistelee jättikokoisen laskostuvan vaasinsa esillepanoa osana Veronassa esitettävää Romeo ja Julia -balettinäytöstä.

– Kun saan jonkin idean, tartun heti toimeen. Usein improvisoin enkä juuri koskaan etukäteen piirrä tai kirjoita. Joskus se on tosin välttämätöntä, jotta voisin kuvailla ideaani toisille.

Gunillabergin kasvihuone, orangeri, on Tagen luomuksista suurin. Se on myös hänen lempipaikkansa.

Teräsrunkoinen kasvihuone on taiteilija Tage Andersenin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 2013. ”Joka aamu tulen tänne ensi töikseni kastelemaan”, Tage kertoo.
Kasvihuoneen nurkkapöydälle on koottu kaunis asetelma Andersenin lempikamelioita. Niiden kukinta-aika keskellä Pohjolan talvea tekee niistä kiehtovia kasvatettavia.
Sinilyijykukka tuo väriä kasvihuoneeseen.

Camelia, camelia, camelia

Kävelysauva kumahtelee rytmikkäästi betonisia lattialaattoja vasten. Tage kävelee verkkaisesti ruukkuistutusten lomitse, ja hänen perässään kipittävät mäyräkoirat Kobolt ja Katalpa. Rehevät viikuna- ja laakeripuut sekä kukkivat oleanterit kurottelevat kohti kasvihuoneen kattoikkunoita. Sininilyijy­kukan, lyhtyaulion ja köynnöskoison kukat ryöpsähtelevät alas korkeuksista. Andersen osoittelee ohi kulkiessaan: Begonia, Crinum, Punica, Araucaria, Camelia, Camelia, Camelia ja Camelia.

Sammaloituneen puupöydän kannelle on koottu Andersenin aarteita, kamelioita. Kaunis asetelma on vain valikoitu osa hänen 80 kamelian kokoelmastaan. 2000-luvulla, kun kamelioita oli vielä toista sataa, hän kiersi niiden kanssa näyttelyissä ympäri Ruotsia ja Tanskaa.

– Kameliat kukkivat pinkin, roosan ja valkoisen eri sävyissä. Kukinta alkaa marraskuussa, ja kauneimmillaan se on helmikuussa. Silloin pidämme ovet auki myös yleisölle.

Kasvihuoneen sivusta aukeaa käynti lehtikuusten varjostamalle sillalle ja ruohopolulle. Polku johdattaa köynnöstävistä kärsimyskukista tehdyn barokkipaviljongin ja peililammen ohi syvemmälle puutarhaan.

Erivärisistä kauniisti köynnöstävistä kärsimyskukista on rakennettu näyttäviä paviljonkeja.

Liljapuutarhasta metsäpuutarhaan

Huumaava liljojen tuoksu terästää aistit. Tänne, ehkä jopa 1600-luvulta peräisin olevan vanhan puutarhan paikalle, Tage on istuttanut tuhansia kuningasliljoja.

– Tuo keltainen on ’African Queen’. Ja tuolla on upea ’Pink Perfection’, hän esittelee.

Iltapäiväauringon viistot säteet poimivat ylväinä nuokkuvia keltaisia, violetteja ja valkoisia kukintoja heinien lomasta kuin parrasvaloihin ikään.

– Liljojen varret ovat lähes kaksimetrisiä. Haavat ja koivut varjostavat niitä, joten niiden täytyy kasvattaa pituutta yltääkseen kohti valoa.

Tage on perustanut liljapuutarhansa 1600-luvulta peräisin olevan luonnontilaisen puutarhan paikalle. 'Pink Perfection' tuoksuu huumaavasti.
Komeasarviset Göingen vuohet ovat muiden Gunillabergin eläinten lisäksi tärkeitä Tage Andersenille.
Vanhoista kasvihuoneen ikkunoista rakennettu huvimaja toimi aiemmin osana Tagen puutarhanäyttelyitä. Se löysi pysyvän sijoituspaikan metsäpuutarhan siimeksestä.

Jyrkät luonnon portaat laskeutuvat liljapuutarhasta alas rehevään metsäpuutarhaan. Tage laskeutuu varovasti, mutta pysähtyy kesken laskun. Hän huhuilee vastakkaiselle rinteelle laitumen suuntaan.

– Eloise, mitä kuuluu?

Laitumelta kantautuu ensin lauman johtajan, Eloisen, ja sen jälkeen koko lammaslauman määkivä vastaus. Tage naurahtaa.

Elävä ympäristötaideteos

Metsäpolku kiemurtelee kainaloihin asti yltävien villivadelmapensaiden ja saniaisten läpi tekolammelle ja huvimajalle. Lammen yläpuolelle on ripustettu ruotsalaisen keraamikon Anna R. Kinmanin keraaminen taideteos Flow. Sen kuvajainen välkehtii salaperäisesti lammen tummanpuhuvassa pinnassa.

Tage istahtaa hetkeksi hämyisään huvimajaan.

– Gunillabergissa oli luontevaa työskennellä tiiviissä yhteydessä ympäröivän luonnon kanssa. Tavoitteenani oli saada luonnon ja kulttuurin välinen raja ikään kuin ”kellumaan”. Luonto on täällä hyvin vaatimatonta, kun taas oma luovuuteni ja teokseni ovat päinvastaisia. Haasteenani oli saavuttaa tasapaino näiden kahden välillä. Saada kaksi ääripäätä, vaatimattomuus ja suureellisuus, kohtaamaan toisensa harmonisesti.

Laitumia kiertävät puunrungoista käsin tehdyt aidat. Polkuja reunustaa pitkäksi venähtänyt ruohikko.
Gunillabergin maaperä ei ole kovin ravinteikasta. Laakeripuut ja monet kukkapensaat on istutettu ruukkuihin. Kärryssä on Tage Andersenin veistos Aorta. Istutukset uudistetaan joka kevät ennen Gunillabergin avaamista yleisölle.

Tage jatkaa verkkaista kävelyään. Polku kipuaa jyrkkänä rinnettä ylös, kunnes se putkahtaa yllättäen takaisin kartanon etupihalle. Päärakennuksen viereisestä paviljongista leviää herkullinen, avotulella hiljalleen kiehuvan sipulikeiton tuoksu.

Gunillaberg ei ole tavallinen kartanotila tai -puutarha. Se on pikemminkin kuin elävä ympäristötaideteos, jossa vanhat kartanorakennukset, viheralueet, puutarhat sekä pelloilla laiduntavat eläimet sulautuvat toisiinsa yhdeksi pakahduttavan kauniiksi luontoelämykseksi.

Ja mikä ihmeellisintä: Gunillabergin kierroksen päätyttyä havaitsee, miten vanhan aitan porstuan pielessä kukkiva nokkonen on yhtä kaunis kuin laakeripuun juurelle istutettu tuoksuorvokki.

Tilalta löytyy monenlaisia kauniisti harmaantuneita puuaitoja. Näkymä pääsisäänkäynnin puoleisesta portista kartanon etupihalle.
Näkymä päärakennuksen sisätiloista eteisestä työhuoneeseen. Sisustus ja monet kalusteet, kuten taustalla näkyvä sohva, ovat Tage Andersenin suunnittelemia.

Lähde ja lisätietoja: Tage Anderserns Gunillaberg: Mitt smålandska paradis -kirja (2014), tage-andersen.com

Julkaistu: 28.2.2020
Kommentoi »